Arjessa
28.6.2017

Pian satavuotias ILO nykyajan työelämän suojana 

Yhdistyneiden kansakuntien alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) juhlii satavuotista taivaltaan vuonna 2019. Järjestö perustettiin 1919 Versailles’n rauhansopimusneuvottelujen yhteydessä ja liitettiin YK:n yhteyteen toisen maailmansodan päättyessä. ILO on vanhempi kuin itse YK ja se on ainoa erityisjärjestö, joka kunnioittaa kolmikannan periaatetta: päätökset tehdään hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Toimintaa ohjaa vuosittain Geneveen kokoontuva kansainvälinen konferenssi. 

ILC 2017 closing session in Genova
Kansainvälinen konferenssi kokoontuu vuosittain Genevessä.

Järjestö ja sen keskeiset ihmisoikeusperiaatteet


ILOn peruskirjan (ILO Constitution) johdannon mukaan universaali kestävä rauha voidaan saavuttaa vain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kautta. Lisäksi siinä todetaan, että minkä tahansa valtioiden epäonnistumiset luoda työntekijöille inhimilliset työolot muodostavat esteen niille valtioille, jotka haluavat parantaa omia olosuhteitaan. Nämä lähes 100-vuotiaat lähtökohdat ovat tämän päivän maailmassa ajankohtaisempia kuin koskaan.    

ILOn peruskirjaa täydennettiin Philadelphian julistuksella (Julkilausuma, joka koskee Kansainvälisen työjärjestön päämäärää ja tehtäviä), joka hyväksyttiin vuonna 1944 kansainvälisen työkonferenssin 26. istunnossa. Työkonferenssi oli siirretty sodan vuoksi Genevestä Philadelphiaan Yhdysvaltoihin. Philadelphian julistuksessa vahvistettiin kolmikantaisesti ne pääperiaatteet, joille järjestö perustuu. Julistuksen mukaan työ ei ole kauppatavaraa. Sanan- ja yhdistymisvapaus on välttämätön jatkuvan edistyksen edellytys. Köyhyys, missä tahansa sitä esiintyykin, on vaarana koko maailman hyvinvoinnille. Taistelua puutetta vastaan on käytävä järkkymättömällä kansainvälisellä yhteistyöllä, johon työnantajain ja työntekijäin edustajat samanarvoisina hallitusten edustajien kanssa osallistuvat. Asioita käsitellään vapaasti ja päätöksiä tehdään demokraattisessa hengessä, yhteistä menestystä silmällä pitäen.

Seuraava työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus hyväksyttiin 86. ILOn työkonferenssissa kesäkuussa 1998. Tuolloin kaikki jäsenvaltiot sitoutuivat noudattamaan, edistämään ja toteuttamaan järjestön perussäännön mukaisesti ydinsopimusten ilmentämiä perusoikeuksiin liittyviä periaatteita, vaikka eivät olisi niitä ratifioineetkaan. Nämä neljä periaatetta ovat yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tehokas tunnustaminen, kaikenlaisen pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman käytön tehokas kieltäminen ja työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistaminen. 

Ydinsopimukset, joihin julistuksessa luetellut perusperiaatteet sisältyvät, ovat pakkotyötä koskevat yleissopimukset nro 29 ja 105, järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat yleissopimukset nro 87 ja 98, syrjinnän kieltoa koskevat yleissopimukset nro 100 ja 111 sekä lapsityövoiman käyttöä koskeva yleissopimus nro 138. Myös julistuksen hyväksymisen jälkeen Kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytty yleissopimus nro 182, joka koskee lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi, kuuluu järjestön ydinsopimuksiin. Suomi on ratifioinut kaikki ydinsopimukset.

ILOn merkitys muuttuvassa työelämässä


ILOn perusperiaatteiden ja sopimusten noudattamisen valvontamekanismien merkitys ei ole vähentynyt sitten järjestön perustamisen. Päinvastoin voidaan perustellusti todeta, että globaalissa taloudessa niiden merkitys alkaa korostua myös kehittyneiden maiden talouden, hyvinvoinnin ja työntekijöiden turvana. Valitettavasti olemme saaneet jo pieniä viitteitä ydinsopimusten loukkausten mahdollisuuksista meilläkin, kuten muutama vuosi sitten hallituksen valmistellessa nk. pakkolakipakettiaan. 

Kehittyneiden teollisuusmaiden näkökulmasta toistaiseksi merkittävämpi ulottuvuus on sillä, että yritykset siirtävät tuotantoaan sellaisiin maihin, joissa työntekijöiden suoja ja palvelussuhteen ehdot eivät ole lähelläkään sitä tasoa, mitä se on kehittyneissä maissa. Lapsityövoiman käytöstä ja moderniksi orjuudeksikin kutsutusta pakkotyöstä raportoidaan eri puolilta maailmaa, syrjinnästä, palkkatasa-arvon puutteista ja terveellisistä ja turvallisista työoloista puhumattakaan. 

Työntekjöiden työolot on turvattava 


Selvää on, että yrityksillä on mahdollisuuksia alentaa tuotantokustannuksiaan ja siten parantaa kilpailuasemaansa, kun henkilöstöstä aiheutuvia kuluja leikataan siirtämällä tuotantoa halvemman kustannustason maihin. Erityisen paljon työntekijöiden ongelmista raportoidaan nk. vapaakauppa-alueilta, joilla monissa maissa ei tarvitse noudattaa kyseisen maan kansallista työlainsäädäntöä. Nämä ongelmat koskevat myös maailmanlaajuisia tuotantoketjuja. 

Yritysten siirtyminen halvemman kustannustason maihin on tuomittavaa silloin, kun kyseisessä maassa poljetaan työntekijöiden oikeuksia. Samalla tuotannon siirtyminen vaikuttaa myös heikentävästi kehittyneiden maiden talouteen ja työhön. Kuten ILOn peruskirjan johdannossakin todetaan, ne valtiot, jotka eivät huolehdi työntekijöiden inhimillisiistä työoloista ja säällisen työn vaatimuksista, vaikeuttavat myös muiden maiden mahdollisuuksia parantaa kansallisia olosuhteitaan. Asetelma ei ole muuttunut ILOn perustamisen jälkeen. 

ILOn merkityksen ei siten voida sanoa ainakaan heikentyneen vuosikymmenten saatossa. Valitettavasti työnantajien asennoituminen sen sijaan on muuttunut kovempaan suuntaan kuin aikaisemmin. Tästä esimerkkinä on saatu kuulla ILOssa muun muassa työnantajien väitteet lakko-oikeutta vastaan, haluttomuus edes viitata voimassa oleviin kolmikantaisesti sovittuihin sopimuksiin, suosituksiin tai muihin asiakirjoihin uusien sitovien normien sopimisesta puhumattakaan. Toistuvana esityksenä saadaan kuulla vaatimuksia hallinnollisen taakan ja sääntelyn purkamisesta, ja yritysten ja jopa sopimusvaltioiden erityispiirteiden huomioon ottamisesta sopimusvelvoitteiden noudattamisessa.       

Globalisaatio on muuttanut työelämää siten, että tarvitsemme ILOa jopa enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Kehittyvien maiden hallitusten tulisi yhdessä työntekijöiden ja viisaiden työnantajien kanssa pyrkiä edistämään myös kehittyvien maiden työoloja ja ihmisoikeustilannetta. 

ILO tekee laajaa yhteistyötä 


ILO tekee yhteistyötä YK:n ja muiden sen alaisten järjestöjen kanssa. Työllisyyden kohentaminen ja ihmisarvoinen työ kirjattiin ILOn aloitteesta Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteisiin. ILO on tiivistänyt yhteistyötään kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Maailmanpankin kanssa. Lisäksi ILO osallistuu rikkaiden teollisuusmaiden G20-ryhmän toimintaan. Esimerkiksi ILO pyrkii saamaan työntekijöiden oikeuksia ja työoloja koskevia lausekkeita osaksi kansainvälisiä kauppasopimuksia, kehitysyhteistyötä ja investointisopimuksia. 

Perinteisen sopimusten, suositusten ja muiden asiakirjojen ja niiden valvontamekanismien lisäksi ILO on pyrkinyt vastaamaan muuttuvan maailman ja työelämän haasteisiin. Eri maiden hallitusten ja maailmanlaajuisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen lisäksi ILO tekee yhteistyötä taloudellisten toimijoiden kanssa sata vuotta vanhojen, mutta edelleen ajankohtaisten tavoitteiden edistämiseksi. 

Kolmikantaisesti toimiva ILO on ainutlaatuinen järjestö, jolla on mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden työolojen parantamiseksi ja oikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti. Meillä on hyvä syy antaa työpanoksemme ja tukemme ILOn tavoitteiden edistämiseen.


  • Teksti: Lakimies Paula Ilveskivi
  • Kuva: ILO (International Labour Conference 2017, closing session in Genova.)

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje