Mielipiteet
24.1.2017

Korkeakoulut kansainvälistymisen ytimessä

Yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän merkittävin kansainvälistäjä, opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus juhlii tänä vuonna 30-vuotispäiväänsä. Vuosikymmenten aikana sen kautta Suomesta on lähtenyt maailmalle 60 000 opiskelijaa hakemaan uutta oppia ja näkökulmaa. Vastavuoroisesti myös Erasmuksen kautta Suomeen tulleet opiskelijat ovat kansainvälistäneet suomalaisten kampusten arkea ja tuoneet uusia tuulia mukanaan.

Henna Virkkunen
Euroopan tasolla Erasmus on unionin lippulaiva, jota pidetään yhtenä onnistuneimpana EU-ohjelmana, kertoo Henna Virkkunen.

Vaikka vaihto-ohjelmia on muitakin, nimenomaan Erasmus on vankalla osuudellaan luonut suomalaisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin kansainvälisten ammattilaisten verkoston - muun muassa meille kaikille tärkeän kv-sihteereiden ammattikunnan.

Koko Euroopan tasolla Erasmus on unionin lippulaiva, jota pidetään yhtenä onnistuneimpana EU-ohjelmana. Sen kautta vaihdossa on käynyt kohta neljä miljoonaa nuorta. Mahtava saavutus! Ohjelma on hyvin kattava, sillä eurooppalaisista korkeakouluista mukana on 90 prosenttia.

Vaikka Suomessakin uusista korkeakouluopiskelijoista jo joka viides osallistuu kansainväliseen vaihtoon, aktiivisuutta olisi edelleen syytä lisätä. Koulutuksessa kansainvälisyys ja laatu kulkevat käsi kädessä. Siksi tutkijaliikkuvuuden edistämisen, kansainvälisen rekrytointipolitiikan ja kansainvälisiin tutkimusohjelmiin osallistumisen pitäisi olla vahvasti kaikkien korkeakoulujen agendalla.

Viime vuosina suomalaiset ovat ilahduttavasti aktivoituneet hakemaan rahoitusta eurooppalaisista kanavista, erityisesti EU:n Horizon2020-ohjelmasta, jossa tällä rahoituskaudella jaossa on 80 miljardia euroa. Rahaa on korvamerkitty erikseen mm. pienille yrityksille ja tutkijavaihtoon. Tärkein tavoite on kuitenkin luoda uusia innovaatioita ja tukea tutkimusta, joka auttaa vastaamaan tulevien vuosien suuriin haasteisiin.

Horizon-ohjelman kriteerit ovat tiukat ja edellyttävät paitsi erinomaista tutkimushanketta ja –hakemusta, myös tiivistä yhteistyötä muiden yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä. Monet eurooppalaiset yliopistot tarjoavatkin tutkijoilleen valmennusta rahoitushakemusten laadintaan. Suomalaiset osallistuvat nyt erittäin aktiivisesti hakuihin, mutta hakemukset eivät ole menestyneet yhtä hyvin kuin verrokkimaissamme. Hakemusten laatuun on siis satsattava vielä enemmän.

Parhaillaan Horizon2020-ohjelmasta tehdään EU-komissiossa ja parlamentissa väliarviointia. Nyt on oikea aika olla aktiivinen ja tuoda esiin niitä kokemuksia ja muutosehdotuksia mitä suomalaisilla on mielessään. Väliarvioinnilla on merkitystä ohjelman loppukauden toteutuksessa sekä ennen kaikkea uuden ohjelmakauden tavoitteiden asetannassa. Erityisesti itäisistä jäsenmaista on kuulunut vaatimuksia, että Horizon-ohjelman rahoituksessa pitäisi jatkossa huomioida maantieteellinen jako. Tämä on ehdottomasti torjuttava. Koheesiopolitiikkaan on omat rahoituskanavansa. Tutkimusohjelman rahoituksen kriteereiden on jatkossakin pohjauduttava tutkimuksen laatuun.

Väliarvioinnin yhteydessä tullaan varmasti keskustelemaan myös mahdollisuudesta siirtää osa tutkimusrahoituksesta lainojen suuntaan. Tälle en lämpene lainkaan. Lähellä kaupallista läpimurtoa olevissa T&K-hankkeissa lainarahoitus on perusteltua, mutta Horizonin kautta rahoitetaan merkittävästi perus-ja huippututkimusta, josta matka kaupalliseksi innovaatioksi voi olla varsin pitkä.

Esimerkkinä European Research Councilin ERC-apurahat. Näitä on myönnetty vuodesta 2007 lähtien noin 6 500 tutkimushankkeelle. Vaikka myöhemmin peräti 70 prosenttia rahoitetuista tutkimushankkeista on johtanut merkittäviin tieteellisiin läpimurtoihin tai merkittävään edistykseen, osa tutkijoiden Nobel-palkintoihinkin, ei montaakaan näistä tutkimuksista olisi uskallettu lainarahalla käynnistää.

Toinen Horizonin merkittävä tutkijoiden omaa perustutkimusta tukeva kokonaisuus on Marie Skłodowska-Curie –ohjelma, joka pyrkii edistämään sektorien välistä liikkuvuutta. Se tarjoaa apurahan yli 25 000 tohtoriopiskelijalle rahoituskauden aikana. Tavoitteena on edistää tutkijoiden liikkuvuutta maasta toiseen ja poistaa esteitä tieteenalojen väliltä sekä tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän väliltä.

Näillä ohjelmilla on voitu merkittävästi edistää eurooppalaista huipputiedettä. Niitä kannattaa puolustaa ja suomalaisten hyödyntää niitä mahdollisimman tehokkaasti myös jatkossa.


  • Teksti: Henna Virkkunen, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European Parliament

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje