Arjessa
8.11.2018


Palkan pitää olla oikeudenmukainen ja sillä pitää pärjätä

Suomen Ekonomien Anja Uljas toivoo palkka-avoimuutta. Työnantajan ja palkansaajan olisi keskusteltava palkasta tarpeeksi usein, sanoo Akavan Lotta Savinko.


Työelämää_04_a

Palkka on merkittävä osa työmotivaatiota. Akavalaiset katsovat, että työhön liittyy paljon muutakin.

Helsinkiläinen peruskoulun opettaja Maija Koski sanoo, että palkan pitää olla sellainen, että sillä tulee toimeen.

– Yhdellä työllä pitää pärjätä, sillä pitää pystyä elättämään itsensä ja lapsensa sekä vähän pitämään lomaakin. Hoitoalalla tähän ei ehkä enää pysty, vaan pitää olla puoliso, joka käy töissä. Tai pitää olla toinen työ.

Opettajan ammatti ei ole kovapalkkainen. Koski toteaa, että jos hänellä olisi nuorena ollut erilainen suhtautuminen rahaan, tuskin hän olisi opettajaksi lähtenyt.

– Olen palkkaan nyt tyytyväinen, voisi se olla enemmänkin, mutta kyllä se on jees.

Jyväskylän kaupungilla sisäisenä tarkastajana työskentelevä Elisa Pakkanen laskeskelee, että palkan osuus työmotivaatiosta on reilut puolet.

– Esimerkiksi hyvällä lähitiimillä voidaan kompensoida palkan merkitystä työssä viihtymiseen. Työn sisältö on myös tärkeää – se että onko työllä merkitystä, Pakkanen sanoo.

Hän toteaa olevansa tyytyväinen omaan palkkaansa.

Aika voi olla palkkaa tärkeämpi asia

Tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri Heli Perttunen pitää aikaa tärkeämpänä kuin palkan suuruutta. Hän on ollut alkuvuodesta lähtien töissä terveyskeskuslääkärinä opiskeluterveydenhuollossa.

–  Otin tämän viran vastaan, vaikka palkka on huonompi kuin tavallisessa terveyskeskuksessa, koska täällä ehtii tehdä työt työajan puitteissa. Lääkärin palkka on harvoin niin pieni, että sillä ei pärjäisi.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo, että palkan merkitystä työmotivaation kannalta ei missään nimessä pidä väheksyä. Palkka on toimeentulon lähde ja ehdottomasti tarpeellinen osa työmotivaatiota.

Jari Hakanen TTL
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta nostaa esiin, että palkan merkitystä ei pidä väheksyä työmotivaation kannalta.

– Palkan lisäyksellä on kuitenkin rajallinen ja lyhytkertoinen merkitys. Kun palkankorotuksen saa, niin se ilahduttaa ja tulee tunne, että organisaatio arvostaa. Kuitenkin heti kun huuma on ohi, muut asiat tulevat merkityksellisemmiksi.

Työpaikanvaihto on yksi tapa kirittää palkkakehitystä

Hakanen toteaa, että asiantuntija-ammateissa usein käy niin, että palkka nousee vasta siinä vaiheessa, kun tärkeäksi katsotulle työntekijälle olisi tarjolla toinen työ. Hän toivoo, että arvostusta voisi osoittaa ja palkankorotuksen antaa ilman työneuvottelujakin.

Aineellisilla eduilla voi tehdä myös haittaa työmotivaatiolle. Palkan ja muun rahallisen korvauksen kanssa kyse on oikeudenmukaisuudesta. Korvauksen olisi oltava tasapainossa työpanoksen kanssa.

– Jos jatkuvasti uhraa omaa aikaansa, eikä korvaus ole samassa suhteessa, esimerkiksi ylitöistä ei saa korvausta, se horjuttaa hyvinvointia, Hakanen sanoo.

Työyhteisöissä jäsenet vertailevat itseään ja etujaan kollegoihinsa. Hakanen sanoo, että pientenkin bonusrahojen jakaminen voi olla ongelmallista.

– Pienelläkin summalla on symbolinen merkitys. Olisi oltava läpinäkyvät perusteet, joita noudatetaan, kun bonuksia annetaan.

Hakasen mukaan muut asiat kuin palkka ovat työssä lopulta merkittävimpiä. Hän on parhaillaan kirjoittamassa työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta, jossa on haastateltu 6 000 ihmistä 11 eri ammattiryhmästä. Hän toteaa, että joka ammattiryhmässä nousevat esille samat tärkeimmät motivaatiotekijät. Työn on oltava kehittävää, oppiminen pitää vireessä. Työtiimin henki ja yhteinen aikaansaaminen ovat tärkeäitä, samoin se, että tekijä näkee työnsä tulokset. Hyvä johtaminenkin on oleellista.

– Nämä ovat kullanarvoisia asioista. Jos nämä asiat ovat hyvin, sitten on vaikea päätös lähteä muualle, jossa olisi parempi palkka, mutta muusta ei ole niin tietoa, Hakanen toteaa.

Esimiesten pitää seurata palkkatyytyväisyyttä

Lotta Savinko verkkokäyttö
Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko toteaa, että esimiehen olisi syytä tietää, kuinka tyytyväisiä palkkaukseen ollaan ja millaisia toiveita siihen kohdistuu.

Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savingon mielestä työnantajan ja työntekijän olisi suoraan keskusteltava palkasta, mielellään ainakin vuosittain. Hän toteaa, että esimiehen olisi syytä tietää, kuinka tyytyväisiä palkkaukseen ollaan ja millaisia toiveita siihen kohdistuu. Työpaikalla joku voi olla tyytyväinen ja toinen tyytymätön, mikä voi alkaa näkyä työssä.

– Jos palkka koetaan epäoikeudenmukaiseksi, ja vielä kokee olevansa palkkakuopassa, eikä palkasta voi keskustella, se alkaa syödä työmotivaatiota. Palkka yksin ei tosin ole tärkein työmotivaattori, Savinko sanoo.

Palkkauksen merkitys saattaa vaihdella työuran eri vaiheissa. Savinko toteaa, että vastavalmistuneelle töihin pääsy on tärkeää, mutta silloinkin palkan olisi oltava oikeansuuruinen. Palkka nousee pikkuhiljaa 50–55-vuotiaaksi asti, ja taitekohdassa kehitys alkaa pysähtyä.

– Kun ikääntynyt hakee töitä, hän on tottunut johonkin palkkatasoon. Moni pitää kiinni aikaisemmasta palkkatasosta, vaikka pitäisi pohtia palkkapyynnön suuruutta, Savinko sanoo.

Palkka-avoimuus luo oikeudenmukaisuuden kokemusta

Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Anja Uljas kaipaa Suomeen palkka-avoimuutta. Palkkauksen kriteereistä on harvoin tietoa organisaatioissa. Palkansaaja arvuuttelee palkkansa oikeaa tasoa ja voi päätyä arvauksessaan väärään. Yrityksistä puhutaan hyvinä tai huonoina palkanmaksajina, ja nämä mielikuvat eivät aina pidä paikkaansa.

Anja Uljas 2
Toiminnanjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeista painottaa, että palkka-avoimuutta pitää edistää Suomessa. Uljas sanoo, että koko palkanmuodostamisen prosessin pitäisi olla oikeudenmukainen.


Uljas sanoo, että koko palkanmuodostamisen prosessin pitäisi olla oikeudenmukainen.

– Olisi oikeudenmukaista, että kaikki tietäisivät mihin palkkaus perustuu.

Pitkään opiskellut akavalainen asiantuntija pitää Uljaan mukaan luultavimmin palkan suuruutta tärkeämpänä työuran alku- kuin loppupuolella. Työn peruspalkan pitää olla tarpeeksi hyvä. Muutaman työvuoden jälkeen työpanos ja palkkaus eivät enää välttämättä ole tasapainossa.

– Kahden työvuoden jälkeen työntekijä on kehittynyt, mutta työn vaativuuden määrittely ja titteli jäävät usein ennalleen. Kehittymistä ei helposti tunnisteta, ja työntekijän on vaikea argumentoida sitä.



  • Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen
  • Kuvat: Ida Pimenoff  (kuvituskuva), Anna Dammert (Jari Hakanen), Liisa Takala (Lotta Savinko), Ekonomit (Anja Uljas)




Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje