Mielipiteet
3.1.2018


Olennaisinta on työllisyysasteen nostaminen ja uuden työn luominen

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti työllisyydestä, työttömyysturvasta sekä erityisesti aktiivimallista ja siihen liittyvistä aktivointitoimenpiteistä. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä aihe on enemmän kuin tärkeä.

Sture Fjäder_verkkokäyttö
Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan on myönteistä että olemme saavuttaneet 70 prosentin työllisyysasteen. Se kuitenkaan ole riittävän korkea taso.

Keskeisin ongelma aktiivimallissa on se, ettei työtön voi aina omalla aktiivisellakaan työnhaulla välttyä työttömyysetuuden tason leikkaamiselta. Sen sijaan pääsemällä työllistymistä edistävään palveluun etuuden tason laskulta voi välttyä. Aktiivimallista tulee työttömälle loukku ja oikeusturvaongelma, ellei työttömän tukena ole palveluita, joiden avulla hän voi olla aktiivinen työnhaussa ja parantaa eri tavoin mahdollisuuksiaan työllistyä.  

Olemme saavuttaneet 70 prosentin työllisyysasteen. Tämä on myönteistä, mutta työllisyysasteemme ei ole riittävän korkea vieläkään. Meidän pitää pyrkiä parantamaan työllisyyttä edelleen ja tavoitella ainakin 75 prosentin työllisyysastetta.  

Miten viiden prosenttiyksikön kiri saadaan otettua, on hyvä kysymys. Talouskasvulla on osuutensa, mutta se on vain osa ratkaisua.

Maksuttoman koulutuksen Suomessa puuttuu toisen asteen tutkinto melko isolta joukolta, 600 000 työikäiseltä. Tämän ryhmän työllisyysaste on noin 40 prosenttia. Olennaisin kysymys mielestäni liittyy juuri tähän. Miten saamme nostettua koulutusastetta ja näitä henkilöitä takaisin työelämään? Kysyn myös, toimivatko nykyiset työmarkkina- ja koulutusrakenteet parhaalla mahdollisella tavalla tilanteessa, jossa henkilöltä puuttuu ammattitaito ja ammatillinen koulutus?

Työllisyysasteiden vertailu selvästi osoittaa, että korkeamman koulutuksen suorittaneiden on helpompi löytää uusi työ muuttuvilla työmarkkinoilla. Työllisyyttä koskevassa keskustelussa koulutuksen merkitys ei ole ollut esillä mielestäni tarpeeksi selkeästi.

Akavan strategiassa on linjattu, että työnteko on ensisijainen ja kannustavin keino turvata toimeentulo. Sosiaaliturvan tulee taata riittävä toimeentulo työnteon katkoksissa sekä edistää nopeaa työhön paluuta ja kannustaa aktiivisuuteen yhdessä työvoima- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kanssa. Lisäksi sosiaaliturvan tulee mahdollistaa työn tekemisen muotojen vaihtaminen ilman väliinputoamista.

Valmisteltavassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tulee löytää uusia keinoja erityisesti työllistymisen edistämiseksi ja kannustinloukkujen poistamiseksi. Mielestämme kaikki työ on arvokasta ja uuden työn aikaansaaminen on ykkösprioriteetti.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan aktiivimalli lisää työllisyyttä kokonaisuudessaan ja todennäköisesti kannustaa työtöntä aktiivisemmin hakeutumaan työhön tai työllistymistä edistävään palveluun. Tämä jää nähtäväksi ja toivottavasti näin käy.

Akava pitää ongelmallisena sitä, että uudistus ei toimi korkeakoulutetuille työttömille, joille omatoiminen työnhaku on arkipäivää. Ainoana hyväksyttynä työnhakuaktiivisuuden mittarina on viranomaisten tarjoamien palvelujen käyttö. Akava onkin esittänyt omatoimisen työnhaun huomioimista uudessa mallissa. Eri aloilla ja alueilla työttömillä on erilaiset mahdollisuudet ehtojen mukaiseen työllistymiseen ja palveluiden saamiseen.

Meneillään on rinnakkain lukuisia muutoksia, jotka vaikuttavat työllisten ja työttömien palveluihin sekä työttömyysturvaan. Valmistelussa oleva maakuntauudistus muokkaa palvelurakennetta merkittävästi. Maakunnat saavat tärkeän aseman työllisyyden ja työllistyvyyden edistämisessä niin kutsutun kasvupalvelulain myötä. Nämä ovat olennaisia asioita, joista täytyy nyt huolehtia.

Aktiivimalli on yksi osa työttömyysturvan uudistusta. Ensi vuoden aikana toivottavasti saadaan eduskuntaan ja eduskunnasta ulos laki työttömyysturvalla opiskelusta, joka lisää opiskelumahdollisuuksia. Tässä nimenomaan Akava on ollut aloitteellinen. Työttömyysturvan pitää olla velvoittava, kuten se on jo nykyään ja lisäksi mahdollistava, mitä se ei vielä riittävästi ole.

Työttömyysturvaan menee tällä hetkellä vuosittain hieman alle 5 miljardia euroa. Suunta on onneksi alaspäin. Vertailun vuoksi nostan esille koulutukseen käytettävän kokonaissumman, joka on vuodessa noin 6,5 miljardia euroa. Näitä lukuja vertailtaessa herää väistämättä kysymyksiä. Onko suhde oikea?

Meidän pitää tehdä kaikkemme, että voimme panostaa jatkossa enemmän koulutukseen ja saada sitä kautta työnhakijat uuteen työhön. En tarkoita sitä, etteikö Suomessa pidetä huolta niistä henkilöistä jotka tukea tarvitsevat. Totta kai pidämme, mutta työllisyysasteen nostaminen ja uuden työn luominen ovat Suomen menestyksen kannalta keskeisimmät ratkaistavat asiat. Tämän pitää olla kaikkien päätösten punainen lanka.

  • Sture Fjäder, puheenjohtaja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje