Mielipiteet
1.12.2017

Miksi suomalaisia kiinnostaisi bulgarialaisten sosiaaliturva?

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mielestä meidän pitää kiinnostua muiden EU-maiden asukkaiden hyvinvoinnista, koska se on oikein ja koska muiden hyvinvointivoinnista on hyötyä meillekin. ”Myös Suomi tarvitsee apua”, Kumpula-Natri kirjoittaa kolumnissaan.

Miapetra Kumpula-Natri_European Parliament
"Seuraava askel on sitoa sosiaali- ja työllisyyspolitiikka yhteen entistä tiiviimmin. Sitä varten on luotu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari", kirjoittaa Miapetra Kumpula-Natri.

EU:n laajuinen solidaarisuus on ollut viime vuosina kortilla. Kuinka paljon suomalaisia kiinnostaa, paraneeko työllisyystilanne Kreikassa tai Espanjassa? Mitä se meille kuuluu, millaiset työolot puolalaisilla on? Miksi belgialaisten isyysloman pituuden pitäisi liikuttaa meitä tippaakaan? Miksi meidän pitäisi miettiä kroatialaisten sosiaaliturvaa?

Totuus kuitenkin on, että kun talous kasvaa Bulgariassa, Suomi hyötyy. Kun köyhyys vähenee Romaniassa, Suomi hyötyy. Kun työolot paranevat Puolassa, Suomi hyötyy. Kun palkat nousevat Virossa, Suomi hyötyy. Yksi syy tähän on se, että euron ja sisämarkkinoiden ansiosta kaikkien varallisuus vaikuttaa kaikkiin muihin. Talouspolitiikka on sidottu yhteen. Seuraava askel on sitoa sosiaali- ja työllisyyspolitiikka yhteen entistä tiiviimmin. Sitä varten on luotu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.

Yhteiskuntatieteilijät ympäri maailmaa ovat jo kauan sitten todenneet, että talousluvut ovat täysin riittämätön mittari tarkasteltaessa yhteiskuntien onnistumista. EU:ssakin tämä on opittu kipeästi, kun lamaa hoidettiin äärimmäisen tiukalla talouskurilla. Myös kansalaiset ovat sitä mieltä, että EU:n täytyy tuottaa hyvinvointia asukkailleen, ei ainoastaan mukavampia numeroita talousarvioihin. Tästäkin syystä demarien ajama sosiaalisten oikeuksien pilari on niin tärkeä.

Pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joita EU alkaa ajaa kaikkien jäsenmaiden kansalaisille. Oikeudet liittyvät esimerkiksi oikeudenmukaisiin työoloihin, tasa-arvoon, vähimmäistoimeentuloon ja eläkkeisiin. Tarkoitus ei ole yhtenäistää EU-maiden sosiaalijärjestelmiä vaan pitää huolta siitä, että kaikissa jäsenmaissa kansalaiset voivat elää ihmisarvoista elämää.

Meidän pitää kiinnostua muiden EU-maiden asukkaiden hyvinvoinnista ensinnäkin siksi, että se on oikein. Toiseksi se hyödyttää meitä itseämme – kun bulgarialaiset firmat maksavat asiallista palkkaa ja niiden työntekijät ovat oikeutettuja asialliseen suojaan, ei bulgarialaisyritys voi polkea hintoja polkemalla työntekijöitä. Se joutuu kilpailemaan työn hinnalla ja laadulla samalla tavalla kuin suomalaisyritykset.

Koulutus ja osaamisen jatkuva päivittäminen ovat erittäin tärkeitä koko Euroopan tulevaisuudelle. Sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäiseksi perusperiaatteeksi onkin nostettu jokaisen oikeus laadukkaaseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Euroopan kansalaisille halutaan luoda vahvuudet, joilla he pystyvät antamaan oman panoksensa kilpailukykyisemmälle EU:lle. EU:n koordinoimat ohjelmat ovat tärkeässä asemassa tukemassa ja täydentämässä kansallista koulutusjärjestelmää, Erasmus+ -ohjelma etunenässä. Uuden osaamisohjelman kautta autetaan ihmisiä löytämään laadukkaita työpaikkoja ja parantamaan onnistumismahdollisuuksiaan.

Myös Suomi tarvitsee apua. Joskus luulemme, että olemme tasa-arvossa tai sosiaaliasioissa Euroopan huippua. Se ei aina pidä suinkaan paikkaansa.

Esimerkiksi palkkakuilu naisten ja miesten välillä on meillä suurempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Suomessa naisten palkka on keskimäärin 87,7 prosenttia miesten palkasta. Tilanne on EU:n kahdeksanneksi huonoin. Työttömyysprosentti on isompi kuin EU:ssa keskimäärin, nuorisotyöttömyys vieläkin huolestuttavampi. Koulupudokkaissa Suomi sijoittuu EU:n puoliväliin. Meillä myös 71,5 prosenttia – enemmän kuin EU:ssa keskimäärin – määräaikaisista työntekijöistä on määräaikaisia vasten tahtoaan. Suomi tarvitsee EU:n apua ja EU tarvitsee Suomea, jotta kaikilla eurooppalaisilla olisi parempi olla.

Lähteet: Eurostat, Bertelsmann Stiftung Social Justice Index

  • Teksti: Miapetra Kumpula-Natri, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European parliament



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje