Mielipiteet
6.10.2016

Samankeskisten kehien Eurooppa

Vuonna 2004 Euroopan parlamentin liberaaliryhmä, silloiselta nimeltään ELDR, hyväksyi ohjelman nimeltään "Laajempi Eurooppa, naapuruus ja maailmanyhteisö". Toimin sen laatineen työryhmän puheenjohtajana.


MEP Paavo Väyrynen
Äskettäin ALDE-ryhmä järjesti seminaarin, jossa Euroopan nykyistä tilannetta ja EU:n tulevaa kehitystä tarkasteltiin vuoden 2004 ohjelman "Laajempi Eurooppa, naapuruus ja maailmanyhteisö" valossa. Sen perusajatukset todettiin edelleen ajankohtaisiksi, Paavo Väyrynen kirjoitaa.


Ohjelma laadittiin tilanteessa, jossa ensimmäinen itälaajentuminen oli toteutumassa ja seuraavat jo näköpiirissä. Valery Giscard d'Estaingin johtama konventti oli saanut juuri valmiiksi luonnoksen EU:n perustuslaiksi.

Liberaaliryhmä halusi osallistua keskusteluun siitä, kuinka unionin syveneminen ja laajentuminen voitaisiin sovittaa yhteen.

Ohjelman ydinajatus oli, että Eurooppaa tulee kehittää "samankeskisten kehien" järjestelmänä. Euroopan unionin tuli eriytyä sisäisesti siten, että siinä olisi liittovaltioydin ja vähemmän yhdentynyt ulkokehä.

Ohjelman toinen pääarkkitehti oli Britannian liberaalidemokraatteja edustanut Andrew Duff. Vaikka yhdyimme perusajatukseen unionin jakautumisesta ytimeen ja ulkokehään, meillä molemmilla oli sen suhteen ongelma. Andrew katsoi, että hänen oman maansa olisi pitänyt kuulua ytimeen. Minä puolestani harmittelin sitä, että Suomi oli viety ainoana Pohjoismaana euroalueeseen, josta liittovaltioydin kehittyisi.

Siitä olimme yhtä mieltä, että EU:n ulkopuolelle tulisi luoda yhteistyön kehiä, joita voitaisiin saada aikaan Euroopan neuvostoa ja ETY-järjestöä kehittämällä. Euroopan neuvosto voisi kehittyä Pan-Eurooppalainen valtioliitto, joka voisi sijoittua Strasbourgissa oleviin Euroopan parlamentin tiloihin. Tämän jälkeen parlamentti voisi kokoontua vain Brysselissä.

Ohjelma tähtäsi siihen, että laajentunut ja edelleen laajeneva unioni toimisi paremmin, jos se eriytyisi sisäisesti. Toisaalta ajattelimme, että ulkokehät voisivat hidastaa laajentumista, kun niihin kuuluvat maat saisivat osakseen yhdentymisen etuja jo ennen jäsenyyttä. Toisaalta niillä olisi tätä kautta mahdollisuus valmistautua paremmin tulevaan jäsenyyteensä.

Maailmanyhteisön tasolla ohjelmassa esitettiin ajatuksia siitä, kuinka globalisaatiota voitaisiin saada hallintaan. Yksi ehdotuksista oli, että YK:n turvallisuusneuvoston rinnalle pitäisi tulla kehitysneuvosto. Tämä ajatus on ollut esillä myös nykyisessä parlamentissa. Kun ulkoasiainvaliokunta ja parlamentti käsittelivät laatimaani luonnosta raportiksi EU:n roolista YK:ssa, ne hyväksyivät periaatteessa ajatuksen YK:n talous- ja sosiaalineuvoston, ECOSOC:in kehittämisestä kestävän kehityksen neuvostoksi.

Äskettäin ALDE-ryhmä järjesti seminaarin, jossa Euroopan nykyistä tilannetta ja EU:n tulevaa kehitystä tarkasteltiin vuoden 2004 ohjelman valossa. Sen perusajatukset todettiin edelleen ajankohtaisiksi. Ne voisivat edesauttaa ajankohtaisten ongelmiemme, mm. muuttoliikkeen ja Brexitin, ratkaisemista.

Saattaa olla, että ohjelmasta tehdään uusi ajanmukaistettu versio.


  • Teksti: Paavo Väyrynen, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European Parliament

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje