Mielipiteet
23.3.2015


Ukrainan tapahtumat päättivät Suomen toiveajattelun

Anna-Lena Laurén ja Peter Lodenius, kuvat Niklas Meltio: Ukraina – Gränslandet, Shcildts & Söderströms

Vain parisen vuotta sitten Ukrainasta tietäviä tai kiinnostuneita ihmisiä oli harvassa. Tunnetuin ukrainalaisperäinen lienee meilläkin ollut Star Trek -televisiosarjan Mr. ”korva” Spock ilman, että kukaan tiesi hänen juuriansa. Historiasta kiinnostuneet toki tiesivät Raatteen tiellä tuhotuista ukranalaisdivisioonista, jotka Stalin lähetti talvisodan pakkasiin juhannusvaatteissa valloittamaan Suomea. Yksi harvoista suomalaisista Ukrainan-tuntijoista on Kiovassa työskennellyt europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, jolla on ollut valmisteilla jopa suomi–ukraina -sanakirja.

Tilanne on kääntynyt toiseksi ja Ukraina-kirjoja julkaistaan lähes liukuhihnatahtiin. Yksi näistä on toimittajakaksikko Anna-Lena Laurénin ja Peter Lodeniuksen Ukraina – Gränslandet, suomeksi Ukraina – rajamaa. Molempia voi kutsua itäisen Euroopan asioiden raportoinnin pitkän linjan asiantuntijoiksi. Teos yhdistää Laurénin kuvauksen Ukrainan kärjekkäimmistä tapahtumista Lodeniuksen laatimaan taustoitukseen, joita on täydennetty Niklas Meltion valokuvin.

Kukaan ei ole voinut välttyä näkemästä ja kuulemasta Maidanin kansannoususta, Venäjän Krimin valloituksesta ja Itä-Ukrainan separatistiliikehdinnästä. Näistä Laurén kertoo vakaalla toimittajan otteellaan, jolle on tyypillistä asioiden tuominen esiin paikallisten ihmisen kertomusten, kokemusten ja kärsimysten kautta. Tässäkin tapauksessa kuvauksesta tulee elävää ja koskettavaa.

Taustoittavat tiedot on yhtä lailla tärkeä osa kirjaa: mistä Ukrainan tapahtumat ovat saaneet alkunsa ja missä kehyksissä liikutaan. Mitä merkitsevät muun muassa yritykset saada aikaan Ukrainan ja EU:n välille kauppa- ja yhteistyösopimus sekä Venäjän valtapyrkimykset mukaan lukien Ukrainan pusertaminen Kreml-vetoiseen Euroaasian talousunioniin.

Teos tuo esiin, että Venäjä ei yksinkertaisesti uskonut, että EU ja Ukraina voisivat lähentyä. Jotkut suomalaispoliitikot ovat sen sijaan – ilmeisesti tietämättömyyttään – syyttäneet EU:ta Venäjän näkemysten ohittamisesta Ukrainan sopimusneuvottelujen aikana. Lyhytkin keskustelu EU:n ulkosuhdehallinnon edustajien kanssa osoittaa, että kuulemismahdollisuuksia riitti, mutta ne jäivät käyttämättä.

Ukrainan sisäistä kehitystä leimasi korruptoitunut valtajärjestelmä, pysähtyneisyys ja valtaa itselleen kahminut presidentti Viktor Janukovytš. Maidanin kansannousu alkoi hänen peräännyttyään EU-sopimuksen allekirjoittamisesta, mutta tämä oli lähinnä sytyke. Sopimuksessa nähtiin tie oikeusvaltioon, uudistuksiin ja vapauteen; allekirjoittamatta jättämisessä näiden unelmien menettäminen, kuten teos valaisee.

On lisäksi kiinnostavaa lukea kahden kokeneen toimittajan havaintoja viestintäsodasta. Venäjän viestintäsodan kohteena on myös oma kansa: propagandalla se saatetaan tiettyyn uskoon ja ajattelutapaan. Kirjan termein: heidät zombioidaan. Tai muutetaan tahdottomiksi TV:n tuijottajiksi, vatnikeiksi eli vanutakeiksi. Ulkopuoliselle saattaa olla käsittämätöntä, miten koulutettu, intelligentsiaa perinteisesti kunnioittava sekä mestarikirjailijoita ja muita taiteilijoita tuottanut Venäjän kansa on melkoisilta osiltaan voinut muuttua ”vanutakkisiksi zombeiksi”.

Mutta oltiinhan täälläkin suomettumisen aikaan eräänlaista vanutakkikansaa, ja tietyin osin tämä jatkuu. Vaikka viimeistään nyt pitäisi kaikille olla selvää, että Venäjän tapauksessa kaikki on mahdollista, eri vaihtoehtoja julkisesti haarukoivia tutkijoita, esimerkiksi Charly Salonius-Pasternakia, yritetään saada Suomessa vaikenemaan jopa valtionjohdollisin voimin. Kirjaa lukiessa tuleekin väistämättä mieleen, kuinka tärkeää tutkijakunnan, yhden tärkeän akavalaisen ryhmän, ajatuksenvapaus on.

Kirja päättyy Laurénin ja Lodeniuksen johtopäätöskirjeisiin. Lodeniuksen arvio, että kaikesta huolimatta kriisi tarjoaa aineksia Ukrainan nousulle ja myönteiselle kehitykselle, osuu oikeaan. Laurénin johtopäätöskirjeessä on epäsuorasti yksi kirjan ydinhavainnoista, venäläisen sotakirjailijan viittaukset kansalaisvihaan. Tätä on sytytetty Venäjän ja Ukrainan välillä, mutta sapelinkalistelun välillinen seuraus saattaa olla vielä tärkeämpi. Pitkällä aikavälillä Ukrainan kehityksen avainhenkilöksi saattaa nimittäin nousta Vladimir Putin. Hänen johdollaan toteutetut aggressiot ja sotaseikkailut Ukrainassa ovat yhdistäneet Ukrainan kansaa ennen kuulumattomalla tavalla. Ensikertaa on syntymässä vahva ukrainalainen identiteetti. Se, että Kremlin johdolla yritetään kampittaa sen pahinta slaavilaista uhkakuvaa, joka olisi EU:n jäsenvaltio ja demokraattinen oikeusvaltio Ukraina, johtanee vain tämän näkymän tai ”uhan” toteutumiseen jollain aikavälillä.

Runsaan sadan sivun teos on nopealukuista tekstiä. Siinä on tärkein ajankohtaistieto ja taustoitusta. Taustatiedoista se tarjoaa kelpo kertauksen ja ammattitoimittajat tuottavat ammattitekstiä.  Teoksella on kuitenkin kaksi heikkoutta: rakenne on sekavahko ja täysin kärryillä pysynee vain Ukrainan-Venäjän tapahtumia tiiviisti seurannut.

Vaikka sisältö on sinänsä mainiota, suurimmaksi osaksi se on jo moneen kertaan esitettyä. Olisi kannattanut pohtia enemmän, miten synnyttää lisäarvoa. Ja käyttää enemmän aikaa kirjan viimeistelyyn ja lopulliseen muotoon. Nyt mukaan on jäänyt kirjoitusvirheitäkin. Lisäarvoa olisi tuotu muun muassa pohdinnoilla tapahtumien vaikutuksista eri puolille, kuten muuten esillä olleisiin Venäjään ja Euroopan unioniin. Ovathan nämä yhteisöt sekä Ukraina ja sen kriisi tiukasti yhtä kokonaisuutta, jossa Suomi on osasena.

Monet merkit viittaavat siihen, että kokonaistuloksena häämöttää monikärkikatastrofi Venäjälle. Maa taantuu taloudellisesti ja henkisesti. Tämä jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, mikä heijastuu kielteisesti monin tavoin akavalaisiinkin. EU:ssa kriisin pääseurauksia on yhtenäisen ulkopolitiikan synty tavalla, jota ei olisi pystynyt kuvittelemaan vaikkapa pari vuotta sitten.

Tämä kirja voisi olla ponnin keskustelulle, onko Suomenkin koulutus- ja tutkimusjärjestelmä liian kaavoihin kangistunut. Tulevaisuuden suunnittelu perustuu liikaa todennäköisimmän vaihtoehdon varaan, mutta nimenomaan epätodennäköiseksi arvioidusta vaihtoehdosta tulee totta. Itä-Euroopan ja Venäjän asioiden tutkija-, asiantuntija- ja toimittajaväki ei pystynyt juurikaan ennustamaan Venäjän paluuta kohti Neuvostoliiton tietä ja ekonomistikunta oli suurimmaksi osaksi sokea vuoden 2008 rahamarkkinakriisin edessä. Molemmat tapahtumat ovat vaikuttaneet mitä suurimmissa määrin jokaisen suomalaisen ja Akavan jäsenen elämään.

Toinen kirjan myötä mieleen hiipivä syvemmän pohdiskelun aihe on, miten paljon Suomessa perustamme toimintamme toiveajatteluun. Venäjää on täällä toivottu demokraattisemmaksi ja ”läntisemmäksi”. Talouden on toivottu nousevan jo vuosia. Toisin on käynyt. Näköpiirissä oleva maailma on vähemmän vakaa ja paljon yllätyksellisempi kuin toivomme.

  • Markus Penttinen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje