Mielipiteet
7.2.2017

Kauppa se on joka kannattaa?

Suomi on pieni vientivetoinen markkinatalous EU:n laitamilla. Meidän taloudellemme ulkomaankauppa on ollut merkittävää koko itsenäisyytemme ajan. Pienen kansakuntamme yritysten on mahdoton saada kaupaksi kotimaahamme suuria hyödykemääriä ja monia tuotteita ei juuri kannattavuussyistä ole järkevää valmistaa vain Suomen markkinoille. Toisaalta niukasti raaka-aineita ja energiaa omaava maana tarvitsemme myös tuontia ulkomailta. Jotta tämä kaikki toimisi hyvin ja vastavuoroisesti, tarvitsemme kestävästi säädeltyä vapaakauppaa.

MEP Hannu Takkula
Suomalaisena vapaakaupan kannattajana nykykehitys huolestuttaa, Hannu Takkula kirjoittaa kolumnissaan.

Kauppapolitiikka on nykyisin Euroopan unionin toimivallassa. Suomi on EU:n jäsenenä osa yhteistä sisämarkkinaa ja rakentamassa kestävän kaupan periaatteita niin kahden- kuin monenvälisesti.  EU:n kautta olemme myös jäsenenä Maailmankauppajärjestö WTO:ssa. EU:n toimivat sisämarkkinat ja vapaakauppasopimukset ovat tarjonneet suomalaisille yrityksille mahdollisuuden uusille markkinoille ja kasvuun. Viimeisin menestystarina kirjoitettiin EU:n ja Etelä-Korean kauppasopimuksen myötä, joka on kasvattanut Suomen vientiä Etelä-Koreaan lähes 40 prosenttia.  

Viime vuosien aikana kansalaismielipide vapaakauppaa kohtaan näyttää muuttuneen. Huolimatta vuosikymmenten menestystarinoista, vapaakauppa ja siihen liittyvä globalisaatio ovat keränneet laajan vastustajien joukon. Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat tästä osaltaan oiva esimerkki, mutta Euroopassakin kengänpohjat ovat kuluneet kansalaisten marssiessa niin CETA:a kuin TTIP:ä vastaan. Marsseilla äärioikeisto ja vasemmisto yhdessä vihreiden kanssa ovat löytäneet toisensa, ja henki on ollut kuin vasta valitun presidentti Trumpin puheissa.

Suomalaisena vapaakaupan kannattajana nykykehitys huolestuttaa. EU:n toimivaltaan kuuluvasta kauppapolitiikasta on tullut EU:n sisäinen kiistakapula, sillä osa jäsenmaista haluaa sopimukset sekasopimuksina. Tämän toimen voi nähdä lisäävän demokratiaa, mutta se kangistaa EU:n kauppapoliittista toimintakykyä. Jokaisen sopimuksen on kuljettava kansallisten parlamenttien lisäksi myös osassa alueellisia parlamentteja. EU:n pitäisi pysyä mukana kehityksessä, kun maailman taloudet laajentavat vapaakauppaa. Erityisesti nyt, kun 12 Tyynenmeren maan allekirjoittama TPP-vapaakauppasopimus on raukeamassa presidentti Trumpin toimesta.         

Juuri tässä tilanteessa talouskurimuksessa rämpivän EU:n pitäisi ottaa ohjat nopeasti haltuun, ja vahvistaa vapaakauppasiteitään. Erityisesti Aasian kasvavilla markkinoilla Yhdysvaltain vetäytyessä on tilaa toimia. Japanin vapaakauppasopimuksen viimeistelyn jälkeen toivottavasti Australian ja Uuden-Seelannin sopimuksissa päästään liikkeelle, unohtamatta nopeasti kasvavaa Vietnamia.

Mikäli EU ei halua olla laskevan auringon maanosa, on vapaakaupparintamalla ryhdistyttävä ja luotava jäsenvaltioille tulevaisuuden ja toivon näköaloja. Suomen ja suomalaisten yritysten pärjääminen ja kilpailukyky voidaan hyödyntää parhaiten ja kestävällä tavalla toimivien vapaakauppasopimusten avulla. Kauppa se on joka kannattaa, jahka ei sitten haluta muuttaa suuntaa kohti sitä kuuluisaa Impivaarojen ahoa.  


  • Teksti: Hannu Takkula, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European Parliament



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje