Arjessa
28.3.2017

Uransa keskivaiheilla oleva osaaja menestyy myös tulevaisuudessa

Taidot työhön -osahanke tukee työuransa keskivaiheilla olevia.

Tradenomien ja insinöörien voimin Suomeen on kehitteillä toimintatapa, jolla autetaan uransa keskivaiheilla olevia tunnistamaan työelämän uusia vaatimuksia ja omia vahvuuksiaan muuttuvilla työmarkkinoilla.


Neuvottelu_33_b.png

Oletko työurasi keskivaiheille edennyt korkeakoulutettu ammattilainen? Luetko sydän pamppaillen lehtijuttuja, joissa asiantuntijat kertovat globalisaation murskaavan ammatteja ja digitalisaation hävittävän rutiineja? Ahdistutko, kun selaat rekrytointi-ilmoituksen vaatimuslistaa, jonka sisällöstä sinulla ei ole mitään käsitystä?

Helpotusta huoliisi kehitetään parhaillaan Taidot työhön -tutkimusohjelmassa. Tekeillä on toimintatapa, joka sekä auttaa uransa keskivaiheilla olevia tunnistamaan työelämän uusia vaatimuksia että vahvistamaan kompetenssiaan muuttuviin tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian lehtori Niina Jallinoja vetää Taidot työhön -osahanketta, johon osallistuu kaikkiaan kuusisataa yli 40-vuotiasta tradenomia ja insinööriä.

‒ Porukasta puolet kehittää urataitojaan viidentoista hengen pienryhmissä kuuden viikon valmennuksessa. Lopuksi selvitetään, miten valmennettujen ja vertailuryhmän työelämävalmiudet eroavat toisistaan, Jallinoja kertoo.  

Murskataan möykky


Jallinojan mukaan suuri osa uransa keskivaiheille edenneiden konkareiden ahdistuksesta johtuu siitä, että esimerkiksi digitalisaation vaikutuksista puhutaan yhtenä erittelemättömänä möykkynä ‒ sanotaan vain, että kohta nurkan takaa ilmestyy robotti, joka paiskii hommia monin verroin sinua tehokkaammin ja fiksummin.

‒ On tärkeää miettiä, miten teknologia vaikuttaa juuri minun tehtäviini. Siirtyykö esimerkiksi osa kasvokkain-viestinnästä skypeen tai onko opeteltava louhimaan ja analysoimaan big dataa vai tarvitsenko töissäni koodaamistaitoja.

Nina Jallinoja
Ihmissuhdetaidot ja ongelmanratkaisukyky ovat osaamista, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa, korostaa Niina Jallinoja.


Jallinoja on jo ensimmäisten ryhmätapaamisten aikana huomannut, että työelämän muutosten havainnointi oman tehtävän ja kokemuksen kautta hälventää pelkoja ja vahvistaa luottamusta.

‒ Ihmiset ensinnäkin näkevät aiempaa kirkkaammin vahvuutensa, esimerkiksi perhearjessa ja harrastuksissa karttuneet sosiaaliset kykynsä ja ongelmanratkaisutaitonsa. Yhteisissä keskusteluissa pintaan nousee osaamista, jota itse ei ehkä ole osannut paikantaa työmarkkinoilla arvokkaaksi pääomaksi.

‒ Toisekseen he oivaltavat, että muuttuviin haasteisiin on mahdollista vastata kartuttamalla palettia sellaisilla taidoilla, joille työmarkkinoilla on kysyntää juuri nyt.

Pienryhmäpohdintojen ohella valmennettavat tutkivat rekrytointi-ilmoituksia, tutkailevat piilotyömarkkinoita ja selvittävät, minkälaisiin töihin tradenomeja ja insinöörejä tällä hetkellä palkataan.

‒ He jopa jalkautuvat yrityksiin jututtamaan esimiehiä että hei, minkälaista väkeä ja millä perusteilla teille on viime aikoina otettu töihin, Jallinoja havainnollistaa.

Keskilinjassa suurin kato


Monitieteisen Taidot työhön -hankkeen yhtenä vetovastuullisena toimii Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta. Hän toimii osa-aikaisena professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja tutkimusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa ETLAssa. Aiemmissa tutkimuksissaan Maliranta on analysoinut globalisaation ja digitalisaation vaikutuksia, ja toteaa, että suurin kato käy keskilinjan ammateissa.

‒ Samaan aikaan kun tehtäviä katoaa, tarvitaan projektipäälliköitä ja asiantuntijoita, jotka ymmärtävät uusia liiketoimintamalleja ja osaavat kommunikoida erilaisissa verkostoissa erilaisten teknologioiden avulla.

Mika Maliranta
Uusia tehtäviä syntyy häviävien tilalle, mutta muodollinen pätevyys painaa vaakakupissa aiempaa vähemmän, huomauttaa Mika Maliranta.


Maliranta korostaa, että korkeaa koulutusta edellyttäviä uusia tehtäviä syntyy häviävien tilalle, mutta muodollinen pätevyys painaa vaakakupissa aiempaa vähemmän. Töitä riittää eksperteille, jotka nauttivat kaavamaisuuksien kyseenalaistamisesta ja uuden oppimisesta.

Jutustelijalle parempi palkka


 ‒ Taidot, joita työelämässä tarvitsemme tänään ja huomenna, eivät ole niitä, joita pänttäsimme koulunpenkillä, eikä työelämän menestyjä ole välttämättä sama tyyppi, joka veti kokeissa aina täyden kympin.

Malirannan mukaan vuorovaikutustaitojen arvo kasvaa samaan tahtiin työmarkkinoiden globalisaation ja prosessien digitalisoitumisen kanssa. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan hyvillä vuorovaikutustaidoilla on palkkaa nostava vaikutus.

‒ Parhaat arvosanat, huippuälykkyys tai kova substanssiosaaminen eivät takaa nousujohteista urapolkua. Työelämän voittajia ovat ne, jotka hallitsevat asiansa ja osaavat jutella leppoisasti, Maliranta tiivistää.

Jalat maassa muutokseen


Akavan ekonomisti Heikki Taulu seuraa tiiviisti työmarkkinoiden trendejä. Malirannan tavoin hän toteaa, että ainoa tapa pysyä mukana työelämän imussa on avoin asenne uuden omaksumiseen.

Taulu osallistuu ministeriöiden johtamaan pitkän aikavälin koulutustarpeen ennakointityöhön, jossa neljän vuoden välein arvioidaan eri alojen kehityssuuntia koulutustarpeiden näkökulmasta.

‒ Tässä työssä arvioidaan toimialojen kehitystrendejä ja tulevaisuuden osaamistarpeita, jotta poliittiset päättäjät osaavat suunnata koulutusresurssit oikein.

Heikki Taulu_verkkokäyttö
Ainoa tapa pysyä mukana työelämän imussa on avoin asenne uuden omaksumiseen, toteaa Heikki Taulu.


Taulu myöntää, että tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, sillä arviot perustuvat nykyhetken tietoihin ja erilaisiin skenaarioihin eli vaihtoehtoisiin tulevaisuudenkulkuihin; paljon helpompaa on tehdä lista viidentoista viime vuoden aikana toteutuneista osaamistarpeiden muutoksista.

‒ Ammattijärjestelijä, personal trainer, sisällöntuottaja, palvelumuotoilija, alustasuunnittelija, Chief Digital Officer. Nämä ovat esimerkkejä uusista tehtävistä ja ammateista, joista kukaan ei tiennyt vuosituhannen alussa.

Samalla kun Taulu arvioi uusien teknologioiden muuttavan erilaisia tuotanto- ja palveluprosesseja lähivuosina enemmän kuin tällä hetkellä pystymme näkemään, hän kehottaa pitämään jalat maassa.

‒ Meillä on taipumus yliarvioida vauhti ja kuvitella, että kaikki muuttuu yhdessä yössä. Niinhän se ei ole. Yhteiskunnalliset murrokset eivät tapahdu silmänräpäyksessä.


  • Teksti: Paula Launonen
  • Kuvat: Ida Pimenoff, Niina Jallinoja/Paula Launonen, Mika Maliranta/ETLA, Heikki Taulu/Liisa Takala



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje