Arjessa
14.12.2016

Määräaikaisuutta, koeaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevia muutoksia vuoden 2017 alussa

Työsopimuslakiin on tulossa muutoksia 1. tammikuuta 2017 alkaen. Muutokset koskevat määräaikaisia työsuhteita, koeaikaa ja takaisinottovelvoitetta. Muutosten sisältö on seuraava:

Pitkäaikaistyötön voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta enimmillään yhdeksi vuodeksi.

Pitkäaikaistyöttömänä pidettään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde (työ- tai virkasuhde) ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan ja työntekijän on mahdollista sopia myös useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Määräaikaisia sopimuksia voi kuitenkin vuoden aikana tehdä enintään kolme kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

Koeajan enimmäispituus pidentyy kuuteen kuukauteen.

Työnantajalla on oikeus pidentää tätä kuuden kuukauden koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Katsottiin, että koeajan tarkoitus ei toteudu, jos työntekijä on ollut koeaikana pidemmän ajan poissa työstä. Tämän vuoksi säädettiin työnantajalle oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika päättyy.

Koeaikaa koskevaa muutosta sovelletaan työsopimuksiin, jotka tehdään lain voimaantulon jälkeen. Jos työsopimus on tehty koeaikaehdolla ennen lain voimaantuloa, työsopimuksen koeaikaehtoon sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa ollutta lakia.

Vuoden 2017 alussa tulee voimaan julkista työvoima- ja yrityspalvelua koskeva lain uudistus, jossa tähän lakiin lisätään säännös soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta. Samalla koeaikasäännöstä täydennetään siten, että työkokeiluaika vähentää työsuhteen alkuun sijoitettavaa enimmäiskoeaikaa (enintään 1 kuukautta). Akava vaati tällaista muutosta, koska kyseisellä työkokeilulla ja koeajalla on sama tarkoitus. Tämä säännös on kuitenkin voimassa vain vuoden 2018 loppuun, koska säännös työkokeilusta on myös määräaikainen.

Työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoaikaa lyhennetään neljään kuukauteen. Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 12 vuotta sen päättymiseen mennessä takaisinottoaika olisi kuitenkin kuusi kuukautta.

Uutta takaisinottovelvollisuuden kestoaikaa sovelletaan työsopimukseen, joka päättyy työsopimuslain muutoksen voimaantulon jälkeen. Jos työsopimus on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta työsuhde päättyy voimaantulon jälkeen, takaisinottovelvollisuuden kestoaika määräyy uuden lain mukaisesti.

Uudistusten taustalla hallitusohjelma

Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy monenlaisia kohtia, joilla on tarkoitus puuttua työlainsäädäntöön. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti muutoksia varten työryhmän, jossa ei saavutettu yksimielisyyttä esitysten sisällöstä. 

Hallitusohjelmassa lähdettiin perusteettomien määräaikaisuuksien sallimisesta kaikissa alle vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa. Akava ehdotti, että tämä rajattaisiin koskemaan vain pitkäaikaistyöttömiä. Kilpailukykysopimusneuvotteluiden yhteydessä tällainen muutos saatiin mukaan esitykseen. Akava teki esityksen siksi, että tällä tavoin voisi edistää pitkäaikaistyöttömän työllistymistä ja sitä kautta toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen löytymistä.

Koeajan tarkoitus on selvittää työn ja tekijän yhteensopivuus. Tämän tarkoituksen tukemiseksi palkansaajajärjestöt esittivät valmisteluvaiheessa, että laissa säädettäisiin työntekijälle oikeus saada palautetta työssä suoriutumisestaan jo koeajan kuluessa. Lisäksi päättämissyiden ilmoittaminen tukisi koeajan tarkoitusta ja auttaisi työttömyysturvan selvittämisessä. Tällaisia tarkennuksia esitykseen ei kuitenkaan sisällytetty.

Vaikka hallitusohjelma jätti mahdollisuuksia etsiä erilaisia toteuttamistapoja takaisinottovelvollisuuden joustavoittamiseksi, esityksessä päädyttiin kuitenkin vain irtisanomissuojan heikennykseen takaisinottoaikaa lyhentämällä. Palkansaajajärjestöt katsoivat, että käytännössä muutos romuttaa koko takaisinottojärjestelmän.

Muutoksen tasapainottamiseksi palkansaajapuoli esitti lakiin oikeuskäytännön myötä syntyneen porsaanreiän tukkimista niin, että kiellettyä olisi teettää irtisanotun työntekijän työtä takaisinottoaikana paitsi uudella työntekijällä myös muulla työnsuorittajalla kuten vuokratyöntekijällä, itsensätyöllistäjällä tai alihankkijalla. Tätäkään täsmennystä ei esitykseen sisälly.

Hallitusohjelmassa muutoksia perustellaan yritysten kasvuhalukkuuden ja työllisyyden lisäämisellä. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty valmisteluvaiheessa tarkasti arvioimaan. Tästä syystä palkansaajapuoli ehdotti muutosten säätämistä määräaikaisiksi. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta, joten nähtäväksi jää minkälaisia vaikutuksia muutokset todellisuudessa aiheuttavat. Toivottavasti uudistukset eivät johda vain työelämän epävarmuuden lisääntymiseen, vaan niillä on myös myönteisiä vaikutuksia.

Eduskuntakäsittelyssä äänestettiin, mutta muutoksia esityksiin ei tullut

Eduskunta hyväksyi muutokset 30. marraskuuta 2016 valiokunnan enemmistön esittämässä muodossa.

Asia käsiteltiin sekä perustuslakivaliokunnassa että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa katsottiin, että pitkäaikaistyöttömien kanssa tehtävien määräaikaisten työsopimusten vaikutuksia tulee seurata ja selvittää niiden merkitys pitkäaikaistyöttömyyden kehitykselle ja kokonaistyöllisyydelle. Valiokunta piti säännöstä myös jokseenkin vaikeaselkoisena ja totesi sen voivan johtaa tulkintaongelmiin.

Koeajan pidentämisestä valiokunta totesi muun muassa, että myös työntekijällä tulisi niin halutessaan olla mahdollisuus koeajan pidentämiseen. Tämä ei kuitenkaan johtanut esityksen muuttamiseen.

Perustuslakivaliokunta katsoi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että ehdotettu koeajan pidentäminen perhevapaiden perusteella mahtuu perustuslakivaliokunnan perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyn sallimaan lainsäätäjän harkintamarginaaliin. Valiokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen tulee seurata lainsäädännön toimeenpanon tosiasiallisia vaikutuksia perhevapaita käyttävien asemaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, jonka edistämiseen julkisella vallalla on perustuslain 6 §:n 4 momentin nojalla erityinen velvollisuus.  Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi perustuslakivaliokunnan kantaan ja edellyttää, että hallitus seuraa, miten koeajan pidennys vaikuttaa perhevapaita käyttävien asemaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö ei ollut yksimielinen. Neljä kansanedustajaa jätti mietintöön vastalauseen. He esittivät kokonaan hylättäväksi takaisinottovelvollisuuden lyhentämistä ja muita esityksiä säädettäväksi määräaikaiseksi, jotta vaikutuksia voisi seurata. Lisäksi yksi kansanedustaja ehdotti, että koko lakiehdotus hylätään.

  • Teksti: Jaana Meklin

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje