Henkilöt
27.4.2016

Enemmän opiskelua ilman rajoja

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK:n puheenjohtajat haluavat opiskeluun vähemmän rajoja, enemmän yhteistyötä ja kansainvälisyyttä.

Heinilä_Koponen1
SAMOK:n puheenjohtaja Jemi Heinilä (vas.) ja SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen ovat luoneet välilleen toimivan yhteistyön ja vertaistuen.

Heikki Koposen ja Jemi Heinilän ei ole tarvinnut alkuvuonna syljeskellä kattoon.

Vaikka barrikadeilta on nyt palattu tasamaalle, opintotukileikkaukset puhuttavat yhä kentällä. Leikkausten yksityiskohdat tiedetään jo, mutta asumistuen osalta järjestöt yrittävät pitää jalkaa oven välissä. Siirtymistä yleiseen asumistukeen pidetään hyvänä – kunhan opintorahaan tulee huoltajakorotus.

Kaksikko yllättyi itsekin, miten isoksi jutuksi korkeakouluopiskelijoiden eduskuntavaaleihin lanseeraama koulutuslupaus-kampanja lopulta paisui.

– Eihän siitä olisi tullut näin isoa ilman jyrkkää ristiriitaa: tyyppi seisoo ennen vaaleja kyltin kanssa ja tekee valituksi tultuaan aivan toisin, Heinilä kuvailee.

SYL:n Koponen ja SAMOK:n Heinilä ovat olleet järjestöjensä nokkamiehinä viisi kuukautta. He työskentelevät Lapinrinteellä Helsingissä samalla käytävällä. Talon julkisivuremontin edetessä kaksikko jakaa mahdollisesti saman työtilankin – mutta ei hätää: yhteiselo näyttää auvoiselta.

–  Heikissä on puheenjohtamaista jämptiyttä. Keskusteluvälimme ovat avoimet, ja kemiat pelaavat. Vaikuttamisteemoistamme 80–90 prosenttia ovat yhteisiä, ja yhteistyömme on mennyt tosi hyvin, Heinilä kiittelee.

– Näin on. Jemin kanssa on helppo tehdä duunia: hän on hirveän diplomaattinen pelaaja ja omaa puheenjohtajana sopivan rennon otteen vaikeissakin paikoissa, Koponen säestää.

Opintotukikeskustelun ollessa tiukimmillaan vertaistuki löytyi lähellä.

Mikä on Suomen koulutusvisio?

Samaan aikaan kun puheenjohtajat ovat sammutelleet arjen tulipaloja, työnä on miettiä, mitä asioita halutaan saada aikaan viiden–kymmenen vuoden kuluessa.

– Ammattikorkeakouluissa niitä ovat esimerkiksi, millainen korkeakouluverkko meillä on jatkossa, ja toisaalta, mitkä ovat tulevaisuuden parhaat opintopolut ja yhteistyömuodot, Heinilä luettelee.

He saivat mielestään äskettäin opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä seminaarissa tukea kannalleen, että nyt tarvittaisiin kipeästi yhteistä visiota Suomesta korkeakoulutuksen maana.

– Yliopistopuolella on ollut äärimmäisen vaikeaa löytää yhteistä säveltä muiden yliopistojen kanssa siitä, missä voitaisiin tehdä yhteistyötä. Näkökulmissa on suojeltu vahvasti omaa yliopistoa, Koponen katsoo.

– Ammattikorkeakoulupuolella viime hallituskaudella tehtyjen isojen leikkauksien takia on jouduttu etsimään synergiaetuja ja tekemään hallinnollista yhteistyötä. Meillä on aika hyvin tartuttu rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin ja siihen on aitoa haluakin. Vielä enemmän pitäisi miettiä, millä saadaan uutta osaamista, Heinilä näkee.

Toive: Vapaita sivuaineita, amkeille tohtoritietä

Koposen mielestä yliopistojen olennainen vahvuus on, että opetus kulkee käsi kädessä tuoreimman tieteellisen tiedon kanssa. Omaa tutkintoa pystyy muokkaamaan tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

Suomessa ei ole vapaata sivuaineoikeutta, sitä, että kiinnostavan sivuaineen voisi valita vapaasti siitä yliopistosta, mistä se löytyy. Se on outoa. Kansainvälisyys on ehdoton kehityskohde: kansainvälisiin opiskelijoihin törmää aika harvoissa yliopistoissa, hän sanoo.

Heinilän mielestä ammattikorkeakoulujen vahvuudet ovat muokkautuvuus, joustavuus ja työelämälähtöisyys.

– Kaipaisimme opintopolkuja, joissa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voisi lähteä myös tohtoriopintoihin. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut etsivät tähän kansainvälisiä kumppaneita, sillä niitä ei ole onnistuttu rakentamaan suomalaisessa yliopistossa. Kansainvälisyydessä olisi vielä tekemistä, ja tähän tietysti linkittyvät lukuvuosimaksut – molemmissa järjestöissä pelätään, mitä ne tekevät korkeakoulutuksen kansainvälisyydelle.

Ammattikorkeakouluissa seurataan tutkinnoittain, että työelämän tarpeet näkyvät opetussuunnitelmissa. Heinilän mielestä pitäisi kuitenkin nykyistä paremmin pystyä ennakoimaan, miten paljon eri ammatteihin koulutetaan väkeä.

– Yliopiston näkökulmasta on olennaista, miten mahdollistetaan ja vahvistetaan opintojen aikaista työssäkäyntiä, Koponen sanoo.

Tarvitaan julkista täydennyskoulutusta

Koponen haluaisi nähdä myös aivan uutta.

Sen sijaan että hän opiskelee Aalto-yliopistossa ja Heinilä Metropoliassa, Koponen haluaisi, että kaikki voisivat opiskella suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä.

– Että meillä olisi mahdollisuus liikkua systeemin sisällä osittain digitaalisten järjestelmien ansiosta.

– Korkeakoulun pitää olla 10-15 vuoden päästä paljon joustavampi osa yhteiskuntaa, jossa vaikkapa 50-vuotias insinööri voisi tulla yliopistoon pariksi viikoksi tekemään moduulin tai jonkun muun jutun. Meillä ei ole julkista täydennyskoulutusjärjestelmää, ja sitä tarvitaan selkeästi tulevaisuudessa, Koponen uskoo.

Kaksikko on tästäkin samaa mieltä.

– Tarvitsemme järjestelmiä, joissa osaamista voidaan tietyn pohjakoulutuksen jälkeen joustavasti päivittää aikuisiällä ja töiden ohessa, Heinilä sanoo.

– Keskeinen periaate kuitenkin on, että riippumatta taustastaan ihmisen pystyy opiskelemaan miten korkealle tahansa. Siitä on pidettävä kiinni, hän jatkaa.

Kumpikaan ei uskalla vielä sanoa, mistä löytää itsensä kymmenen vuoden kuluttua. Puheenjohtajavuosi on avartanut näkymää moneen suuntaan, politiikkaankin.

– Ennen oli jopa selkeämpää, Koponen hymähtää.

– Tosi vaikea arvioida, Heinilä komppaa.


  • Teksti: Eija Kallioniemi
  • Kuvat: Liisa Takala

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje