Mielipiteet
31.8.2018

EU:n tulevaisuus ratkeaa pitkän aikavälin budjettineuvotteluissa

Euroopan unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvotellaan parhaillaan. Käynnissä olevissa rahoituskehysneuvotteluissa on kyse sekä rahasta että Euroopan tulevaisuudesta. "Neuvottelut vaikuttavat entistäkin enemmän eurooppalaisten 2020-lukuun, kun samalla päätetään ainakin osittain EU:n strategiasta ja prioriteeteista", kirjoittaa Petri Sarvamaa.


Petri Sarvamaa
"EU on tapa rakentaa tulevaisuutta yhdessä", kirjoittaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Olen vankkumaton Euroopan yhdentymisen kannattaja. Rauha on vallinnut vuodesta 1945 lähtien. On arvioitu, että ilman EU:ta alueen talous voisi olla jopa viisi prosenttia nykyistä pienempi. Itse arvostan sisämarkkinoiden, vapaan liikkuvuuden, nuorisovaihdon ja tieteen luomaa talouskasvua, mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Niihin kannattaa panostaa.

Euroopan Unioni ei ole yhdentekevä, oli sen järjellisyydestä mitä mieltä tahansa. EU on tapa rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Tätä tapaa pitää välillä kuitenkin tarkistaa ja tarpeen vaatiessa oikaista. Kohtaamamme polttavat haasteet kuten Brexit, maahanmuutto, turvallisuus ja populismi ovat osoittaneet korjausliikkeen olevan paikallaan. Yhteisen lainsäädännön lisäksi on tarkasteltava yhteistä budjettia. Parhaillaan neuvotellaan EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nämä neuvottelut ovat tilaisuus, jota ei kannata hukata.

Euroopan komission toukokuussa antaman esityksen mukaan vuosien 2021-2027 yhteenlasketut EU-budjetit voisivat olla korkeintaan 1135 miljardia euroa eli noin 162 miljardia per vuosi. Eniten euroja käytettäisiin yhä koheesio- ja maatalouspolitiikkaan. Samalla komissio rakentaisi eurooppalaisille parempaa tulevaisuutta investoimalla nykyistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, rajavalvontaan, sisäiseen turvallisuuteen, koulutusvaihtoon sekä kehitys- ja ulkopolitiikkaan.

Lisäksi ehdotetaan, että Euroopan unioni voisi etsiä tarvittavia lisätuloja hiilidioksidipäästöistä ja kierrättämättömästä muovijätteestä. Käytettävä budjetti kartutettaisiin kuitenkin edelleen suurimmaksi osaksi EU-maiden jäsenmaksuilla.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka valvoo EU-rahojen käytön lainmukaisuutta ja tehokkuutta, esitti heinäkuussa komission rahoituskehysehdotusta ruotivan tiukan analyysin. Siinä huomautetaan, että komission ehdotus annettiin ennen kuin EU:n seuraavan vuosikymmenen tavoitteista oli sovittu. Monivuotinen budjetti tulee siis käytännössä rajoittamaan Eurooppa 2020 -strategian seuraajaa ja seuraavan, kevään 2019 europarlamenttivaalien jälkeen valittavan, komission työtä.

Jäsenmaat hienosäätävät vielä omia näkemyksiään komission pitkän aikavälin budjettiehdotukseen. Varmaa kuitenkin on, että jäsenmaksuihin perustuva rahoituskehys vie huomion numeroihin ja valtionvarainministeriöiden yksisilmäiseen plus- ja miinussarakkeiden vertailuun näissäkin neuvotteluissa. Tärkeämpää olisi kuitenkin keskittyä siihen, mitä budjetilla halutaan saavuttaa. Tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat ainoat löyhät ohjenuorat, joihin on sitouduttu.

EU on isojen haasteiden äärellä. Maanosamme turvallisuuteen ja maahanmuuton aiheuttamiin paineisiin kannattaa vastata yhdessä. Ei siis kannata jäädä tuuliajolle ja tarkastella vain summia suurennuslasilla. EU:n seuraavan rahoituskehyksen pitää toimia tehokkaammin ja saada aikaan parempia tuloksia verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki jäsenmaat toimivat yksin. Se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman, että asetamme tavoitteita. Ilman yhteisesti asetettuja tavoitteita emme voi tietää, mitä niiden saavuttamiseksi tarvitaan.

Käynnissä olevissa rahoituskehysneuvotteluissa on siis kyse sekä rahasta että Euroopan tulevaisuudesta. Neuvottelut vaikuttavat entistäkin enemmän eurooppalaisten 2020-lukuun, kun samalla päätetään ainakin osittain EU:n strategiasta ja prioriteeteista. Jäsenmaiden on löydettävä sopu ensi kevääseen mennessä. Muuten Euroopan suunta ratkeaa sattumalta ja myöhässä.


  • Teksti: Petri Sarvamaa, Euroopan parlamentin jäsen
  • Kuva: European Parliament

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje