Arjessa
30.8.2016

Syö vireyttä työpäiviin

Monipuolinen aamupala ja sopivan kokoinen lounas ovat parhaita tapoja välttää iltapäivän työvireyttä nakertava väsymystila, jota joskus jopa ruokakoomaksi kutsutaan.

Antell_aamiainen


Kuulutko niihin, jotka kuittaavat aamupalan parilla kupillisella kahvia ja sinnittelevät pienessä nälässä kahvin voimalla lounaaseen saakka? Ei kannattaisi. Koko loppupäivän hyvä työvire nimittäin pohjustetaan heti aamusta.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen ja ravitsemusasiantuntija Henna Rannikon mukaan aamupalan jättäminen väliin on tavallisimpia työpäivän sujumista hankaloittavia virheitä päivän ruokailujen rytmityksessä.

Aamupala on lounaan ohella tärkein työvireyteen vaikuttava ateria, sillä se parantaa vireystilaa ja suorituskykyä työpäivän alkaessa. Lisäksi se vaikuttaa muistiin, mielialaan ja keskittymiskykyyn.

”Tutkimusten perustella tiedetään, että säännöllinen aamupalan syöminen auttaa painonhallinnassa ja pienentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tärkeintä on syödä monipuolinen ja riittävän iso aamupala, joka pitää nälkää lounaaseen saakka”, Laatikainen sanoo.

Vaivutko toistuvasti ruokakoomaan?

Lounasaikaan tehdään helposti työvireyttä nakertavia virhevalintoja. Yksi yleinen ongelma on, että työpäivän aikana syöty lounas on liian suuri. Pääruokaa annostellaan lautaselle jopa 500–600 grammaa, kun sopiva annoskoko olisi noin 300 grammaa.

Suurikokoinen lounas väsyttää. Siksi iltapäivän tunteihin osuva notkahdus vireystilassa on tavanomainen ilmiö. Lounaan ravitsemuksellinen koostumuskin vaikuttaa väsymyksen voimakkuuteen. Runsaasti hiilihydraatteja ja rasvaa sisältävä lounas kutsuu nukkumatin paikalle todennäköisemmin kuin kasvisvoittoinen, tasapainoisesti koostettu lounas.

– Työvireyden kannalta optimaalinen lounas sisältää ainakin puoli lautasellista kasviksia ja salaattia salaattikastikkeen ja siementen kera, noin 150 grammaa proteiinilähdettä eli lihaa, kalaa tai palkokasveja, ja desilitran verran täysjyväriisiä tai muuta hiilihydraattilähdettä. Pala ruisleipää ja ruokajuoma täydentävät aterian. Tällaisia tasapainoisia lounasvalintoja on helppo tehdä etenkin työpaikan henkilöstöravintolassa, Rannikko havainnollistaa.

Iltanälkä johtaa voileipäralliin

Liian suuren ja raskaan lounaan tavoin myös kokonaan väliin jätetty lounas on iltapäivän työteholle karhunpalvelus. Siitä huolimatta arviolta reilut 200 000 kokoaikaista työtekijää jättää arkisin luonaan toistuvasti syömättä. Ainakaan kiireen vuoksi ruokatuntia ei kannata jättää pitämättä.

– Kiire ei siitä vähene, että yrittää varastaa lisää työaikaa puolen tunnin ruokatauosta. Väliin jätetty lounas sen sijaan kostautuu iltapäivällä heikentyneenä työtehona, Rannikko korostaa.

Liian vähäinen syöminen työpäivän mittaan ilmenee viimeistään ilta-aikaan hallitsemattomana nälkänä. Silloin nälkä leimahtaa helposti naposteluksi ja voileipäralliksi. Runsas iltasyöpöttely voi hankaloittaa painonhallintaa, häiritä yöunta ja heikentää seuraavan aamun ruokahalua.

Aamupainotteinen ruokarytmi on terveyden kannalta parempi kuin iltapainotteinen. Jos aamupala ei koskaan maistu, se on yleensä merkki siitä, että päivän ruokailujen rytmitys ei ole kunnossa, Laatikainen sanoo.

Ravitsemuksesta apua tuottavuusloikkaan?

Rannikon ja Laatikaisen mielestä ravitsemuksen merkityksestä työtehon edistämisessä on toistaiseksi puhuttu liian vähän. Esimerkiksi huonosti koostetun lounaan aikaansaama iltapäivän väsymystila voi pahimmillaan olla niin uuvuttava, että sitä kutsutaan joskus jopa ruokakoomaksi.

– Nykyisessä taloustilanteessa työpaikoilla kannattaisi kääntää jokainen mahdollinen kivi, jolla työtehoon voidaan vaikuttaa. Siksi ravitsemusasiatkin tulisi ottaa huomioon, Laatikainen painottaa.

Laatikaisen vastaanotolla käy säännöllisesti työterveyshuollon asiakkaita, joiden kanssa työpäivän ruokatottumukset tulevat puheeksi. Iltapäivään ja iltaan painottuva väsymys tulee jaksamiseen liittyvänä ongelmana toistuvasti esiin.

Käyn useita kertoja vuodessa työpaikoilla luennoimassa ravitsemuksen merkityksestä työhyvinvoinnin tukemisessa. Hyvin tyypillistä kuitenkin on, että ylin johto jää näiltä luennoilta pois. Se on valitettavaa, sillä käytännöt työpaikoilla eivät muutu, jollei ylin johto niihin sitoudu, Laatikainen harmittelee.


  • Teksti: Krista Korpela-Kosonen
  • Kuvat: Antell


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje