Henkilöt
10.9.2015

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström: Sopimisen tarve ei katoa mihinkään

Kiivaasti muuttuvien työmarkkinoiden suurin mahdollisuus on siinä, että vaikeitakin ratkaisuja pystytään tekemään yhdessä, jos niiden ymmärretään hyödyttävän jatkossa kaikkia. Näin sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps). Hän vaatii kuitenkin työmarkkinaosapuolilta yhtä suurta vastaantuloa.

Ministeri Lindström_Lehtikuva 30636818
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström harmittelee, että yhteistoimintalaista on tullut irtisanomislaki. Sitä voisi käyttää paremmin niin, että ratkaisuja tehtäisiin yhdessä ennen katastrofeja.

Työ- ja elinkeinoministeriö lupasi vastikään, että työttömyysturvauudistuksen linjaukset ovat valmiit lokakuussa. Hallitus antaa esityksensä niistä ensi helmikuussa. Kyse on myös 200 miljoonan euron leikkauksista työttömyysturvaan.  

– Miten ansiosidonnaiseen puututaan, sen tasoon vai kestoon, on vielä vähän auki, sanoo ministeri Jari Lindström.

Hän tietää, että leikkauksista on luvassa vaikea vääntö.

– Sehän on kuultu ay-liikkeen ja liittojen taholta, että ”ajatus on mahdoton” ja että ”näinkö työpaikkoja luodaan?”. Vastaus on, että ei tietenkään luoda, mutta näin taitetaan valtion velkaantumista ja motivoidaan ihmisiä hakemaan nopeammin töitä, Lindström selvittää.

”Sovitetaan yhteen työtä ja sosiaaliturvaa ”

Työn tekemisen muodonmuutos on ollut hurja. Kun Lindström aloitti työelämässä 1980-luvulla, ei ollut juuri muuta kuin vakituisia työsuhteita. Nyt rinnalla on määräaikaista, osa-aikaista, monenlaista pätkää ja silppua. Tosin joutui Lindströmkin määräaikaisten työsuhteiden kierteeseen, kun työpaikka lähti alta.

– Voisin kuvitella, että tulevaisuudessa mennään yhä enemmän siihen, että töitä tehdään silloin, kun niitä on. Kun niitä ei ole, pidetään vapaata, hän visioi.

Lindströmin mukaan uudenlaisista tavoista tehdä työtä saadaan turvallisia vaihtoehtoja vakituiselle työsuhteelle sovittamalla yhteen työtä ja sosiaaliturvaa.

– Muun muassa perustulon toimivuutta on tarkoitus testata. Ideana yhteensovituksessa on, että yhä enemmän voisi tehdä työtä niin, ettei siitä ikään kuin rangaista, Lindström sanoo.

Tavoitteena on, että toimeentulo voisi koostua monesta samanaikaisesta työmuodosta. Tämä ei ole kuitenkaan nopea prosessi.

– Esimerkiksi työlainsäädäntö ei välttämättä vastaa enää lainkaan kaikilta osin nykyisiä työn tekemisen tapoja ja työaikamuotoja. Iso osa lainsäädännöstä on kirjoitettu ”savupiipputeollisuuden” aikaan ja tarpeisiin. Tästä syystä on käynnistetty kaksi työryhmää vuosilomalain ja työsopimuslain osalta. Myös työaikalakia ja muitakin lakeja on tarkasteltava, Lindström sanoo.

”Lisää digitalisointia työvoimapalveluihin”

Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan korkeakoulutettujen työttömyys lisääntyi erityisen selvästi. Sekä alemman että ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 13 prosenttia.

– Korkeakoulutetuissa työttömissä on toisaalta väkeä, joka pääsee aika helposti töihin. Ainakin Salosta Microsoftin osalta minulle on kerrottu, että näiden ihmisten osaamiselle on oikeasti tilausta.

Lindströmin mukaan on iso kysymys, onko ihmisiä koulutettu sellaisille aloille, joilla on tulevaisuutta. Hän pohtii, että koulutusjärjestelmän pitäisi nopeammin pystyä reagoimaan, jos jokin tietty ala lähtee vetämään.

Lisäbudjetti on ohjaamassa 25 miljoonaa euroa esimerkiksi starttirahaan ja ICT-alan aikuiskoulutukseen, mutta tämä on kuitenkin lähinnä budjetin paikkausta.

Työvoimapalvelu-uudistusta ministeriö on aikatauluttanut niin, että suunnitelma olisi valmis ensi joulukuussa. Yksityisten työvoimapalvelujen roolia on tarkoitus lisätä.

– Yksityiset ja julkiset työvoimapalvelut pitää saada enemmän seurustelemaan keskenään. Digitalisointi on yksi tapa. Monesti on niin, että yritys pitää tiedot itsellään haastateltuaan työnhakijan. Jollei haastateltua palkata ja hän antaa luvan, tiedot voitaisiin antaa eteenpäin, jotta joku muu voisi löytää hänet, Lindström luettelee työn alla olevia ajatuksia.

Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Nokian aloittaman ja Microsoftin jatkaman Bridge-ohjelman, joka luotiin auttamaan irtisanottuja työllistymään yrittäjinä.

– On mietittävä, voisiko irtisanomisajan palkkaa käyttää monipuolisemmin kuin nykyään, esimerkiksi yrityksen perustamisessa. Joillekin varteenotettava keino on ansiosidonnaisen päivärahan muuttaminen starttirahaksi. Tätäkin on pohdittu, Lindström sanoo.

”Asiat pitää yhä pystyä sopimaan”

Ollessaan paperimiehenä UPM:n Voikkaan tehtaalla Lindström toimi työosastonsa varaluottamusmiehenä. Hän uskoo – ministerinä – että ay-liikkeen asema työmarkkinoilla on muuttumassa.

– Ay-liikkeessä on selkeästi ymmärretty, että nyt ollaan eri maailmassa kuin 15 vuotta sitten. Mitä nopeammin se tunnustetaan, sitä paremmin päästään eteenpäin, Lindström näkee.

– Sopimisen tarve ei katoa mihinkään. Nyt kaikkien pitäisi nähdä, että Suomi on aikamoisessa liemessä, josta ei selvitä vanhoilla keinoilla, hän pohtii.

Lindströmin mielestä työmarkkinoiden suurin mahdollisuus löytyy juuri tästä: ”pystytään yhdessä tekemään vaikeitakin ratkaisuja, jos niiden ymmärretään hyödyttävän jatkossa kaikkia”.

– Se tarkoittaa, että vastaantulot olisivat molemmin puolin määrämitassa. Pelastumisista on hyviä esimerkkejä, ja yhdestä kuulin varustamotapaamisessa alkukesällä. Työntekijäpuoli oli tullut paljon vastaan. Oli sovittu paikallisesti aika kovista työajan lisäyksistä ja tingitty palkasta, mutta työnantajapuoli oli sitoutunut siihen, että työpaikat pysyvät Suomessa.  

Lindström harmittelee, että yhteistoimintalaista on tullut irtisanomislaki, kun sitä voisi käyttää paremmin niin, että ratkaisuja tehtäisiin yhdessä ennen katastrofeja.

”Miten parantaa 60–64-vuotiaiden asemaa?”

– Kun huoltosuhde heikkenee, yksi tapa työikäisten ja työllisten määrän nostamiseksi on se, että olisi mahdollista tehdä töitä osatyökykyisenä ja voisi tehdä pätkätyötä. Tällöin sovitettaisiin sosiaaliturvaa ja palkkaa yhteen niin, että työn vastaanottamisesta pätkissä ei rangaista, Lindström ehdottaa.

Heinäkuun työllisyystilastoista Lindströmiä mietityttivät erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvukäyrät.

– Silmään pisti se, että merkittävä joukko pitkäaikaistyöttömistä oli 60–64-vuotiaita. Voisiko valtio koittaa parantaa heidän työmarkkina-asemaansa? Kysymys on tosi vaikea, mutta siitä kannattaisi rohkeasti keskustella. Ikäsyrjintä alkaa siitä hetkestä, kun viitonen ilmestyy ensimmäiseksi numeroksi, puhumattakaan kuutosesta, kesällä 50 vuotta täyttänyt Lindström sanoo.

Mitä Lindström siis ehdottaa?

– Minulla on ehdotus, mutta se vaatii vielä keskustelua ja pureksimista, ministeri vastaa.

– Kun ihmisiä aletaan karsia pihalle, usein aloitetaan siitä päästä, jolla on kokemusta ja osaamista. Voisiko näiden ihmisten tietoa saada nuoremmille? Voisiko ihmistä työuran loppupäässä kohdella pehmeämmin niin, että häntä voitaisiin käyttää mentorina oppisopimuksen mestari-kisälli -mallin mukaisesti, hän kysyy.

  • Teksti: Eija Kallioniemi
  • Kuva: Lehtikuva


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje