Henkilöt
19.6.2018
 

Akavan tekijät: Talentian Anna Nurmesniemi kantaa huolta jäsenten ja asiakkaiden jaksamisesta

Talentia Keski-Suomen puheenjohtaja Anna Nurmesniemi haluaisi vaikuttaa jäsenten työhyvinvointiin, koska vaikeudet jaksamisessa näkyvät selkeästi niin varhaiskasvatuksessa kuin muullakin sosiaalialalla.


Talentia verkkokuva
Ehdoton plussa Nurmesniemen mielestä on se, että ay-toiminta on laajentanut hänen käsitystään koko sosiaalialasta.

Ehkä kysymys oli äidinmaidosta? Jyväskyläläisen Anna Nurmesniemen äiti veti aikoinaan Talentia Keski-Suomea, kunnes jäi eläkkeelle vuosituhannen alussa. Ay-aktiiveja löytyy kyllä suvun aiemmistakin polvista.

– Kun valmistuin sosiaalialalle, minut riipaistiin toimintaan – ja toiminta vei mennessään aika tehokkaasti, Nurmesniemi nauraa.

Hän oli ajatellut lähtevänsä aluksi vain katselemaan. Seuraavaksi hän huomasi toimittavansa jäsenlehteä viestintätiimin kanssa. Jo seuraavana vuonna hän oli hallituksen jäsen.

– Halusin olla perillä varhaiskasvatuksen asioista, saada laajempaa käsitystä ja päästä tiedon myötä vaikuttamaan. Koin, että ammattiyhdistystoiminnassa pääsisin näitä asioita tekemään.

Nyt Anna Nurmesniemi on vuorostaan Talentian Keski-Suomen puheenjohtaja, päivisin vastuulastentarhanopettaja.

Ay-toiminnassa oppii yhteistyötaitoja

Nurmesniemi uskoo oppineensa ay-toiminnassa taitoa keskustella ja kykyä hyväksyä erilaisia mielipiteitä.

– Ammattiyhdistymistoiminta on selkeästi lisännyt verkostoitumistani ja opettanutkin siinä, että osaan hakea verkostoja ja tiedän niiden hyödyttävän paljon, Nurmesniemi pohtii.

Konkreettinen hyöty on se, että pulmatilanteessa tietää, kehen voi peilata siinä, miten lähtee viemään asioita eteenpäin.

– Olen saanut hirveästi uusia ystäviä ja tuttavia eri puolilta Suomea. Olen saanut varmuutta ammatti-identiteetistäni, koska olen ollut pitkään mukana ja päässyt kokeilemaan kaikenlaista, esimerkiksi sitä, miten omat ideat toimivat.

Ehdoton plussa Nurmesniemen mielestä on se, että ay-toiminta on laajentanut hänen käsitystään koko sosiaalialasta.

Kahden kerroksen väkeä?

Varhaiskasvatuksesta on keskusteltu Suomessa tänä vuonna erityisen paljon. Hallitus antoi keväällä esityksensä uudesta varhaiskasvatuslaista, ja lain on määrä astua voimaan elokuun alusta.

– Paikallistasolla pystyn vaikuttamaan luottamusmiehenä neuvottelupöydissä, mutta olen kokenut nyt myös valtakunnallisen vaikuttamisen varhaiskasvatuksessa todella tärkeäksi, Nurmesniemi sanoo.

Hän on itsekin kirjoittanut kannanottoja lakiesityksestä eri sanomalehtiin.

Nurmesniemi ennustaa uuden lain tuovan lisää hierarkiaa päiväkoteihin.

Jatkossa vain kasvatustieteen kandidaattia kutsuttaisiin varhaiskasvatuksen opettajaksi, ei sosionomia. Tätä kutsuttaisiin varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Nykynimikkeitä uusi laki ei muuttaisi, vaan koskisi vasta 2020 valittavia opiskelijoita.

Jatkossa sosionomi (YAMK) ei olisi enää pätevä päiväkodin johtajaksi.

– Lastentarhanopettajia tulisi edelleen kouluttaa kahta väylää. Moni sosionomi kokee lakimuutoksen siten, että heidän pedagogista ammattitaitoansa ei arvosteta, Nurmesniemi sanoo.

– Kukaan ei oikein tunnu tietävän, mitä varhaiskasvatuksen sosionomi tekisi päiväkodissa, hän jatkaa.

Nurmesniemen mielestä sosionomikoulutukselle on iso tilaus varhaiskasvatuksessa – kun ei keskitytä vain pedagogiseen opettamiseen vaan nähdään myös perhe ja muut taustatekijät.

Hän uskoo, että sosionomien edunvalvonnasta tulee erityisen tärkeää.

Nurmesniemi haluaisi myös yrittää vaikuttaa jäsenten työhyvinvointiin, koska vaikeudet jaksamisessa näkyvät selkeästi niin varhaiskasvatuksessa kuin muullakin sosiaalialalla.

– Minusta ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on huolehtia työssä jaksamisesta, ei pelkästään valvoa palkkakehitystä.

Hänen mielestään tonttia pitäisi laajentaa tulevaisuudessa.

– Koen, että meidän sosiaalialan ammattilaisten velvollisuus on puolustaa myös heikoimmassa jamassa olevia asiakkaitamme, jotka eivät pysty itseään puolustamaan.

Häivähdys entisajoista

Anna Nurmesniemi toivoo, että ay-liikkeestä tulee vielä rohkeampi yhteiskunnallisten keskustelujen avaaja.

– Ay-liikkeen jäsenillä on ajankohtainen tieto eri alojen tapahtumista. Toivottavasti sitä tietoa ja rohkeita avauksia tulisi tulevaisuudessa enemmän kentältä, Nurmesniemi miettii.

Mahdollisuuksia keskusteluun, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, on paljon.

– Toivoisin, että nuoret sukupolvet näkisivät ay-liikkeen tärkeyden ja vaikuttamismahdollisuudet. Asioita saadaan aikaan joukkovoimalla.

Kun Nurmesniemi osallistui keväällä varhaiskasvatuksen ”Ei leikkirahaa”-mielenosoitukseen Helsingissä, hän tunsi häivähdyksen entisajoista.

– Oli iso kokemus tuntea sellaista yhteenkuuluvuutta – että tällaista se on ollut enemmän aiemmin!

  • Teksti: Eija Kallioniemi
  • Kuva: Tuomo Laulainen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje