Arjessa
19.12.2018


Uutta tietoa yrittäjyydestä, verkostotyöstä ja monimuotoisesta työstä

Arkkitehti16

Yrittäjien määrä on pysynyt kutakuinkin samana koko 2000-luvun ajan. Itsensätyöllistäjien määrä sen sijaan on trendinomaisesti kasvanut noin 200 000:een. Viime perjantaina 14.12. julkistetussa Tilastokeskuksen raportissa Yrittäjät Suomessa 2017 (Pärnänen & Sutela) syvennytään yrittäjien, maatalousyrittäjien, työnantajayrittäjien ja itsensätyöllistäjien kokemusten kautta muun muassa toimeentuloon, hyvinvointiin, työoloihin, sosiaaliturvaan, verkostoitumiseen ja kasvuhalukkuuteen. 


Raportti pohjautuu laajaan haastattelututkimukseen. Varsinainen tutkimusaineisto koostui työvoimatutkimuksen yrittäjyyttä koskevasta lisäosasta, joka toteutettiin EU-jäsenmaissa samanlaisena sekä Tilastokeskuksen toteuttamasta kansallisesta osasta. Raportti tarjoaa tietoa ja lukuja keskusteluun ja päätöksenteon pohjaksi.

Yrittäjyys on kiinnostava tapa työllistyä

Yrittäjyyteen liittyy mielikuvia ja tunteita. Taustalla on työn ja toimintatapojen muutos ja murros. Yrittäjäksi ryhdytään osin olosuhteiden pakottamana, ja aina kyse ei ole omasta halusta siirtyä yrittäjäksi. Toisinaan polku yrittäjäksi on sattumaa.

Yrittäjyys on kuitenkin pääosin haluttu tapa työllistyä. Tutkimukseen vastanneista 64 prosenttia työnantajayrittäjistä ja 39 prosenttia itsensätyöllistäjistä on hakeutunut omasta halustaan yrittäjäpolulle. Tilaisuuteen tarttuneita tai yrittäjäksi ajautuneita oli kummassakin ryhmässä noin 35 prosenttia. Työnantajayrittäjistä 15 prosenttia ja itsensätyöllistäjistä 24 prosenttia pitivät uravalintaa olosuhteiden pakottamana. Naisilla yrittäjyys oli olosuhteista johtuvaa yleisemmin (23 prosenttia) kuin miehillä (17 prosenttia), joista noin puolet oli selvästi yrittäjähakuisia.

Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistelmä ongelmallinen sosiaaliturvassa

Mielenkiintoista tietoa saatiin palkkatyötä ja yrittäjätyötä yhdistelevästä työstä, ns. kombityöstä. Nuorilla alle 35-vuotiaille yrittäjille ja itsensätyöllistäjille työn muotojen yhdistely oli yleisempää kuin vanhemmilla. Kaikkiaan noin prosentti kaikista 15–74-vuotiaista työllisistä eli noin 30 000 henkeä oli tehnyt vuosina 2016–2017 vaihtelevasti yhdistäen yrittäjän ja palkansaajan aseman. Tällainen asetelma on erityisen haasteellista nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän näkökulmasta, koska se rakentuu palkansaajan ja yrittäjän statusten mukaisesti.  

Itsensätyöllistäjille tärkeä kysymys on työn itsenäisyys, riippuvuus yhdestä tai muutamasta toimeksiantajasta, jolloin työskentely saattaakin olla samantapaista kuin palkansaajana. Vastaajista vajaa neljännes toimi yhden asiakkaan varassa. Työnantajayrittäjillä vastaava luku oli vain 13 prosenttia.

Tällä on vaikutusta työn hinnoitteluun ja siten toimeentuloon. Itsensätyöllistäjillä, jotka eivät kokeneet voivansa määritellä työnsä hintaa itse, tyypillisin tilanne oli se, että joku toinen yritys tai toimija määritteli hinnan. Kyse on neuvotteluvallasta, tasapainosta toimeksiantajan ja työtä tekevän välisessä vuorovaikutuksessa ja sovittaessa työn suorittamiseen liittyvistä ehdoista. Huomioitavaa on, että neuvotteluasemalla oli eroja sukupuolten välillä. Miehillä oli enemmän vaikutusmahdollisuuksia työn hinnoitteluun kuin naisilla.

Työnantajayrittäjät kuormittuvat enemmän

Verrattaessa toimeentuloa, työn kuormittavuutta ja työtyytyväisyyttä palkansaajien, työnantajayrittäjien ja itsensätyöllistäjien välillä raportti vahvistaa oletetun: itsensätyöllistäjät ovat pienituloisia, mutta tyytyväisimpiä työhönsä. Alakohtaisesti tarkasteltuna tyytyväisimpiä olivat tietotyön erityisasiantuntijat, (59 prosenttia) ja vähiten tyytyväisiä (40 prosenttia) rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden parissa työskentelevät. Kokemus taloudellisesta epävarmuudesta yhdistyi kaikissa yrittäjämuodoissa ennen kaikkea liian vähäiseen työmäärään ja työtilanteen vaihteluun.  

Itsensätyöllistäjistä 57 prosenttia ja työnantajayrittäjistä 54 prosenttia oli innostunut työstään, kun palkansaajilla vastaava luku oli 35 prosenttia. Työnantajayrittäjät kokevat selvästi useammin kuin itsensätyöllistäjät, että he joutuvat venyttämään usein työpäiväänsä ja asettavat työasiat kotiasioiden edelle. Verrattaessa kaikkien yrittäjien kuormittavuuskokemusta palkansaajiin yrittäjät kokivat työnsä selvästi kuormittavammaksi.

Kasvuhalukkuutta tarvitaan lisää

Suomen talouskasvu nojaa yritysten kasvuhalukkuuteen ja työllistämiseen. Työnantajayrittäjistä noin puolet oli aikeissa palkata lisää työvoimaa ja itsensätyöllistäjistä vastaavasti 14 prosenttia. Suomessa yrittäjien kohdalla verkostomainen työskentely korostuu. Työtä jaetaan alihankintojen kautta, toimeksiantoja välitetään muille yrittäjille ja töihin vastataan yhdessä. Suurimpina kasvun esteinä koettiin halu työllistää vain itsensä, työntekijän liian suuret sivukulut ja se että töitä ei riittänyt useammalle. Vaikeutena koettiin ajoittainen toimeentulon niukkuus, byrokratia ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työn ja palvelun hinnoitteluun.

Akavan tavoitteena on edistää yrittäjän ja itsensätyöllistäjän toimintaedellytyksiä, tukea kasvua ja työllistämistä. Kyse on paitsi toimeentulosta ja hyvinvoinnista niin myös sosiaaliturvakysymyksistä. Tuore raportti antaa erinomaisia eväitä edunvalvonnan suuntaamiseen. Tässä Akava ja AKY Akavalaiset yrittäjät tekevät yhteistyötä jäsenten parhaaksi.

  • Anu Tuovinen, asiantuntija, Akava
  • Timo Saranpää, puheenjohtaja, AKY Akavalaiset yrittäjät

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje