Arjessa
31.10.2017

Unelmaduunarit-podcast: Näin teet työelämästäsi parempaa

Miten päästään tilanteeseen, että maanantaina on kiva mennä töihin? Tätä pohditaan tuoreimmassa Unelmaduunarit-podcastin jaksossa, jossa haastatellaan Akavan julkisalan neuvottelujärjestön JUKOn toiminnanjohtajaa Maria Löfgreniä.

Lahiomutsi Unelmaduunarit Podcast 35
Salamatkustaja-blogin tekijä Satu Rämö, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren ja Lähiömutsi-blogin tekijä Hanne Valtari keskustelevat Unelmaduunarit-podcastissa, miten työelämästä voidaan tehdä parempaa.


Unelmaduunarit on Suomen suosituimpien lifestyle-bloggareiden joukkoon kuuluvien Satu Rämön ja Hanne Valtarin podcast-sarja. Salamatkustaja- ja Lähiömutsi-blogien kirjoittajat tarkastelevat podcasteissaan työelämää ja työelämän menestystekijöitä eri näkökulmista.

Uusimmassa jaksossa he haastattelevat Akavan julkisalan neuvottelujärjestön JUKOn toiminnanjohtajaa Maria Löfgreniä. Aiheena on töissä jaksaminen: miksi ja miten omaa jaksamista kannattaa seurata ja mitä työpaikoilla voitaisiin tehdä hyvinvoinnin eteen. Lisäksi Löfgren, Rämö ja Valtari keskustelevat muun muassa siitä, kannattaako työ- ja vapaa-aikaa erottaa ja miksi Suomen perhevapaajärjestelmää on uudistettava.

– Yksinkertaisuudessaan hyvä työ on sellainen, joka tuo tekijälleen nautintoa, onnea ja tunteen siitä, että tekee jotain merkityksellistä. Vietämme ison osan elämästämme töissä, joten sillä on ihan hitokseen merkitystä, miltä työelämä tuntuu, kirjoittaa Valtari Lähiömutsi-blogissaan.

Voit kuunnella Akavan podcast-jakso tästä. Keskustelun pääkohtia on poimittu alla olevaan artikkeliin.


Kaveri huomaa, kun menee liian kovaa

Löfgrenkin on joutunut uransa aikana opettelemaan, miten työasioista voi irrottautua ja miten stressistä voi vapautua.

– Uskon, että ihmisellä itsellään on aika paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan stressinhallintaansa. Mutta se ei aina riitä: työyhteisössä ja sen johtamisessa on otettava huomioon, että ihmiset ovat erilaisia, samoin tavat sietää stressitilanteita, Löfgren sanoo Unelmaduunarit-haastattelussa.

Hän kannustaa etsimään rinnalleen ihmisen, joka on samantyyppisessä työssä kuin itse on ja jolta voi hakea vertaistukea.

– Joskus työn imu voi viedä mennessään. Uupumus voi hiipiä salakavalasti, eikä sitä välttämättä huomaa ensimmäisistä merkeistä. Sparrauskumppani voi helpottaa sen havaitsemista, että nyt menee vähän liian kovaa.

Löfgren muistuttaa, että työuupumus on osa monien elämää. Sitä ei tarvitse hävetä, eikä siitä pidä syyllistää.

– Mitä enemmän näistä asioista puhutaan, sitä matalammaksi tulee kynnys ottaa asia esiin.

”Kysy ja kuuntele”

Löfgrenin mukaan jaksamisteemasta pitäisi keskustella yhteiskunnan tasolla enemmän. Tiukille vedetyt resurssit ja taloudelliset paineet aiheuttavat sen, että työmäärien hallinta menee mahdottomaksi. Lasku on iso.

– Työhyvinvoinnilla on selvä rahallinen merkitys: hyvinvointi lisää tuottavuutta. Tämä oivallus johtaa siihen, että työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin laitetaan työpaikoilla enemmän paukkuja, Löfgren sanoo.

Mitä työpaikoilla voitaisiin tehdä? Löfgrenin mielestä kaikki lähtee yhteistyöstä.

– Itselläni on mantra, että ”kuuntele, kysy ja kysy vielä uudelleen, jos et ymmärrä”. Sen kummempia normeja tai muotoa ei tarvita, jotta yhteistyö saadaan liikkeelle. Sillä tavoin löydetään työhyvinvointia tukevat keinot.

Asiantuntijan aivot tarvitsevat palautumista

Unelmaduunarit-jaksossa käsitellään myös työ- ja vapaa-ajan erottamisen tarpeellisuutta. Löfgren on erottamisen kannalla.

– Luovuus ei kukoista väsyneenä. Aivot eivät palaudu, jos ei lepää riittävästi. Tutkimusten mukaan jatkuvasta kuormittumisesta voi tulla aivoihin jopa pysyviä vaurioita, Löfgren huomauttaa.

Satu Rämö muistuttaa, että asiantuntijan työtä ja tulosta on vaikea sitoa kellokorttiin. Löfgren on samaa mieltä.

– Tuntimäärään perustuva järjestelmä ei toimi tulevaisuudessa. Tähän liittyy työaikalaki, jonka uudistus on parhaillaan työn alla. Tarvitaan turvalliset raamit, jotta joustavuus toimii ja että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä ja milloin työtä tekee. Siitä hyötyy sekä työntekijä että työnantaja.

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että työnantajalla on vastuu työturvallisuudesta ja työaikasuojelusta eli siitä, että työajat pysyvät hallinnassa. Jotta tämä on mahdollista, jotkut raamit on oltava, Löfgren lisää.

Islannista mallia perhevapaisiin

Unelmaduunarit-jakson loppupuolella päästään perhevapaisiin. Löfgrenin mielestä isille korvamerkitty vapaajakso on tehokkain yksittäinen keino, jolla työelämän tasa-arvoa voidaan edistää.

– Kun vanhempainvapaajaksot jakautuvat nykyistä tasaisemmin, se vaikuttaa tasaavasti muihinkin osa-alueisiin, jossa sukupuolittuminen näkyy, kuten ammattirakenteeseen, palkkoihin ja eläkkeisiin.

Rämö kertoo Islannista, jossa 3+3+3-malli on heijastunut laajasti yhteiskuntaan ja edistänyt tasa-arvoa.

– Ammattien sukupuolijakauma on tasaantunut ja naisia on enemmän johtotehtävissä, Rämö havainnollistaa.

Löfgren muistuttaa, että yhteiskunnan ohjausta ja perhevapaajärjestelmän uudistusta tarvitaan nimenomaan siksi, että asenteet muuttuisivat.

– Esimerkiksi 10 vuoden päästä on itsestäänselvää, että kaikki vanhemmat käyttävät perhevapaita.

  • Teksti: Jaana Parkkola
  • Kuva: Unelmaduunarit-podcast


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje