Mielipiteet
23.9.2016

Mun vai robotin työ?

Työntekoa mullistava robotisaatio on jo käynnissä. Meille ihmisille robotisaatio tarkoittaa sitä, että meidän tulee olla entistä koulutetumpia ja ymmärtää omaa erikoisalaamme paremmin.

MEP MiaPetra Kumpula-Natri
Tutkimusten mukaan kuluttajarobotiikan johtavissa maissa Japanissa ja Etelä-Koreassa suhtaudutaan robotteihin eri tavalla kuin meillä lännessä, kirjoittaa Miapetra Kumpula-Natri.

Pisimmälle robotisaatiossa ovat ehtineet Japani ja Etelä-Korea, seuraavina Saksa ja Yhdysvallat. Näissä maissa robotit ovat jo suurelta osin korvanneet paljon ihmisiä, mutta vähän koulutusta vaativat työt.

Seuraavana vuorossa ovat ammatillisen koulutuksen tai vastaavat taidot vaativat, suorittavat työt esimerkiksi ravintola-, hoiva- ja kuljetusalalla. Oxfordin yliopiston tutkimus antaa esimerkiksi tarjoilijoille, kaupan kassoille, rekkakuskeille ja toimistosihteereille 10–20 vuotta aikaa. Tämän jälkeen robotit olisivat kehittyneet niin hyviksi ja lainsäädäntö olisi saatu kohdalleen siten, että robotit voivat hoitaa hommat. Voi tietysti olla, että ihmiset jäävät töihin osittain: samalla tavalla kuin joku nyt arpoo taksin ja Uberin väliltä, saattaa matkustaja jatkossa omista mieltymyksistään johtuen suosia ihmisen kuljettamaan taksia robottiauton sijaan.

Akavalaistenkin edessä on suuri muutos. Usealle alalle tarvitaan enemmän ihmisiä, jotka osaavat rakentaa, ohjelmoida ja käyttää robotteja. Kuten aina ennenkin historiassa, teknologian kehitys hävittää yhdenlaisia työpaikkoja ja tuo uusia. Mitä vähemmän älyä tai ainakin luovuutta työssä tarvitaan, sitä todennäköisemmin robotti hoitaa sen tulevaisuudessa. Toki työ muuttuu väistämättä, esimerkiksi konekirurgia lisääntyy koko ajan, mutta lääkäreitä tarvitaan yhä.  

Jos haluamme mukaan robotisaatioon, meidän täytyy kehittyä ja valmistautua siihen, että tulevaisuudessa ihmiset tekevät enemmän luovaa älytyötä ja käyttävät vähemmän muskeleita. Nyt Euroopan 16–74-vuotiaista 41 prosentilla ei ole edes perustavanlaatuisia digitaitoja. Luku käy ilmi Euroopan komission Skills-raportista, jossa myös pohditaan, mitä korkeakoulutetun eurooppalaisen tulisi tulevaisuudessa osata.

Tutkimusten mukaan kuluttajarobotiikan johtavissa maissa Japanissa ja Etelä-Koreassa suhtaudutaan robotteihin eri tavalla kuin meillä lännessä. Kun näen robotin pesevän vammaista lasta tai vanhuksen paijailevan pörröistä hyljerobottia, reagoin tunteella: onko oikein ulkoistaa ihmisten hoitaminen ja seuranpito roboteille? Japanissa ja Etelä-Koreassa ihmiset eivät tutkimusten mukaan näe asetelmassa samanlaista ongelmaa. Voi olla, että tästä syystä länsimaat keskittyvät kehittämään robotteja teollisuuteen ja raskaisiin, vaarallisiin töihin. Hoivarobottien valtakausi koittaa ensimmäisenä idässä. Mutta kun mietin sitä hetkeä, jolloin vaikkapa intiimihygienia ei enää hoidu omin voimin, uskon olevani iloinen erilaisista apuvälineistä!

Robotisaatiossa saatetaan ottaa juuri nyt valtavaa loikkaa. Usein on käynyt niin, että teknologinen kehitys on ottanut vauhtia lamasta. Pitkä lama toi mukanaan muun muassa hehkulampun, puhelimen, sähköverkon ja nykyaikaisen metron. Monet nykyajan teknologiayrityksistä, kuten Apple, Google, Microsoft ja Facebook, ovat syntyneet pian laskusuhdanteen jälkeen. Ja vaikka hehkulamppu vei monen kaasulampun valmistajan elinkeinon, se oli silti loistava muutos, ja kaasulampuntekijän lapset kouluttautuivat vuorollaan muihin hommiin, vaikkapa korjaamaan sähkölamppuja.

Jotta meillä 10 tai 20 vuoden päästä on silloisia tehtäviä vastaavasti koulutettuja ihmisiä, muutos on aloitettava jo nyt. Akavalaisten kannattaa vaatia liitolta, työnantajilta, maan hallitukselta ja EU:lta hyvää ja konkreettista robotisaatiosuunnitelmaa. Hallitus julkaisi kesäkuussa periaatepäätöksen älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta, mutta kunnollinen strategia, joka monella muulla maalla on, uupuu yhä. 

Politiikan puolella täytyy varautua ennusteeseen, jonka mukaan eriarvoisuus kasvaa, kun koneälytalouden pudottaessa heikoimpia kelkasta ja keskittävän lisäarvon synnyn yhä harvemmille. Tätä voidaan tehokkaalla ja rohkealla koulutus- ja työllisyyspolitiikalla suitsia. Ja suomalaisena sekä eurooppalaisena on meidän saatava osamme kasvusiivusta, jota uusi aikakausi tuo. Eurooppa ei elä vain ostamalla muiden valmistamia, suunnittelemia ja patentoimia hilavitkuttimia!

  • Teksti: Miapetra Kumpula-Natri, Euroopan parlamentin jäsen. Robotisaatio ja tulevaisuuden työ -ryhmän jäsen parlamentissa
  • Kuva: European Parliament


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje