Henkilöt
11.6.2015

Taiteen ja tutkimuksen liitto


Tiedeyliopiston kasvatista Taideyliopisto voi tuntua vähän mystiseltä paikalta. Kuinka tiedettä ja taidetta edistetään sujuvasti yhtä aikaa saman katon alla?

Viikon akavalainen, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila kokee tieteen ja taiteen kietoutuvan luontevasti yhteen hänen työssään. Opettajalta se vaatii paljon kokemusta ja osaamista.

— Pitää olla taiteellinen osaaminen ja näkökulma, mutta myös hallita tutkimuksellisuus, mikä on minusta tässä ajassa meille ihan keskeistä. Minun alallani taidepedagogiikassa pitää lisäksi osata ajatella substanssia oppimisen ja opettamisen näkökulmasta.


Kun opettajalla on vankka ja monialainen pohja, opetus voi kehittyä pitkäjännitteisesti.

Tutkimuksellisesti orientoitunut taideopettaja osaa tuoda erilaisia näkökulmia, kysyä, kyseenalaistaa ja tuoda teoreettista taustaa.


Eeva Anttila
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa kaikki professorit ovat määräaikaisia. Eeva Anttilalla on menossa toinen viisivuotiskausi. Päätös hänen kolmannesta kaudestaan 2016–2020 on tehty.

Vuodesta 1996 Teatterikorkeakoululla työskennellyt Anttila voisi olla itse hyvä esimerkki taiteen ja tieteen symbioosista. Yksi hänen keskeisimpiä tutkimuksen ja opetuksen aiheita on kehotietoisuus ilmiönä ja käsitteenä, sen merkitys taiteessa, pedagogiikassa ja elämässä yleensä.

— Mitä kaikkea kehollisuus ja kehollinen tieto merkitsevät erityisesti tänä päivänä? Miten voimme sanallistaa kehollisia kokemuksia? Kehollisuus on perusta koko koulutukselle.

Kuva työstä tasapainottuu


Anttila arvioi opetuksen ja siihen liittyvien tehtävien vievän hänen työajastaan yli puolet ja hallinnollisten tehtävien lähes kolmanneksen. Tutkimukseen ja alan kehittämiseen jää liian vähän aikaa. Anttilan kohdalla tutkimustyö edellyttää kollaboraatiota, konkreettista kehollista toimintaa ja kasvokkaista kohtaamista toisten ihmisten kanssa. Yhteisen ajan löytäminen ja tutkimukseen syventyminen on usein haasteellista. Kiire ja pirstaleisuus sävyttävät akateemista työtä myös muilla taidealoilla.

Anttila uskoo, että omaehtoisen työajan kasvattaminen parantaa opetuksen laatua.

— Kaikki yliopisto-opettajat alasta riippumatta tarvitsevat omaehtoista työaikaa, jotta opetus voisi olla ajassa kiinni ja kehittyä.

Taideyliopiston erityinen luonne näkyy myös työsuhteissa. Kaikki professuurit Teatterikorkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa ovat määräaikaisia, Sibelius-Akatemiassakin 39 prosenttia. Yliopistojen professoreista määräaikaisia on joka neljäs.

Määräaikaisuuksia on perusteltu sillä, että taide vaatii jatkuvaa uudistumista. Vaihtuvuuden on toivottu myös lisäävän yliopiston yhteyksiä ympäröivään taidemaailmaan.

Paljon vartijana


Anttila on ainoa tanssipedagogiikan professori Suomessa. Tuleeko koskaan tunne, että tieteenalan tulevaisuus on omilla harteilla?

— Tulee. Jos sitä lähtee ajattelemaan, tulee sellainen olo, että on paljon vartijana. Toisaalta on hienoa, että on vastuuta, mutta vastuu painaa.

Välillä Anttila haaveilee, että saman alan ihmisiä olisi vähän lähempänä jakamassa asioita.

— Onhan minulla toki yhteyksiä Esittävien taiteiden tutkimuskeskukseen sekä muihin taidekasvatuksen ja tanssin tutkijoihin. Meillä on myös täällä Teatterikorkeakoulussa niin sanottu pedatiimi, jossa on kaksi teatteri- ja yksi tanssipedagogiikan lehtori. Tiimi on tosi tärkeä, mutta olen siinä professorina vähän eri asemassa, koska minulla on myös hallinnollisia tehtäviä ja tutkimusta niin paljon. Työnkuva on erilainen.

Yhdistyminen lisäsi vuoropuhelua


Kuvataideakatemian, Teatterikorkeakoulun ja Sibelius- Akatemian yhdistymisestä Taideyliopistoksi on kulunut kaksi ja puoli vuotta. Anttilan mielestä vuoropuhelu kolmen taidelaitoksen välillä on uudistuksen myötä lisääntynyt huomattavasti.

Toisaalta yhteistyö on tuonut paljon lisää työtä, jonka määrää ei suunniteltaessa osata usein arvioida.

— Yhtäkkiä huomataan, että näin paljon kaikkea tähän liittyy, eikä meillä ole, eikä pidäkään olla, hallinnollista tukea siihen. Sitten ihmetellään, miten hanke viedään loppuun. Seuraava vaihe olisi perata, miten yhteistä toimintaa resursoidaan ja hallinnoidaan. Miten saamme yhteistyön menemään sujuvasti niin, että syntyy aitoa sisällöllistä lisäarvoa? Siinä on iso haaste.

  • Teksti: Maria Mustranta
  • Kuvat: Veikko Somerpuro



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje