Arjessa
6.10.2017


Perhevapaauudistuksella vaikutetaan myös asenteisiin – Työelämän tasa-arvo tehdään työpaikoilla

Perhevapaauudistus ei yksin riitä työelämän tasa-arvon toteuttamiseksi. Käytäntöjä voidaan muuttaa työpaikoilla jo nykyisen perhevapaajärjestelmän aikana, kannustaa Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Perhearki_15_b
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaatii työpaikoilta yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.


Tasa-arvovaltuutetun raskaus- ja perhevapaasyrjintää vastustava kampanja alkoi tällä viikolla. Akavan vt. työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko pitää kampanjaa erittäin tarpeellisena.

– Työelämän tasa-arvo edellyttää sekä perhevapaajärjestelmän uudistamista että asenteiden muuttamista työpaikoilla, Savinko huomauttaa.

Perhevapaalta palaaville parempi lain suoja

Savingon mukaan työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää kiinnittää huomio perhevapaalta paluuseen. Akavan näkemys on, että perhevapaalta työhön palaajat tarvitsevat parempaa lain suojaa.

– Perhevapailta paluun on oltava kannustavaa ja turvattua, jotta töihin uskalletaan palata. Mikäli töihin paluuseen liittyy paljon epäkohtia, pelkoja ja huolia tai työpaikan saaminen koetaan vaikeaksi, jää toinen vanhemmista, yleensä äiti, kotiin työelämään paluun sijasta, Savinko toteaa.

Lotta Savinko verkkokäyttö
Perhevapailta töihin paluuseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen on kiinnitettävä työpaikoilla huomiota, korostaa Akavan vt. työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.

Akava esittää perhevapaalta palaaville työntekijöille ns. korotettua irtisanomissuojaa esimerkiksi kolmen kuukauden ajaksi vanhempainvapaan päättymisestä lukien, jos vanhempainvapaa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.

Joustot mukaan henkilöstösuunnitelmiin

Savinko korostaa, että perhevapaiden käytöstä ja niihin liittyvistä joustoista tulisi sopia työpaikkakohtaisesti henkilöstö- tai tasa-arvosuunnitelman tai muun työpaikan suunnitelman osana.

– Suunnitelmissa tulisi huomioida mahdollisimman hyvin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä yhdenvertainen kohtelu työpaikalla.

Osa-aikatyöstä ei saa tulla ”naisloukku”

Akavan mielestä perhevapaajärjestelmän uudistamisen lisäksi on kehitettävä osa-aikatyömahdollisuuksia, jotta työn ja perheen yhdistäminen toimisi nykyistä paremmin.

Perhesyistä tehtävä osa-aikatyö ei saa jäädä pelkästään äitien työnteon muodoksi, Savinko huomauttaa.

– On pidettävä huoli, ettei osa-aikatyöstä tule uusi ”naisloukku”. Uudistus on tehtävä niin, että osa-aikatyö on yhtä lailla vaihtoehto sekä miehille että naisille.

Lyhennetyn työajan malleissa, kuten osa-aikatyö tai osittainen hoitovapaa, työnantajan on huolehdittava siitä, että toimenkuvaa muokataan vastaamaan lyhennettyä työaikaa.

– Kun vanhempi tekee lyhennettyä työaikaa, palkka pienenee ja virallinen viikoittainen työaika lyhenee, mutta työtehtävien laajuus säilyy usein entisellään. Näin tapahtuu erityisesti asiantuntija- ja esimiestehtävissä, Savinko kertoo.

Kampanjalla rohkaistaan tuomaan syrjintä esiin

Raskaana olevien ja perhevapailta palaavien syrjintä on yleisempää kuin aiemmin. Joka kolmas ammattiliitoista kertoo tasa-arvovaltuutetun kyselyssä, että yhteydenotot raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä ovat lisääntyneet. Yhteydenottojen määrä liikkuu tuhansissa.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara arvioi Raskaussyrjintä-kampanjan avaustilaisuudessa, että osa tapauksista jää piiloon, kun työntekijä ei jostain syystä halua tai uskalla ottaa mihinkään yhteyttä tai ei tunne oikeuksiaan.

Jukka Maarianvaara_Riitta Supperi_2
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kannustaa ottamaan yhteyttä omaan ammattiliittoon tai tasa-arvovaltuutetun toimistoon, jos kokee tulleensa raskauden tai perhevapaiden takia syrjityksi.

Ongelma halutaan nostaa kampanjan avulla esiin, jotta entistä useampi raskauden tai perhevapaiden takia syrjityksi joutunut hakisi itselleen oikeutta.

 – Raskaus- ja perhevapaasyrjintä istuu sitkeässä. Tarvitaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen sitoutumista, jotta ilmiö saataisiin kitkettyä pois, Maarianvaara sanoo.

Raskaus tulee ilmi, uusi pätkä jää saamatta

Laki kieltää yksiselitteisesti työntekijän syrjinnän raskauden tai perhetilanteen perusteella.

Kuitenkin moni määräaikaisessa työsuhteessa oleva huomaa, ettei työsuhdetta jatketa työntekijän ilmoitettua asiasta. Nollatuntisopimuksella oleva menettää raskauden takia viimeisetkin työtuntinsa.

– Valtaosalla nuoria naisia ainakin ensimmäinen työsuhde on määräaikainen, ja ne yleensä seuraavat toisiaan. Näissä tilanteissa syrjintä näkyy. Sillä perusteella syrjintä näyttäisi olevan varsin yleistä, Maarianvaara arvioi.

Akavan Savinko kertoo, että määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisimpiä juuri koulutetuilla nuorilla naisilla. Akavalaisista alle 35-vuotiasta naisista 26 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2016. Koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus vastaavassa ryhmässä oli 20 prosenttia.

– On tärkeää ottaa selvää, mikä on sallittua ja mikä ei. Jos joutuu epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, kannattaa ottaa yhteyttä joko toimistoomme tai omaan ammattiliittoon. Meihin voi ottaa yhteyttä anonyymisti, Maarianvaara kannustaa.

Työntekijän kannattaa miettiä, milloin kertoo raskaudestaan työnantajalle. Lain mukaan raskaudesta tulee ilmoittaa kaksi kuukautta ennen aiottua äitiyslomaa.

Perhetilanteesta ei tarvitse kertoa

Työpaikkahaastattelussa 20–35-vuotiailta naisilta udellaan erilaisin sanakääntein lapsentekoaikeita tai perhetilannetta, vaikka tämä on laitonta. Tasa-arvovaltuutetun mukaan eräältä juristilta asiaa kysyttiin kahdeksassa kaikkiaan kymmenestä työpaikkahaastattelusta. Maarianvaaran mielestä hakijan ei tarvitse vastata perhesuhteita koskeviin kysymyksiin.

Myös vanhempainvapaalta työhön palaava kohtaa helposti syrjintää. Työntekijä voi huomata, että hänet irtisanotaan yt-neuvotteluissa tai hänen työtehtävänsä on "kadonnut".

Kyse ei ole vain naisia koskevasta syrjinnästä, sillä Maarianvaaran mukaan miesvaltaisillakin työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin varsin nuivasti.

Hyvät käytännöt tutuiksi

Maarianvaara muistuttaa, että valtaosa työnantajista onnittelee työntekijää raskauden johdosta ja toivottaa tämän tervetulleeksi takaisin perhevapailta.

– Työhön palaavaa työntekijää tuetaan ja hänet perehdytetään tehtävään.

Samanlaiset käytännöt halutaan muillekin työpaikoille. Tasa-arvovaltuutetun kampanjasivustolla on työnantajille ohjeet, kuinka toimia oikein. Esimerkiksi raskaus ei ole pätevä peruste päättää työsuhde koeaikana.

  • Teksti: Jaana Parkkola ja Birgitta Suorsa/UP-uutispalvelu
  • Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (Savingon kuva) ja Lehtikuva (Maarianvaaran kuva)


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje