Arjessa
7.9.2017

Uranvaihto tuo usein parempaa

Entinen laivanrakennusinsinööri on tyytyväinen kirjastossa, samoin ex-toimittaja esikoulunopettajana.

muhonen
Jyväskylän yliopiston kirjastonjohtaja Ari Muhonen hyppäsi kirjastoalalle, kun laivanrakentamisessa oli lama ja kirjastonhoitaja sanoi, että ”kirjastossa on ihanaa”.

Laivanrakennusinsinööristä kirjastoalalle, siinä Jyväskylän yliopiston kirjastonjohtajan Ari Muhosen uranvaihtosuunta. Muhonen teki hyppäyksensä 1990-luvun alun lamavuosina. Hän oli ollut ennen uranvaihtoa viisi vuotta Teknillisen korkeakoulun Laivalaboratoriossa tutkimassa sitä, mitä jäälle tapahtuu, kun laiva törmää siihen.

Lama-aikaan tutkimusprojektien määrärahat vähenivät ja Muhosen projekti loppui vuonna 1992. Tämän jälkeen hän teki VTT:lle tuntitöitä, kunnes myöhemmin vuonna 1992 sai apurahan lisensiaatin työtä varten.

– Lisuriopintoihin kuului kirjastokurssi. Kirjastossa kysyin kirjastonhoitajalta, että onko täällä mukavaa. Hän vastasi, että ”kirjastossa on ihanaa”, Muhonen kertoo.

Muhonen päätti esimerkin innostamana hakea vuoden mittaiselle informaatikkokurssille. Kurssin jälkeen hän aloitti kirjastouransa syksyllä 1993 sijaisena Teknillisen korkeakoulun kirjastossa. Vuonna 1995 hän sai samasta paikasta asiakaspalvelupäällikön työn edellisen päällikön jäätyä eläkkeelle. Kansalliskirjaston, Helsingin yliopiston Viikin kampuksen kirjaston ja Aalto-yliopiston kirjaston kautta Muhonen tuli Jyväskylän yliopiston kirjastoon vuonna 2013.

Muhonen on tyytyväinen uran vaihtoon. Hän tuli alalle vielä mielenkiintoiseen aikaan, juuri digitalisaation kynnyksellä.

– Kirjastosta löytyi elämän tie, mutta sysäys vaihtoon tarvittiin. Vaihdon aikaan oli paljon laivanrakennusinsinöörejä työtä hakemassa, hän sanoo.

Tutkijan tausta auttoi

Aikaisemmasta insinöörin urasta on Muhosen mukaan ollut hyötyä kirjastoalalla. Diplomi-insinöörin opinnoissa oppi projektin johtamista, josta on ollut apua kirjastojen esimiestehtävissä.

– Uran vaihto ei ollut vaikeaa. Olin nähnyt akateemisen uran ja tehnyt itse tutkimusta, mistä on apua, kun pitää alkaa etsiä tietoa tutkijoille. Ymmärrän tutkijan maailmaa, puhumme samaa kieltä.

Muhonen kertoo, että hän on palveluhenkinen. Nuorempana opiskelun sivussa hän teki usein palvelutyötä. Kirjasto on palvelu, jossa autetaan muita, ja johtaminen on ensisijaisesti palvelutyötä.

– Johtajan tehtävä on luoda olosuhteet, jossa on hyvä tehdä työtä. Ja kirjaston tehtävä on luoda olosuhteet, jossa yliopisto voi tehdä työnsä hyvin, Muhonen sanoo.

Insinöörin uraltaan hän ei kaipaa muuta kuin jäätä.

– Tutkimusreissut Kanadaan tai Barentsinmerelle olivat itsensä haastamista, siellä oli niin erilaisissa oloissa. Se on hieno tunne, kun on laivan kannella, edessä on valkoista jäätä ja yllä sininen taivas, avoin meri siellä jossain kaukana.

Muhonen toteaa, että uran kannalta ei ole niin kovin suurta väliä, mitä akateemista alaa opiskelee. Kun pohjakoulutus on hyvä, alan vaihtaminen myöhemmin ei ole vaikeaa.

– Ei pidä liikaa sitoutua yhteen oppiaineeseen, työtä voi löytyä eri suunnilta. Pitää olla rohkea. Työ ja yhteisö opettavat, kun mieli on avoin.

Äitiysloma kypsytti uranvaihtoon

Maija Voutilan uranvaihto sai kipinän elämäntilanteen muutoksesta. Voutila vaihtoi toimittajasta esikoulun opettajaksi. Suuri syy vaihtoon oli omat lapset. Ajatus uranvaihdosta kypsyi hänen palattuaan kolmannen lapsen jälkeen hoitovapaalta töihin sanomalehti Keskisuomalaiseen. Äitiysloma oli muuttanut ajatuksia. Voutila alkoi arvostaa lastentarhanopettajan työtä eri tavalla kuin ennen.

– Yksi tärkeä syy oli myös se, että kotoani Konginkankaalta on tunnin ajomatka Keskisuomalaisen toimitukseen Jyväskylään. Siinä oli kestämistä kun ei nähnyt omia lapsiaan. Tuntui, että elämä meni hukkaan nelostiellä istuessa.

voutila
Toimittajana työskennellyt Maija Voutila kyllästyi tunnin työmatkaan, ja lähti kotikylälle esikoulunopettajaksi.

Voutilan uranvaihto ei vaatinut uutta koulutusta. Hän oli aikaisemmin opiskellut journalistiikan lisäksi kasvatustieteen kandidaatiksi. Ennen kasvatustieteen opintoja Voutila oli ollut töissä paikallislehdessä.

– Siinä ja siinä, että sain tehtyä kasvatustieteen opinnot loppuun. Sen jälkeen pääsin opiskelemaan journalistiikan maisteriohjelmaan. Tein pätkiä Keskisuomalaisessa, kunnes sain vakinaisen paikan vuonna 2004, hän kertoo.

Voutilan ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2006 ja kolmas vuonna 2012. Mediamaailma ehti tässä välissä muuttua melkoisesti, eikä toimittajan työ ollut enää samanlaista kuin Voutilan lähtiessä ensimmäistä kertaa äitiyslomalle.

– Paljon muutakin tapahtui, isäni kuoli yllättäen ja täytin itse 40 vuotta. Ei minulla mitään ikäkriisiä ollut, mutta aloin miettiä, että vielä voisi tehdä jotain muutakin.

Vaikea lähtö

Lähtö tutusta toimituksesta ei ollut Voutilalle helppoa. Hän herkistyy vieläkin muistellessaan lähtöä.

– Lopullinen nykäisy oli kova paikka. Sain kyllä paljon tukea lähipiiriltä ja Keskisuomalaiselta, he näkivät kamppailuni.

Voutila aloitti syksyllä 2015 esikoulun opettajan sijaisena Konginkankaalla. Alku on ollut antoisaa, mutta työlästä, ja uusi työ on vienyt voimia.

– Pidän työstäni todella paljon. En ole vielä edes ehtinyt kaivata kirjoittamista, hän sanoo.

Yksi suuri muutos vaihtaessa toimittajasta esikoulunopettajan työhön on paljon pienempi palkka. Voutila toteaa, että lastentarhanopettajat ovat todella pahasti alipalkattuja.

– Sanoin miehelleni, että kyllä me pärjätään, menen vaikka vielä keräämään mustikoita. Talouspuoleen pitää kyllä osata varautua, kun vaihtaa alaa.

Voutila sanoo olevansa onnellisessa tilanteessa, koska esikoulussa on ollut töitä koko ajan. Työmatka on nyt tuntuvasti lyhyempi kuin toimittajana.

– Meidän kodin keittiön ikkunasta näkyy esikoululuokan ikkunaan, hän kertoo.

Voutila toteaa, että lasten kanssa työskennellessä maailma avartuu.

– Yhteiskunnan näkee eri tavalla, kun sen näkee perheiden kautta. Tämä tekisi hyvää kaikille.

Alan vaihtoa suunnitteleville Voutila sanoo ohjeeksi sen, että mitä hommaa tekeekin, se kannattaa tehdä hyvin. Koskaan ei tiedä mihin työt voivat johtaa.

– Oma hyvinvointi on tärkeää, ja se vaikuttaa muihinkin. Meille minun uranvaihtoni on tuonut parempaa, hän toteaa.

Neuvontaa, täydennyskoulutusta ja rahallista tukea

Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mukaan uravaihdon suunnittelemisessa on tärkeää, että tietoa, neuvontaa ja ohjausta on tarjolla riittävästi.

– Uranvaihtoa pohtivalla on oltava tietoa esimerkiksi opiskelumahdollisuuksista sekä siitä, että mistä voi saada rahallista tukea. Monella on myös tarve pohtia, mihin suuntaan ylipäätään uralla haluaisi lähteä ja millaisia askeleita tavoite edellyttää.

Ida Mielityinen 2
Akavan asiantuntija Ida Mielityinen kannustaa uranvaihtoa suunnittelevia hyödyntämään TE-toimistojen palveluja.

Mielityinen toteaa, että ammattia vaihtavalle on oltava tarjolla oikeanlaista täydennyskoulutusta. Uuden tutkinnon tekeminen on usein tarpeetonta. Uraa vaihtavan elämäntilannekin asettaa ehtoja opiskelulle. Perheellinen ei välttämättä pysty opiskelemaan samalla tavalla kuin nuoremmat.

Rahallinen tuki on tärkeää uraa vaihtavan koulutuksessa.

– Aikuiskoulutustuki on tällä hetkellä ainoa etu toimeentuloon ja sellainen on syytä olla saatavissa tulevaisuudessakin. Lisäksi on tärkeää, että työttömänä opiskeleminen olisi mahdollista, Mielityinen sanoo.

Hän opastaa uranvaihtoa suunnittelevia käyttämään hyväksi TE-toimistojen palveluja. TE-toimistot ovat muillekin kuin vain työttömille.

– Ammatinvalintapsykologille voi varata maksutta ajan. Tämä palvelu on alihyödynnetty. Myös ammattiliitoista saa tasokasta uraohjausta. Lisäksi on paljon yksityisiä yrityksiä, jotka antavat ohjausta, Mielityinen sanoo.

Keskustelu työelämästä ja täydennyskoulutuksesta ei ole Mielityisen mukaan nykyään aivan kohdallaan.

– Tulisi keskustella paljon enemmän siitä, että kuinka vastuu kouluttautumisesta pitää jakaa yksilön, työpaikan ja valtion kesken.

  • Teksti: Anssi Koskinen
  • Kuvat: Anssi Koskinen ja Liisa Takala (Mielityisen kuva)

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje