Arjessa
3.11.2016

Neuro tutkijan ja juristin näkökulmasta

Akavan tutkija Joonas Miettinen ja työelämäyksikön johtaja Maria Löfgren purkavat neuroa eli naisen euroa. Millaisia ovat sukupuolten palkkaeron syyt ja piirteet tutkijan ja juristin näkökulmasta?

Joonas Miettinen 6
Tutkija Joonas Miettisen mukaan sukupuolten väliset erot kokonaisansioissa ovat sitkeässä, eikä viime vuosina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen.

Tutkija Joonas Miettinen

Sukupuolten väliset erot kokonaisansioissa ovat sitkeässä, eikä viime vuosina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen. Kokoaikatyössä olevien naisten kokonaisansiot mukaan lukien tulospalkkiot olivat vuonna 2015 miesten ansioihin verrattuna 82,0 prosenttia. Vuonna 2014 suhdeluku oli 82,1 prosenttia.

Johtaja Maria Löfgren

Naisten ja miesten kokonaisansioissa olevien erojen takana piilee useita syitä, selitettävissä olevia ja selittämättömiä. Selittämättömät palkkaerot voivat olla sukupuoleen liittyviä ja siten palkkasyrjintää.  Tämä on vakava ilmiö, äärimmillään jopa rikos, jota ei voida vähätellä selittämällä palkkaerot vain eroiksi ammatinvalinnassa tai kehnoksi palkkapyynnöksi.

Maria_Lofgren_1b
Johtaja Maria Löfgren toteaa: Naisten ja miesten kokonaisansioissa olevien erojen takana piilee useita syitä, selitettävissä olevia ja selittämättömiä.


Selittämättömät palkkaerot on perattava työpaikoilla. Tasa-arvolaki edellyttää palkkakartoitusten tekemistä. Jotta ongelmiin kyetään puuttumaan, on henkilöstöedustajien saatava riittävät palkkaukseen liittyvät tiedot. Vaikka palkkakartoituksen tekeminen ja ongelmien korjaaminen on työantajan velvollisuus, on asioiden käsittely ja ongelmien ratkaisu yhdessä henkilöstön kanssa mitä parhainta paikallista sopimista, jonka mahdollisuudet kannattaa ottaa käyttöön.

Alojen sukupuolittuminen eli segregaatio ylläpitää palkkaeroja

Miettinen huomauttaa, että merkittävä naisten ja miesten ansioeroja ylläpitävä tekijä on sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä. Miehet sijoittuvat naisia useammin paremmin palkattuihin ammatteihin ja etenevät työurallaan naisia useammin johtotehtäviin.

Naiset kantavat suurempaa hoitovastuuta työelämässä ja työelämän ulkopuolella kuin miehet, mikä osaltaan pitää yllä sukupuolten välisiä eroja ansioissa.

Asennemuutos tarpeen

Löfgren nostaa esiin, että myös näiden ns. selitettävissä olevien palkkaerojen syyt ovat vahvasti sukupuolisidonnaisia. Nykyisessä koulutus- tai ammattirakenteessa ei ole enää sellaisia tekijöitä, joiden perusteella kumpikin sukupuoli ei voisi hakeutua joihinkin opintoihin, ammatteihin, tehtäviin tai toimiasemiin. Sukupuolittumiseen pureutuminen edellyttää sukupuolisensitiivistä asennemuutosta jo ihan varhaiskasvatuksesta alkaen läpi koko koulutusketjun.

Rekrytointikäytännöissä on parantamisen varaa, esimerkiksi anonyymi työnhaku karsii sukupuolivaikutuksia. Sukupuoleen perustuva rekrytointipäätös on sallittua lähinnä silloin, kun se tehdään sukupuolivinouman korjaamiseksi.

Hoitovastuun epätasainen jakautuminen ja synnytysikäisten naisten matalampi työllisyysaste on huutava yhteiskunnallinen ongelma, jonka korjaaminen on jokaisen työantajan ja työntekijän vastuulla. Työpaikoilla voidaan jo nyt vaikuttaa asenteisiin ja kannustaa myös isiä jäämään perhevapaille. Niissä voidaan ottaa käyttöön osa-aikatyön yhteisiä pelisääntöjä, jotka tukevat molempien vanhempien osittaisen hoitovapaan käyttöä. Ei ole oikein, että osittainen hoitovapaa tarkoittaa monen asiantuntijan kohdalla samaa työmäärää pienemmällä palkalla kotoa lastenhoidon lomassa. Vapaalta työhön paluuta voidaan ja pitää tukea yhteisillä pelisäännöillä.

- Vaikka kuinka haluaisi uskoa, että suomalaisten asenteet muuttuvat itsestään, on realismi kuitenkin toista, huomauttaa Löfgren. Hän muistuttaa, että perhevapaiden ja niiden ajalta maksettavien etuuksien ja tukien rakenteita on korjattava nykyaikaan. Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta ja yhteistä suuntaa, jotta Suomesta tulee tasa-arvon mallimaa. Edelleen syvällä istuu asenne, että juuri äidin on luonnollista jäädä kotiin. Tällaisia asenteita pitää poistaa eikä suinkaan lujittaa lainsäädännöllä.

Miesten ja naisten työt, kotona ja työelämässä, kuuluvat menneisyyteen

Miettinen mainitsee valtiosektorin myönteisenä esimerkkinä. Valtiolla naisten ja miesten välisiä eroja kokonaisansioissa on onnistuttu kaventamaan. Niin kutsuttu selittämätön palkkaero, jota ei selitä sukupuolten sijoittuminen eri tehtäviin ja toimialoille, on valtiovarainministeriön selvityksen mukaan valtiosektorilla 1,5 prosenttia miesten hyväksi.

Löfgren haluaa uskoa tämän selvityksen uskottavuuteen, vaikka aina tilannetta ei näin ruusuisena kuvata valtiollakaan.

Selkeät ja läpinäkyvät pelisäännöt tasaavat tietä palkkatasa-arvolle

Palkkaerojen syntyä pitää myös ehkäistä, Löfgren huomauttaa. Tehokas keino on ottaa käyttöön työn vaativuuteen, osaamiseen ja työsuoritukseen perustuvia palkkausjärjestelmiä.

Kun pelisäännöt ovat selkeät ja läpinäkyvät ja kriteerit kaikille samat, perusteettomia palkkaeroja ei synny sukupuolen vuoksi. Tässä on mitä mainion kohde paikalliseen sopimiseen. Henkilöstön ottaminen mukaan jo suunnitteluvaiheessa lisää sitoutumista ja oikeudenmukaisuuden kokemusta.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje