Arjessa
17.11.2016

Puhutaan uskosta ja viihdytään töissä

Joka päivä tuhansiin suomalaisiin taukotiloihin ja projektipalavereihin kokoontuu värikäs kimara vakaumuksia, kulttuuritaustoja ja hierarkiakäsityksiä. Kansainvälistyvissä työyhteisöissä ikiaikaisia itsestäänselvyyksiä on tarkasteltava uudesta näkökulmasta.


Husein Muhammed
Miksi emme omaksuisi eri uskontojen hyviä elementtejä? Esimerkiksi muslimien rukoilu on mindfulnessia, josta muut voisivat ottaa mallia. Meditaatio tehostaa tutkitusti työssä jaksamista, joten siitä hyötyy sekä työntekijä että työnantaja, Husein Muhammed sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan jo noin kuusi prosenttia Suomen työllisistä on taustaltaan ulkomaalaisia. Heitä istuu johtoryhmissä, he vaikuttavat asiantuntijoina, rakentavat taloja ja korjaavat putkia, hoivaavat lapsia, vanhuksia ja sairaita, kuljettavat ihmisiä ja tavaroita, muun muassa.

Tilanne on muuttunut radikaalisti 2000-luvun taitteesta, jolloin monikulttuuriset työyhteisöt olivat Suomessa harvinaisia.

Asiaorientoitunut kantasuomalainen johtaminen on uusien haasteiden edessä, kun työpaikalle ilmestyy turbaanipäinen sikhimies ja huivipäinen musliminainen. Suomessa on totuttu ajattelemaan, etteivät henkilökohtaiset vakaumukset kuulu työpaikalle.


Maassa maan tavalla


Arffman Consulting Oy:n koulutuspäällikkö, Irakista Kemiin vuonna 1994 kurdipakolaisena muuttanut Husein Muhammed vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan monella rintamalla: kirjoittajana, poliitikkona, keskustelijana, ja tällä hetkellä myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten tuottajana.

Terve järki on Muhammedin mukaan paras työkalu, kun organisaatioita säädetään monikulttuurisille taajuuksille. Hän huomauttaa, että valtaosa ihmisistä ‒ etnisestä tai maantieteellisestä alkuperästään riippumatta ‒ haluaa antaa työpaikallaan parhaan ammatillisen panoksensa. Jos henkilö toivoo vakaumuksensa huomioon ottamista työssä, käytännöistä on sovittava selkeästi.

– Kun kotoutumisryhmäni muslimi kysyy, voiko hän jäädä pois tunneilta uskontonsa mukaisena vapaapäivänä eli perjantaina, vastaan että et tietenkään voi. Kerron, että suomalainen työaikalainsäädäntö perustuu Raamatun luomiskertomukseen, ja vapaapäivä on sunnuntai. Velvoitteet ovat yhtäläiset riippumatta siitä, oletko kristitty, muslimi, juutalainen, buddhalainen tai ateisti.

Uskosta voimaa


Muhammed lisää, että islamilainen pyhärytmi voi olla myös voimavara; muslimi paiskii töitä mielellään sunnuntaisin, jouluna ja muina juhlapyhinä, jotka kantasuomalainen kollega on tottunut pitämään vapaina.

Entä mitä mieltä Muhammed on tapauksista, joissa työnantaja on kieltänyt rukoilun työpaikalla?

– Rukoilun kieltäminen on hyvä esimerkki terveen järjen unohtumisesta. Yksi lukee toimiston hiljaisessa huoneessa keskittymistä vaativan raportin, toinen rukoilee. Kolmas ehkä joogaa. He kaikki irrottautuvat hetkeksi toimiston hälystä ja lataavat akkujaan.

– Mielestäni rukoilu on aivan yhtä hyväksyttävä tapa pitää yllä hyvää energiatasoa kuin mikä tahansa muu rituaali, joka ei häiritse muiden työntekoa.


Kysellään ja keskustellaan


Töiden jakamiseen ja vastuun kantamiseen liittyvä viestintä voi olla haaste, sillä monissa kulttuureissa ollaan totuttu suomalaista käytäntöä kontrolloivampaan johtamiseen.

Sari Hammar
"Kollegan outo käytös voi johtua siitä, että hän yrittää toimia kuten odotetaan, vaikka ei ole ollenkaan varma, miten pitäisi toimia. Avoimella vuorovaikutuksella väärinkäsitykset vältettäisiin.” Sari Hammar on parinkymmenen vuoden ajan seurannut suomalaisen työelämän kehittymistä monokulttuurista monikulttuuriseksi.

– Muutos on tapahtunut niin vauhdikkaasti, etten ihmettele ollenkaan, jos esimiehet ovat epävarmoja siitä, miten työyhteisössä on kommunikoitava, toteaa kulttuuri- ja uskontolukutaidon asiantuntija, filosofian tohtori Sari Hammar Diak-ammattikorkeakoulusta.

Hammarin mielestä monikulttuurista työyhteisöä rakennetaan parhaiten puhumalla asioista suoraan.

– Kun mukana on ihmisiä, joiden käsitykset esimerkiksi arjesta ja pyhästä, maailmankatsomuksellisista rituaaleista tai perhevastuista poikkeavat omistamme, emme enää voi ajatella, että vakaumuksellinen keskustelu olisi poliittisesti epäkorrektia.

Hammar kannustaa rekrytoijia kysymään uudelta työntekijältä, miten vakaumus mahdollisesti vaikuttaa tehtävien hoitamiseen. Monikulttuuristuvassa työyhteisössä ikiaikaisia itsestäänselvyyksiä on tarkasteltava uudesta näkökulmasta, ja käytäntöjä on luotava porukalla yhdessä niin, ettei ketään tahattomasti loukata tai syrjitä.

– Millä tavalla yhteishenkeä nostatetaan, jos osa tuntee olonsa kiusalliseksi kosteissa illanvietoissa? Suhtaudummeko eri tavalla kristinuskoa ilmaisevaan ristiriipukseen kuin islaminuskoa symboloivaan huiviin? Voiko läppärin luota irrottautua hetkeksi rukoilemaan tai meditoimaan yhtä hyväksyttävästi kuin sauhuttelemaan tupakkapaikalle tai rupattelemaan kollegojen kanssa kahvihuoneeseen, Hammar havainnollistaa.

Yleistäminen on syrjintää


Hammarin mukaan meidän on päästävä eroon stereotyypittelystä. Hän hämmästelee, miten vahvan varjon maahanmuutto voi heittää ammattitaidon ylle. Hammar havainnollistaa ajatustaan kahden it-asiantuntijan esimerkillä.

–Toinen on tullut Suomeen globaalin yrityksen palkkalistoilla. Toinen on pakolainen, joka ryhtyy hakemaan töitä. Jos ensin mainittu vaihtaa työpaikkaa, rekrytoijat todennäköisesti kiinnittävät huomionsa hänen kompetenssiinsa. Sen sijaan pakolaisen hakemuksessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi maahantulosyyhyn, ja vasta sitten osaamiseen.

Aivan yhtä syrjivinä Hammar pitää tilanteita, joissa työnhakija nähdään oman kulttuurinsa yleislähettiläänä eikä ainutkertaisena yksilönä. Hän kertoo venäläistaustaisesta suomen ja venäjän kielen opettajasta, jolta rekrytointihaastattelija oli kysynyt, että ”kai sinä osaat tehdä venäläisiä ruokia?”.

– Opettaja ihmetteli tuohtuneena, miksei hänen ammatillinen pätevyytensä riittänyt. Miksi kielten maisterin pitäisi hallita pelmenit ja borssit pedagogisten taitojensa ohella?


  • Teksti ja kuvat: Paula Launonen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje