Henkilöt
3.7.2018

Akavan tekijät: Mari-Anne Anttila kantaa huolta vähistä uusista työterveyshoitajista

Miten saada ministeri ongelmanratkaisijaksi tai kuinka pelastaa yt-tilanteen tiedonkulku? Suomen Työterveyshoitajaliiton varapuheenjohtaja Mari-Anne, alias Mai Anttila kertoo.

Työterveydenhoitajaliitto-22

Suomen Työterveyshoitajaliiton varapuheenjohtaja Mai Anttila mielii pikku hiljaa uusien toimijoiden mentoriksi.

Juuri nyt Mai Anttila on kesälomalla työterveyshoitajana, vaan ei luottamustoimijana. Heinäkuu sujahtaa koulutuksia ja seminaareja suunnitellen ja osallistuessa Skype-kokouksiin eurooppalaisen yhteistyöelimen FOHNEU:n tuoreena varapuheenjohtajana, mutta Anttila ei pane pahakseen.

Anttilalle ammattiliiton jäsenyys oli itsestäänselvyys jo opiskelijana – myös niinä kymmenenä vuotena, jolloin hän työskenteli ja asui perheineen Tukholmassa.

– Olen kasvanut perheessä, jossa oli aktiivisia ammattiliittoihmisiä. Äiti toi kotiin ajatuksen, että on hyvä kuulua liittoon, jotta saa ammattiin valmistavat edut, Anttila kertoo.

Hän luonnehtii itseään taustapuurtajaksi, joka vie muiden luottamustoimijoiden kanssa yhteisiä asioita eteenpäin. Kaksi seuraavaa tapausta kertovat siitä.

Oli vuosi 1997, kun Anttila oli valmistunut terveydenhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulusta. Työtilanne oli pohjoisessa huono, eivätkä uudet terveydenhoitajat saaneet sairaanhoitajan sijaisuuksia Oulun yliopistollisesta sairaalasta, Oysista. Sairaala katsoi, etteivät he olleet sairaanhoitajia.

Anttila päätti kirjoittaa opiskelijakollegoidensa kanssa silloiselle opetusministerille Olli-Pekka Heinoselle ja valittaa, etteivät he saa toimia sairaanhoitajina samasta perussairaanhoitajakoulutuksesta huolimatta.

– Ammattikorkeakoulu ei suostunut kirjoittamaan meille todistusta yleissairaanhoitajan opinnoista. Heinonen määräsi koulun antamaan todistukset, Anttila selvittää.

Siitä Terveydenhoitajaliiton Oulun ammattiosasto palkitsi Anttilan stipendillä. Vuonna 2012 oli toisenlainen tilanne: eräässä konsernissa yyteet oli päällä. Kun ei muitakaan ollut, Anttila ryhtyi neuvomaan kollegoitaan sähköpostitse. Apuna olivat silloinen Työterveyshoitajaliiton järjestöpäällikkö ja lakimies.

– Olen ylpeä, että tein sen, vaikka lähdin puhaltamaan vastatuuleen. Tuntui hyvältä pystyä auttamaan, ja tiedän onnistuneeni hyvin. Moni liittyi siksi liiton jäseneksi, Anttila kertoo.

Nyt Anttila on Suomen Työterveyshoitajaliiton varapuheenjohtaja. Työterveyshoitajana hän toimii yksityisellä sektorilla.

Kultaa kalliimpi verkosto

Ammattiyhdistystoiminta on opettanut Anttilalle työlainsäädäntöä, työsuojelua ja tuonut koulutuksia, jotka ovat liittyneet paitsi edunvalvontaan myös ammatin sisältöön. Arvokkaimpana antina Anttila pitää koti- ja ulkomaista verkostoaan.

– Verkosto on ollut kultaakin kalliimpi. Suomessa on paljon eri ammattien loistavia työterveyshoitajia, joilta saan apua, jos itselläni on ongelmia työn sisältöön ja työsopimuksiin liittyvissä asioissa.

Nyt yhdeksän aktiivisen liittotyövuoden jälkeen Mai Anttila haluaisi jo alkaa jakaa omaa tietotaitoaan tuleville vaikuttajille.

– Muistan oman alkuaikani, kun en oikein ymmärtänyt, mitä tämä homma piti sisällään. En aio vielä jättää leikkiä kesken, mutta toivoisin pääseväni mentoriksi, Anttila sanoo.

Eläköityviä enemmän kuin tulijoita

Sote puhuttaa toki työterveyshoitajia. Tuleeko se, miten? Kelan korvausjärjestelmään on tulossa uudistuksia, jotka siirtävät työterveyshuollon painopistettä ennalta ehkäisevään suuntaan.

Avoimia kysymyksiä on paljon. Miten työterveyshuollon korvausperusteita painotetaan? Miten työkykyä seurataan jatkossa? Miten käy vajaakuntoisten työntekijöiden?

– Työterveyshoitajia valmistuu vähemmän kuin eläköityy, ja toivomme koulutusmääriin kasvua. Myös ruotsinkielisisiä hoitajia tarvittaisiin enemmän, Anttila tietää. Koulutus on sitä paitsi kallis. Jaksaminen on ongelma työpöydän molemmilla puolilla.

– Työterveyshoitajat kokevat riittämättömyyden tunteita. Alati kasvavat tulostavoitteet ovat selkeä uhka työterveyshoitajien jaksamiselle liiton jäsenkyselyn perusteella.

Anttilan mielestä työterveyshoitajan pitäisi voida keskittyä laadukkaan työn tekemiseen.

Haitari laskee stressitasoa

Anttilasta on selvää, että ammattiyhdistysliikkeen pitää jatkaa työtään tulevaisuudessa.


IMG_2461_2
Haitaria Mai Anttila on soittanut kahdeksanvuotiaasta asti. 

– Jonkun pitää olla puhumassa työntekijöiden puolesta, koska yksittäisellä ihmisellä ei ole sellaista valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia kuin yhteisöllä.

Työterveyshuollon tulevaisuus on juuri nyt hieman hämärän peitossa.

– Pahin uhkakuva on, että nykyisenlainen työterveyshuolto häviää. Pyrimme tietysti vaikuttamaan, ettei niin kävisi. 

Oli huoli mikä tahansa, Anttilalla on siihen aivan erityinen siedätyshoito. Hän kaappaa syliinsä Giuliettin, haitarin, jota on soittanut kahdeksanvuotiaasta lähtien.


  • Teksti: Eija Kallioniemi
  • Kuvat: Esa Ahonen/ Media Dynamo ja Sanna Anttila

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje