Mielipiteet
31.10.2018

 Puheenjohtajuuden teemaksi osaaminen

Osaamista vahvistamalla Eurooppa pystyy parantamaan kilpailukykyään, kehittämään sisämarkkinoitaan ja vastaamaan yhteisiin globaaleihin haasteisiin. "Vahvan perusosaamisen lisäksi työelämän muutoksessa yhä tärkeämmäksi nousee jokaisen mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan läpi työuran", kirjoittaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen.


Henna Virkkunen_European Parliament
"Suomelle itsestään selvä valinta puheenjohtajuuskauden pääteemaksi pitäisi olla osaaminen", kirjoittaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Suomen EU-puheenjohtajakauden pääprioriteetteja pohtinut työryhmä julkisti viime viikolla esityksensä. Tulevan puheenjohtajakauden kolme painopistettä olisivat suuren valiokunnan työryhmän ehdotuksen mukaan 1) Kansalaiset keskiöön, 2) Ilmastopolitiikka haltuun, 3) Vahvempi Eurooppa, turvallisempi maailma.

Myönnän. En ollut tästä parlamentaarisesta listasta mitenkään innosta pinkeänä. Ei niin, etteivätkö teemat olisi tärkeitä. Ne ovat. Mutta jos laajoja tavoitteita on tukkukaupalla, ei niistä suurta muistijälkeä EU-historiaan jää. Kuinka moni muistaa jonkun viime vuosien puheenjohtajamaan pääprioriteetin? Tuskin kovin moni.

Ainoa poikkeus tästä on Viron puheenjohtajuus 2017. Siitä myös Suomen pitäisi ottaa mallia. Viro valitsi vain yhden selkeän pääteeman, digitalisaation, jota se rummutti läpi puheenjohtajuutensa valtavalla tarmolla. Viro sai paljon aikaan, ja samalla myös brändäsi itsensä Euroopan sisällä digitalisaation kärkimaaksi, josta muut yrittävät nyt ottaa oppia.

Tosiasiassa Viro on EU-maiden digiyhteiskuntavertailuissa vasta sijalla 7, kaukana esimerkiksi Suomen takana, mutta ei se tahtia haitannut. Vahva puheenjohtajuus tekee jäsenmaasta kokoaan isomman toimijan EU-pöydissä pitkäksi aikaa.

Suomelle itsestään selvä valinta puheenjohtajuuskauden pääteemaksi pitäisi olla osaaminen. Ymmärrän hyvin, että siihen tarttumista arkaillaan, koska koulutuspolitiikka kuuluu jäsenmaiden omaan toimivaltaan. Koulutukseen ja osaamiseen kulminoituu kuitenkin nyt koko Euroopan tulevaisuus.

Vain osaamista vahvistamalla Eurooppa pystyy parantamaan kilpailukykyään, kehittämään sisämarkkinoitaan ja vastaamaan yhteisiin globaaleihin haasteisiin: työn murrokseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen käyttöön, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen. Investointeja laadukkaaseen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarvitaan.

Siksi Suomen on otettava aloite käsiinsä ja lähdettävä puheenjohtajuuskaudellaan määrätietoisesti edistämään eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen uudistamisen ja vahvistamisen linjaa.

Lähes kaikissa EU-maissa tarvitaan koulutusjärjestelmän uudistuksia kaikilla asteilla. Tärkeimmissä perustaidoissakin on valtavia puutteita. Yli viidennes EU-maissa perusasteen päättävistä nuorista suoriutuu PISA-testin perusteella heikosti lukemisesta, matematiikasta tai luonnontieteistä. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 osuus olisi enää 15 prosenttia, mutta tässä ei ole edistytty. Koulutuksen laatua on selkeästi parannettava.

Samaan aikaan, kun digitalisaatio etenee vauhdilla ja myllertää talouden rakenteita, 40 prosentilla työelämässä olevista aikuisista on heikot tai ei minkäänlaisia digitaalisia taitoja. Alan osaamista tarvitaan paljon enemmän.

Vahvan perusosaamisen lisäksi työelämän muutoksessa yhä tärkeämmäksi nousee jokaisen mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan läpi työuran. Tämän eteen myös Suomessa on tehtävä uusia avauksia.

Myöskään T&K-investoinneissa Euroopan unioni ei ole saavuttanut asetettua 3 prosentin BKT-tasoa, vaan on kaukana siitä. Aiemmin kärkimaana komeillut Suomikin on pudonnut uralta. Jo pitkään Yhdysvallat, Japani ja Korea ovat investoineet EU-aluetta enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt Kiinakin on jo ohittanut meidät. Tämän viimeistään pitäisi herättää eurooppalaiset.

Tarve investoida tulevaisuuden kasvuun näkyy tulevassa EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä. Komissio esittää opiskelijavaihtoon suunnatun Erasmus-ohjelman tuplaamista ja tutkimusohjelma HorizonEuropen kasvattamista. Euroopan parlamentti tukee tätä linjaa, mutta isommin. Erasmuksen parlamentti kolminkertaistaisi, ja kasvattaisi tutkimusohjelmaa 50 prosenttia nykytasosta eli 80 miljardista 120 miljardiin. Tätä linjaa ajan myös Euroopan parlamentin yhtenä neuvottelijana meneillään olevassa budjettikäsittelyssä.

Jotta tässä onnistutaan, se vaatii myös jäsenmaiden tuen. Suomi on ollut yksi niitä jäsenmaita, joka on nostanut T&K-investoinnit yhdeksi EU-budjetin pääprioriteetiksi. Tämä on erinomainen asia. Toivottavasti linja pitää myös budjettineuvotteluiden viimeiseen vääntöön saakka.

Kansainvälisesti Suomi tunnetaan hyvistä opettajistaan, laadukkaasta koulutuksesta ja korkeasta osaamisesta. Tämä vahva pohja meidän kannattaa hyödyntää tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella ja lähteä puskemaan koko Euroopan unionia kohti parempaa koulutusta ja osaamista.

  • Henna Virkkunen, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European Parliament

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje