Mielipiteet
10.1.2017

Samasta työstä samassa maassa sama palkka

Euroopan unionin talous- ja työllisyystilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Sisämarkkinat ovat merkittävästi laajentuneet, työntekijöiden ja yritysten liikkuvuus on lisääntynyt samalla kun palkkaerot jäsenvaltioiden välillä ja sisällä kasvavat.

Liisa Jaakonsaari
Nyt on aika muuttaa puheet teoiksi. EU:n on estettävä markkinoiden vääristymistä ja työntekijöiden kustannuksella tapahtuvaa kilpajuoksua alhaisten sosiaaliturvamaksujen perässä jäsenvaltioista toiseen, Liisa Jaakonsaari kirjoittaa.

EU on käynnistänyt yli 20 vuotta vanhan työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen valtioon koskevan direktiivin korjaustyöt. Olin silloin Suomen työministeri, joten asiaan liittyy henkilökohtaistakin historian siipien suhinaa.

Direktiivin uudistaminen oli ja on sd-ryhmän keskeisin ehto veronkierron torjumisen ja veroparatiisien sulkemisen ohella Junckerin komission tuelle.  Meille suomalaisille itsestään selvältä tuntuva asia jakaa kuitenkin EU-maita sekä alueellisesti että poliittisesti.

Direktiivimuutoksen keskeiseksi kysymykseksi on muodostunut samasta työstä samassa maassa sama palkka -periaate. Tällä hetkellä lähetetyt työntekijät saattavat ansaita jopa puolet vähemmän kuin paikalliset työntekijät.

Sosiaalisen polkumyynnin lisäksi kehitys ilmenee epäreiluna kilpailuna ja taloudellisina menetyksinä tietyillä yritysaloilla ja alueittain. Suomessa työmarkkinoita on suojellut ns. työehtosopimusten yleissitovuus, mutta meillekin on syntynyt vääristymiä. Valvonta on edelleen heikkoa.

Euroopan parlamentti äänestää mietinnöstään kevään aikana. Tällä hetkellä enemmistön mielestä komission esitys on hyvä pohja nykyisten vanhentuneiden sääntöjen parantamiselle. Tavoitteena on saada aikaan selkeä, täytäntöönpanokelpoinen ja helposti sovellettava direktiivi, joka ei saisi rajoittaa palveluiden tarjontaa esimerkiksi aiheuttamalla pienyrityksille lisäkustannuksia tai rajoittamalla työntekijöiden oikeuksia.

Neuvotteluista on kuitenkin tulossa haastavat, sillä asian käsittelyn alusta alkaen joukko jäsenvaltioita on vastustanut ehdotusta. Erityisesti itäisen Euroopan hallitukset katsovat komission esityksen vaarantavan lähettävien yritysten asemaa. Tasavertaisia palkka- ja sosiaaliturvaoikeuksia, riippumatta työsopimuksesta tai työntekijätyypistä, kannatetaan erityisesti läntisessä Euroopassa, jossa halvemmista EU-maista lähetetyt työntekijät koetaan vääristävän markkinoita ja lisäävän epäreilua kilpailua.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin eteneminen on mainittu EU:n lainsäädännön vuoden 2017 prioriteeteissa ja se on osa sosiaalisen Euroopan kehittämisprojektia, johon EU:n päämiehet ovat entistä voimakkaammin puheissaan sitoutuneet.

Nyt on aika muuttaa puheet teoiksi. EU:n on estettävä markkinoiden vääristymistä ja työntekijöiden kustannuksella tapahtuvaa kilpajuoksua alhaisten sosiaaliturvamaksujen perässä jäsenvaltioista toiseen. Näin ollen direktiivin tulisi keskittyä suojelemaan lähetettyjen ja liikkuvien työntekijöiden oikeuksia, sosiaaliturvajärjestelmien suojelua sekä edistää reilua kilpailua sisämarkkinoilla.


  • Teksti: Liisa Jaakonsaari, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European Parliament

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje