Henkilöt
29.10.2014

Yhteisöllisyys auttaa oppimiseen


Viikon akavalainen Kimmo Svinhufvud toimii äidinkielen yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Tieteentekijöiden liitto palkitsi Svinhufvudin Vuoden tieteentekijänä 13. lokakuuta.

Oman alan valinta ei alun perin ollut Svinhufvudille itsestäänselvyys.

– Olin kiinnostunut kirjoittamisesta ja hyvä esimerkiksi äidinkielessä. Hain lukemaan viestintää ja suomen kieltä, joista jälkimmäiseen pääsin. Ajattelin, että ryhdyn ehkä toimittajaksi.

Kipuilin aika kauan alan valinnan kanssa sekä sen kanssa, mitä haluaisin tehdä isona. Opinnot jäivät moneksi vuodeksi. Asia jäi kuitenkin vaivaamaan ja jatkoin lopulta opintoja työn ohessa. Valmistuttuani halusin jatkaa opiskelua eli ruveta tekemään väitöskirjaa. Vähitellen on löytynyt se oma paikka ja oma tapa tehdä asioita, Svinhufvud kertoo.

Svinhufvud pitää kirjoittamisen kursseja muun muassa graduntekijöille ja väitöskirjatutkijoille.

Monet opiskelijat ovat löytäneet apua graduahdistukseen Svinhufvudin pitämästä suositusta Gradutakuu-blogista (www.gradutakuu.fi).  Blogi syntyi jatkeena hänen kirjamuotoiselle graduoppaalleen, Gradutakuu (2009).

– Kaikki graduntekijät tuntevat jossain vaiheessa ahdistusta. Se kuuluu opiskeluun. Siinä ollaan oman mukavuusalueen ulkopuolella ja joudutaan ponnistelemaan.

Svinhufvud pitää yhteisöllisyyttä avainasemassa oppimisessa ja opintojen etenemisessä. Hän kaipaa enemmän yhteisöllisyyttä koko yliopistotyöhön.

– Joukko opiskelijoita kokoontuu yhteen keskustelemaan tehtävään liittyvistä haasteista ja auttaa toisiaan valmistumaan. Joukko jatko-opiskelijoita järjestäytyy ja järjestää itse toimintaa, joka täydentää virallisen tutkijaseminaarin painotuksia. Samasta aiheesta innostuneet tutkijat tekevät tutkimusartikkelia yhdessä. Opettamiseen intohimoisesti suhtautuvat opettajat kokoontuvat säännöllisesti tapaamaan toisiaan ja jakamaan kokemuksiaan.

Viimeksi mainitulla esimerkillä Kimmo Svinhufvud viittaa Helsingin yliopiston Opettajien akatemiaan, jonka jäsen hän on ollut vuodesta 2013.    

Palautteen antaminen


Kimmo Svinhufvud väitteli viime vuonna aiheesta Opinnäytteen kirjoittaminen vuorovaikutuksena: keskusteluanalyyttinen tutkimus graduseminaarien ja gradunohjaustapaamisten vuorovaikutuksesta.


Väitöskirjassaan Svinhufvud pohti palautteen antamisen vaikeutta. Pahimmillaan kehuminen on vain esipuhetta kritiikille.

– Jos halutaan yksinkertaistavia ohjeita, mielestäni toimivin on tämä: Käytä palautteessa paljon aikaa kehumiseen ja tee myös kehuista yksityiskohtaisia ja analyyttisiä.

Graduseminaarien vuorottelurakenne ja osallistujaroolit eivät Svinhufvudin väitöskirjan mukaan edistä kunnon keskustelua. Seminaari on muutenkin vaikea opetusmuoto. Jos keskustelua halutaan lisätä, sen voisi tehdä esimerkiksi pienryhmäkeskustelujen avulla.

Äidinkielen yliopisto-opettajan ja suomen kielen alalta väitelleen kanssa on pakko vaihtaa muutaman sana suomen kielen asemasta. Svinhufvud toimii myös äidinkielen sensorina ylioppilastutkintolautakunnassa.

– Suomi on maailman mittakaavassa vahva kieli ja voi hyvin. Meillä on elinvoimainen kulttuuri ja kirjallisuus.

  • Teksti: Kirsti Sintonen
  • Kuvat: Veikko Somerpuro



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje