Mielipiteet
7.3.2018

Suomen on korkea aika asettaa naiskomissaari

Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995. Europarlaamentaarikko Heidi Hautalan mukaan Suomesta ei ole kuitenkaan tullut yhtään komissaaria tai komissaarin kabinettipäällikköä, joka olisi ollut nainen. "Politiikan tasa-arvossa on toden totta tekemistä", toteaa Hautala kolumnissaan.


Heidi Hautala
Viestini hallituksen kansainvälisen tasa-arvopalkinnon jakajille on, että lasikattojen murtajia tarvittaisiin politiikassa täällä kotimaassakin, kirjoittaa Heidi Hautala.


Suomen hallitus jakoi joulukuussa Brysselissä upouuden tasa-arvopalkintonsa ensimmäistä kertaa. Palkinnon sai kunnian lunastaa Saksan liittokansleri Angela Merkel.

– Hän on ympäri maailman nuorille tytöille ja naisille esikuva ja lasikattojen murtaja, joka varmasti rohkaisee, kommentoi valintaa pääministeri Juha Sipilä.

Politiikan tasa-arvossa on toden totta tekemistä. Mitä tulee naisten korkeisiin virkoihin EU:ssa, maailmalla tasa-arvoa korostava Suomi pärjää tarkemmissa vertailuissa surkeasti.

Suomi on ollut EU:n jäsen jo pitkälti yli kaksi vuosikymmentä. Silti Suomesta ei ole tullut yhtään naiskomissaaria - ei edes yhtään komissaarin kabinettipäällikköä, joka olisi ollut nainen. Tilaisuuksia siihen kyllä olisi ollut.

Vanhoista EU-maista samassa komissaarileirissä on vain Portugali. Muita ovat Viro, Unkari, Malta, Slovakia ja Kroatia, mutta näiden maiden EU-jäsenyys on kuitenkin huomattavasti nuorempi.

Yksikään EU:n investointipankin suomalaisvarapääjohtaja ei ole ollut nainen, eikä liioin yksikään EU-tilintarkastustuomioistuimen suomalaisjäsen. Sattumasta ei enää ole kyse. Hallituksen pääpuolueet esittävät henkilöt näihin virkoihin.

Päteviä naisia on tehtäviin tarjolla. Suomalaisnaiset ovat itse asiassa pärjänneet hienosti EU-urilla - omalla ansiokkaalla työllään. Pitkän EU-uran tehnyt Marjut Santoni nimitettiin hiljattain Euroopan investointipankin pääsihteeriksi. Komission oikeusasioiden osaston pääjohtajana toimii Tiina Astola ja parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaava pääjohtaja on Leena Maria Linnus. Kärjistetysti voi sanoa, että naiset ovat päässeet asemiinsa kovalla työllään, miehet puolestaan hallitus on nimittänyt.

Jokapäiväistä työelämän tasa-arvoa on vaikeaa rakentaa silloin, kun poliittisessa edustavuudessa on vielä tekemistä. Tuudittautuminen jo aiemmin saavutettuun ei tarkoita, että tasa-arvo on ja pysyy: on hienoa, että naiset ovat Suomessa edenneet presidentin ja pääministerin tehtäviin, mutta nämä nimitykset eivät saa jäädä poikkeuksiksi.

Tasa-arvo ei myöskään tarkoita sitä, että toisinaan miehet päättävät nostaa hyviin virkoihin myös naisia - vaan sitä, että jo päätöksenteossa ovat avoimesti mukana kaikki. Valinnoissa pitäisi soveltaa avointa ja julkista ehdokkaiden kuulemista. Jo tämä itsessään lisäisi naisten mahdollisuuksia tulla valituksi esimerkiksi komissaareksi.

Viestini hallituksen kansainvälisen tasa-arvopalkinnon jakajille on, että lasikattojen murtajia tarvittaisiin politiikassa ihan täällä kotimaassa. Julkisten palkintojen sijaan hallitus voisi nimittää johtoasemiin myös naisia. Ehkä julkisten tasa-arvopalkintojen jakaminen on helpompaa kuin Hyvä veli -verkoston murtaminen.

  • Teksti: Heidi Hautala, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European parliament

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje