Arjessa
12.7.2016

Mitä korkeakoulutetut nuoret haluavat tulevaisuuden työelämältä?

Akava selvitti, mitä nuoret korkeakoulutetut pitävät tulevaisuuden työelämässä tärkeänä, miten tulevaisuudessa halutaan työllistyä ja minkälaisia eväitä korkeakoulutus antaa yrittäjyyteen ja kansainväliselle työuralle sijoittumiseen. Lisäksi selvitettiin, pidetäänkö ulkomaille muuttoa korkeakoulutettujen nuorten keskuudessa todellisena vaihtoehtona.

Opiskelijat37

Selvitystä varten kerättiin kyselyaineisto, joka koostui 424:stä iältään 20–35-vuotiaasta ja 460:sta iältään 36–64-vuotiaasta korkeakoulutetusta vastaajasta. Aineiston keräsi TNS Gallup huhtikuussa 2016 ja se painotettiin sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan. Selvityksessä korkeakoulutetuiksi nuoriksi määritellään 20–35-vuotiaat vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet.

Vakaus ja hyvä työyhteisö ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämässä

Kuvassa ”Tulevaisuuden työelämää koskevat arvostukset” työelämän piirteet on asetettu tärkeysjärjestykseen. Kärjessä ovat piirteet, joissa piirrettä tulevaisuuden työelämässä omalta kannaltaan erittäin tärkeänä pitävien osuudet olivat suurimmat. 

Sekä 20–35-vuotiaiden että heitä vanhempien vastauksissa toimeentulon vakaus nousee tärkeimmäksi tulevaisuuden työelämän piirteeksi. Kaikista vastaajista lähes kaksi kolmesta pitää vakaata toimeentuloa tulevaisuuden työelämässä omalta kannaltaan erittäin tärkeänä. Toiseksi tärkeimmäksi piirteeksi nostettiin hyvä työyhteisö ja kolmanneksi tärkeimmäksi vakaat työsuhteet.
Tulevaisuuden työelämää koskevat arvostukset
Työelämän vakauden merkitystä korostetaan erityisesti 46–55-vuotiaiden vastauksissa. Korkeakoulutetuista 46–55-vuotiaista vastaajista 62 prosenttia pitää vakaita työsuhteita tulevaisuuden työelämässä omalta kannaltaan erittäin tärkeinä ja 72 prosenttia toimeentulon vakautta. Vaikka vakaus on myös nuorille tärkeää, 20–35-vuotiaista vastaajista merkittävästi pienempi osuus pitää työsuhteiden ja toimeentulon vakautta erittäin tärkeänä. Työsuhteiden vakauden osalta kahden nuorimman ikäryhmän välillä ei ole merkittävää eroa. Toimeentulon vakautta erittäin tärkeänä pitävien osuus on 36–45-vuotiailla merkittävästi suurempi (69 %) kuin nuorimmalla ikäryhmällä (63 %). Vanhimmassa ikäryhmässä työelämän vakautta erittäin tärkeänä pitävien osuus on pienin.
Työsuhteiden ja toimeentulon vakauden tärkeys tulevaisuuden työelämässä

Suurin osa korkeakoulutetuista nuorista työllistyisi tulevaisuudessa mieluiten palkansaajatyössä

Korkeakoulutettujen yrittäjien ja itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla ja itsensä työllistämistä pidetään yhtenä keskeisimmistä työmarkkinatrendeistä. Itsensätyöllistämiseen liittyy usein eri työllistymisen tapojen yhdistelyä. 

Akavan selvityksen mukaan 8 prosenttia nuorista korkeakoulutetuista työllistyisi tulevaisuudessa mieluiten yrittäjänä ja 13 prosenttia yhdistelisi mieluiten eri työllistymisen tapoja. Valtaosa korkeakoulutetuista nuorista kuitenkin haluaisi tulevaisuudessa työllistyä palkansaajatyössä (69 %). Työllistymisen tapoja koskevissa mieltymyksissä ei ole suuria eroja nuorten 20–35-vuotiaiden ja yli 35-vuotiaiden korkeakoulutettujen välillä.  Nuorilla halukkuus yhdistellä eri työllistymisen tapoja on hieman yleisempää.

Mieluisin tapa työllistyä tulevaisuudessa

Opintojen koetaan tukevan yrittäjäksi ryhtymistä paremmin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kuin yliopistotutkinnon suorittaneiden keskuudessa

Potentiaalisten yrittäjien lisäksi selvityksessä kartoitettiin sitä, kuinka hyvin korkeakouluopintojen koetaan tukevan yrittäjäksi ryhtymistä. 20–35-vuotiaiden keskuudessa opintojen koettiin tukevan yrittäjäksi ryhtymistä paremmin kuin yli 35-vuotiaiden keskuudessa. Nuorista 21 prosenttia katsoi opintojen tukeneen yrittäjäksi ryhtymistä melko tai erittäin hyvin. Yli 35-vuotiaissa vastaava osuus oli 13 prosenttia. Molemmissa ikäryhmissä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemukset opintojen yrittäjyyteen antamista eväistä olivat myönteisemmät kuin yliopistotutkinnon suorittaneiden kokemukset. Nuorista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia katsoi opintojensa tukeneen yrittäjäksi ryhtymistä melko tai erittäin hyvin. Nuorilla yliopistotutkinnon suorittaneilla vastaava osuus oli 13 prosenttia.
Kuinka hyvin korkeakoulussa suorittamasi opintosisällöt tukevat yrittäjäksi ryhtymistä

Nuoret yliopistotutkinnon suorittaneet suhtautuvat myönteisimmin ulkomaille muuttoon

Nuorista yliopistotutkinnon suorittaneista 45 prosenttia katsoo korkeakouluopintojensa antaneet melko tai erittäin hyvät valmiudet kansainväliselle työuralle sijoittumiseen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten keskuudessa opintojen antamat valmiuden koki melko tai erittäin hyviksi 27 prosenttia. Yliopistotutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemukset poikkeavat toisistaan myös yli 35-vuotiailla. Yliopistotutkinnon suorittaneiden kokemukset opintojen antamista kansainvälistymisvalmiuksista ovat myönteisemmät kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla.

Kuinka hyvät valmiudet korkeakouluopintosi antoivat kansainväliselle työuralle sijoittumiseen
Potentiaalisten ulkomaille muuttajien osuuksissa sen sijaan koulutustaustan mukaisia eroja on vain nuorten ikäryhmässä. Nuorista yliopistotutkinnon suorittaneista miltei puolet oli väittämän ”pidän ulkomaille muuttoa kohdallani todellisena vaihtoehtona” kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista väittämän kanssa ainakin osittain samaa mieltä oli noin kolmannes vastaajista. Kaikista yli 35-vuotiaista vastaajista reilu neljännes suhtautui ulkomaille muuton mahdollisuuteen myöntävästi.
Pidän ulkomaille muuttoa kohdallani todellisena vaihtoehtona

Pääkaupunkiseudun vetovoima ei ulotu Uudenmaan ulkopuolelle

Mieluisinta työllistymisaluetta kysyttäessä korkeakoulutetut ovat taipuvaisia valitsemaan nykyisen asuinseutunsa. Akavan kyselyssä mieluisinta työllistymisaluetta koskevat vastaukset luokiteltiin kolmeen luokkaan: pääkaupunkiseutu, pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi ja ulkomaat. Nuorista 15 prosenttia kertoi mieluisimman työllistymisalueensa sijaitsevan ulkomailla. Yli 35-vuotiailla osuus oli 8 prosenttia. Kaikista vastaajista vajaa kolmannes halusi työllistyä mieluiten pääkaupunkiseudulla ja 42 prosenttia pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun vetovoima näyttää kyselyn mukaan olevan Uudenmaan ulkopuolella heikko. Vain hyvin marginaalinen osuus Uudenmaan ulkopuolella asuvista halusi työllistyä tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla tai Uudellamaalla asuvista sen sijaa suurin osa, vajaa 70 prosenttia, halusi tulevaisuudessa työllistyä pääkaupunkiseudulla.
Missä haluat ensisijaisesti tulevaisuudessa työllistyä

Uuden oppiminen on tärkein tulevaisuuden työelämässä tarvittava valmius

Kysyttäessä vastaajien mielipiteitä tulevaisuuden työelämässä tarvittavista valmiuksista selvästi suosituimmaksi nostettiin valmius uuden oppimiseen. Uuden oppimista piti yhtenä kolmesta tärkeimmästä valmiudesta kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta. Toiseksi tärkeimmäksi valmiudeksi nousee kyselyn vastausten perusteella ryhmätyö- ja sosiaaliset taidot.

20–35-vuotiaista vastaajista reilu 40 prosenttia ja yli 35-vuotiaista vajaa puolet piti ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden työelämän valmiuksista. Myös tieto- ja viestintäteknisten taitojen merkitys korostuu kyselyn vastauksissa. Tieto- ja viestintätaitoja piti yhtenä tärkeimmistä valmiuksista yli neljännes kaikista vastaajista.
Tärkeimmät valmiudet tulevaisuuden työelämässä
Eri-ikäisten tulevaisuuden työelämää koskevat arvostukset ovat varsin yhteneviä, mutta erojakin löytyy
Sekä nuoret 20–35-vuotiaat että yli 35-vuotiaat pitävät tulevaisuuden työelämässä tärkeänä vakautta ja valmiuksia uuden oppimiseen. Valtaosa työllistyisi mieluiten palkansaajina. Ulkomaille muutto on yleisempi vaihtoehto nuorten kuin vanhempien ikäryhmässä, mutta nuoretkin ovat taipuvaisia suosimaan nykyistä asuinseutuaan myös työllistymisalueena. Selkeimmät kyselyssä esiin tulleet erot eri-ikäisten välillä liittyvät vaikutusmahdollisuuksien, omien arvojen toteuttamisen ja joustavuuden sekä työuralla etenemisen tärkeyteen työssä.

Kyselyn tulosten mukaan nuoret korkeakoulutetut pitävät vanhempia tärkeämpänä sitä, että työ joustaa perhetilanteiden mukaan. 20–35-vuotiaista 43 prosenttia piti joustavuutta erittäin tärkeänä ja yli 35-vuotiaista 31 prosenttia. Työuralla eteneminen näyttäisi ymmärrettävästi olevan uran alkuvaiheessa oleville nuorille tärkeämpää kuin vanhemmille. Työuralla etenemistä piti erittäin tärkeänä noin viidennes 20–35-vuotiaista, yli 35-vuotiaista noin joka kymmenes.

Vanhemmilla korostuvat nuoria enemmän mahdollisuudet toteuttaa työssä arvokkaaksi koettuja asioita ja mahdollisuudet vaikuttaa työn teon tapoihin. Yli 35-vuotiaista 41 prosenttia piti erittäin tärkeänä, että työssä saa toteuttaa arvokkaiksi kokemiaan asioita ja 44 prosenttia sitä, että työssä saa päättää omista työnteon tavoistaan.  20–35-vuotiailla vastaavat osuudet olivat 32 prosenttia ja 30 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö omien arvojen toteuttaminen ja vaikutusmahdollisuudet olisi nuorille tärkeitä asioita tulevaisuuden työelämässä. Nuorista 88 prosenttia piti omien arvojen toteuttamista ja 89 prosenttia vaikutusmahdollisuuksia työssä melko tai erittäin tärkeänä.

  • Teksti: Joonas Miettinen, tutkija



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje