Henkilöt
26.10.2015

Lotta Aarikka haluaa paremman ay-liikkeen

Ammattiyhdistysliikkeen pitää keskittyä ihmisiin ja heidän tukemiseensa työelämässä, vaatii yliopistoaktiivi Lotta Aarikka. Hän haluaa työmarkkinapolitiikasta enemmän oman sukupolvensa näköistä.

Lotta Aarikka Tapaamo
– Koko omana elinaikanani Suomi on ollut hyvin vakaa ja rauhallinen. Muistan hämärästi lamasta sen, kun Frank Pappa -show’ssa laitettiin markka kellumaan ja Iiro Viinasella oli vakava naama, Lotta Aarikka muistelee.

Lotta Aarikka
ärsyyntyi viime kesänä keskusjärjestönsä ulostuloihin ja kokosi joukon akavalaisia nuoria pohtimaan, mitä asioita ay-liikkeessä pitäisi korjata. Aarikka toimi tuolloin korkeakoulutettujen edunvalvojana Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa.

Tuloksena oli heinäkuussa julkistettu pamfletti ”Kuule Akava!”. Se sisälsi viisi teesiä, miten ay-liikkeen, ammattiliittojen ja oman keskusjärjestön pitäisi muuttua, jotta ne houkuttaisivat nyt ja jatkossa nuoria sukupolvia.

”Fokus ihmisiin ja työelämään”

Aarikka sanoo, ettei halua vain ärsyttää ja arvostella, vaan haluaa yksinkertaisesti parempaa ay-liikettä. Hän haluaa ylipäänsä enemmän keskustelua.

– Ammattiyhdistysliikkeen saama valta on johtanut siihen, että on alettu keskittyä epäolennaisuuksiin: tarrataan viimeisin, kohmeisin sormin esimerkiksi ansiosidonnaiseen tai jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen. Näitä pidetään kaiken ytimenä, mutta fokus on väärässä kohdassa!

– Fokuksen pitäisi olla ihmisissä ja työelämässä sekä ihmisten auttamisessa ja joukkovoimassa. Siitähän ammattiyhdistystoiminnassa on oikeasti kyse, Aarikka perustelee.

Aarikka uskoo silti vahvasti ay-liikkeen tulevaisuuteen, koska tietää, etteivät työelämän intressierot häviä puhaltamalla.

– Vaikka puhutaan paikallisen sopimisen puolesta ja vastakkainasettelun vanhanaikaisuudesta, tietyissä asioissa työnantajalla ja työntekijällä on vaan eri tavoitteet. Siksi työntekijöiden järjestäytymistä tarvitaan yhä.

– Perimmäinen syy on luoda joukkovoimaa, jotta työelämä olisi työntekijän näkökulmasta mahdollisimman oikeudenmukaista ja mielekästä. Tämä ei muutu miksikään, vaikka epätyypilliset työsuhteet ja työskentely freelancerinä yleistyvät. Siinäkin ammattiyhdistysliikettä tarvitaan jatkossa, Aarikka sanoo.

Hän katsoo, että ammattiliitoilla on edelleen yleispolitiikassa paljon sanomista ja tekemistä.

”Ay-liike avoimeksi ja läpinäkyväksi”

Nuoret patistivat pamfletissaan ammattiliittoja esimerkiksi keventämään hallintorakenteita ja julkistamaan toiminnasta kaiken avattavissa olevan datan. Jäseniä pitäisi osallistaa päätöksentekoon ja saada keskustelemaan sosiaalisessa mediassa. Opiskelijajäsenillä tulisi olla äänioikeus.

– Ajatus siitä elää vieläkin, että ay-liikkeeltä löytyy rahaa ja että se on vähän likaista, vaikka oma sukupolveni ei ole 1970-lukua nähnytkään. Mistä raha tulee ja miten liikkuu, miten ihmiset valitaan ja miten toimielimet toimivat? Uskon, että läpinäkyvyys onnistuisi hälventämään ay-liikkeen huonoa imagoa, Aarikka pohtii.

Aarikka neuvoo ammattiliittoja vierailemaan ylioppilaskunnissa ja kuuntelemaan, miten siellä puhutaan jäsenmaksuvarojen käytöstä.

– Ylioppilaskunnissa on automaatiojäsenyys. Niissä suhtaudutaan mielettömällä nöyryydellä ja velvollisuudentunteella siihen, että jäsenten rahoilla tehtäisiin oikeita asioita. Nöyrästä asenteesta kannattaa ottaa mallia.

Aarikan mielestä työmarkkinajärjestöt – myös työnantajapuoli – voisivat käyttää paljon enemmän aikaa ja energiaa siihen, että eri syistä Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset integroituisivat paremmin suomalaiseen työelämään.

– Tämä on häpeällisellä tolalla. Ulkomaalaisen on todella vaikea työllistyä Suomessa koulutustaan vastaavaan työhön. Siinä meillä kaikilla on todellinen peiliin katsomisen paikka.

Painetta täydennyskoulutukseen

Aarikka ei jaksa olla hirveän huolestunut korkeakoulutettujen työttömyysluvuista ja uskoo, että korkea koulutus kannattaa edelleen.

– Uskon, että ihmiset ovat elämänsä aikana töissä useammassa paikassa, ja me korkeakoulutetut erilaisissa tehtävissäkin. Täydennyskoulutusta tarvitaan koko työuran aikana.
 
Hän toivoo, että työurien pirstaloituminen pakottaa ammattiliitot tarttumaan entistä vahvemmin jäsenten ammatilliseen kehittymiseen ja täydennyskoulutukseen.

– Suomalaiselle järjestelmälle on tyypillistä, että työnantajat eivät kouluta työntekijöitään toisin kuin monessa muussa maassa.  Miksi osaamisen kehittämiseen ei haluta panostaa? Tämä on kummajainen, josta puhutaan hirvittävän vähän.

Voisiko ay-liikkeellä olla tulevaisuudessa tehtäviä, jota sillä ei vielä ole? Toki voisi. Aarikka haluaisi esimerkiksi tunnistaa reilun firman.

– Olisin valmis maksamaan ostamistani palveluista enemmän, jos tiedän, ettei firma kyykytä työntekijöitään tai että se investoi asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä. Kuluttajan on vaikea lähteä selvittämään itse tätä. Ammattiliitoilla olisi voimaa tehdä tuollaisia asioita läpinäkyviksi. 

”Rakenteet vaikeuttavat päätöksiä”

Nuorten akavalaisten pamfletti sai Aarikan mukaan hyvän vastaanoton. Ryhmä rakensi sille oman Facebook-sivun ja Twitter-tilin.

– Saimme kiitosta rakentavuudesta ja siitä, että olimme nimenneet konkreettisia kehittämiskohteita, Aarikka kertoo.

Pamfletistit kävivät syyskuussa Akavassa jatkamassa keskustelua. Heille huomautettiin, että pamfletin teeseissä on monta asiaa, jotka ovat jo jäsenliittojen päätettävissä. Aarikka sanoo ymmärtävänsä sen, mutta pitää jäyhää hierarkiaa silti ay-liikkeen yhtenä perussyntinä.

– Menettelytavat rakennettiin 1960–70-luvuilla sillä taka-ajatuksella, etteivät kommunistit tulisi ja kaappaisi valtaa. Sen uhka on poistunut, mutta monimutkaiset päätöksentekorakenteet hankaloittavat yhä päättämistä. Tulee voimaton olo, että miten tämä homma ikinä muuttuu, Aarikka myöntää.

Mutta ainakin yhdessä asiassa Aarikka haluaa pysyä vanhassa.

– Näen, että kolmikantainen valmistelutapa on vakaan yhteiskunnan tae ja turva.

  • Teksti: Eija Kallioniemi
  • Kuva: Laura Oja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje