Mielipiteet
29.5.2018

Varoituslamppu palaa

Hyvää tarkoittava päätös EU-tasolla voi muuttaa toiminnan suuntaa jäsenmaissa. Näin kävi esimerkiksi edellisen budjettiraamin kanssa, kirjoittaa europarlamentaarikko Nils Torvalds.


Nils Torvalds

Vuonna 2014 valitun Euroopan parlamentin viimeinen täysistunto on ensi huhtikuun kolmannella viikolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakiehdotukset, joita ei Euroopan komissiosta saada parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi ennen kuluvan vuoden kesätaukoa, kokevat niin sanotun klemmarikuoleman, kun parlamentin kausi päättyy. Jean-Claude Junckerin komissio on siis kohta rampa ankka.

Tämän parlamentin viimeiset kuukaudet ovat siten erityisen vastuullisia ainakin tulevan budjettiraamin ja siihen liittyvän rahankäytön kannalta. Joku loputon kyynikko voisi tietenkin tästä kysyä, että onko sillä mitään merkitystä.

Lyhyt vastaus – kyllä sillä on.

Pitempi vastaus vaatinee vähän perusteluja.

Joskus teemme hyväntahtoisia päätöksiä, joiden seurauksista meillä ei ole aavistustakaan. Näin kävi edellisen budjettiraamin kanssa. Hyvää tarkoittaen EU päätti rahoittaa osan tutkimusohjelmastaan sata-prosenttisesti, mikä kuulosti hienolta. Päätöksen seuraukset olivat hyvin toisenlaiset. Kun EU lisäsi rahoitustaan, jäsenmaat vähensivät sitä. Lopputulos oli, että EU:n tutkimukseen käytettävä rahamäärä supistui.

Jäsenmaat olivat kuitenkin jonkin huippukokouksen huumassa hyväksyneet tavoitteen tehdä Euroopasta tutkimuksen ykkönen maailmassa. Juhlapäätös pysyi neuvoston jäsenten muistissa suunnilleen yhtä pitkään kuin Donald Trumpin loistoajatus käydä Pohjois-Korean Kim Jong-Unin kanssa neuvotteluja.

Lähikuukausina tulen siis parlamentin budjettivaliokunnan kokouksissa vastustamaan tätä mielentautia. Oletan, että valiokunta on tässä asiassa kohtalaisen yhtenäinen. Ongelmat nousevat esille vasta budjettikäsittelyn loppuvaiheessa. Ymmärtääkö neuvosto silloin, mitä se on tullut luvanneeksi, vai vaivaako sitäkin institutionaalisen muistin häviäminen?

Tehtävä ei välttämättä helpotu sillä, että neuvostokin voi olla ramman ankan oloinen. Tällä hetkellä Bulgaria toimii puheenjohtajamaana. Välillä pelkään, että bulgarialaiset – neuvostomenneisyytensä takia – ovat lukeneet liikaa Ilfin ja Petrovin ”Kaksitoista tuolia” ja ”Kultainen vasikka” -kirjoja. Kirjoissa Ostap Bender komentaa paraatia rakastettavan huijarin kaikella taidolla. Lopputulos on kuitenkin kamala. Kun neuvoston puheenjohtajuusvuoro tulee Suomelle, meillä ei ole sen enempää hallitusta kuin komissiotakaan. Silloin Ostapin metkut eivät auta.

Silloin vasta tarvitaan määrätietoisuutta, viisautta ja ymmärrystä siitä, että tutkimusrahaa tarvitaan. Suomen hallitukset ovat viime vuosina leikanneet tätä rahoitusta noin 600 miljoonalla.

Siitä vanhat roomalaiset olisivat todenneet: ”Vestigia terrent” (jäljet pelottavat).

Mitä silloin tapahtuu?

  • Teksti: Nils Torvalds, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European Parliament


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje