Arjessa
25.1.2019


Luova työ onnistuu, kun ulkomaailman voi unohtaa

Luova työ tehdään ryhmässä, katsoo arkkitehti Juho Grönholm. Professori Juha T. Hakala kaipaa joutilaisuutta luovan työn tekemiseen. Professori Minna Huotilainen näkee luovan työn tekijän ammattitaidon osana sen, että hän tietää, missä oloissa työ sujuu.


Ulkoilu07c


– Ideat eivät synny, vaan ne tehdään, sanoo arkkitehti Juho Grönholm. Grönholmin ajatuksia luovasta työstä on syytä kuunnella. Hän on Helsingin uuden keskuskirjaston Oodin suunnitelleen arkkitehtitoimisto ALA:n yksi osakkaista.

Luova työ on ALA:ssa ryhmätyötä. Grönholm ja kumppanit esittelevät ajatuksiaan, ja sitten niistä väitellään ja niitä testataan.

– Idealla ei ole isää tai äitiä, vaan se on ideoiden evoluution tulosta, jatkumo. Yritämme järkeillä, mistä työssä on kysymys, etsimme vastauksia ja sitten kysymme parempia kysymyksiä, hän sanoo.

Grönholm toteaa, että arkkitehdin ideat eivät voi olla vain päähänpistoja. Arkkitehdeillä on suuri vastuu tilaajan rahoista, työn alla voi olla sadan miljoonan euron hanke.

– Jos kadunkulmaan tehdään talo, arkkitehti on talon tilaajien ja käyttäjien lisäksi vastuussa vielä kaikille muillekin, jotka katua käyttävät seuraavan sadan vuoden aikana, Grönholm sanoo.

ALA-JuhoGronholm_1000_raj
Luova työ on Grönholmille aktiivista työntekoa, eikä missään määrin joutilaisuutta tai tylsyyttä. Luova työ vaatii keskittymisrauhan aivan samalla tavalla kuin kaikki muukin työ.


– Ärsykkeet pitää sulkea ulkopuolelle, mutta samalla tavalla pitää keskittyä aivan mekaaniseenkin työhön, kuten vaikka excelin tai halkojen hakkaamiseen.

Joskus ideoiden syntyminen vaatii, että lähtee ulos toimistosta. Työn alla olevan rakennuksen tontilla käyminen voi Grönholmin mukaan auttaa aistimaan parhaat ratkaisut. Myös referenssikohteiden luona voi löytää ideoita.

Vanhemmat arkkitehdit sanovat Grönholmin mukaan ajattelevansa kynällä. Grönholm tunnistaa tässä hieman itseäänkin.

– Piirtäminen on hienomotoriikkaa. Vaatii lihashallintaa, että voi kynän kärjellä tehdä mitä haluaa. Piirtäminen saattaa auttaa keskittymään.

Alvar Aalto teki kertomusten mukaan Munkkiniemessä kävelyretkiä, mutta Grönholm ei sano tarvitsevansa liikkumista luovaan työhönsä. Kävelyllä ei ratkota työasioita, vaan liikunnalla otetaan etäisyyttä töihin. Grönholmin oma urheilulaji on uppopallo.


– Unohtaminen on yhtä tärkeää kuin muistaminenkin. Kun on pieniä lapsia, tulee kotiin ja vetää lapselta kurahousut jalasta, koko tilanne muuttuu ja työ unohtuu.

Aivojen aktiivinen ja reaktiivinen moodi

Aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta kertoo, että aivojen toiminta jaetaan kahteen tilaan. Reaktiivisessa moodissa odotetaan, että jotain saattaa pian tapahtua. Ihminen on hälytystilassa ja valmis toimimaan, eivätkä aivot tällöin kykene luovuutta vaativaan työhön.

Aktiivisessa moodissa ei reagoida ulkoisiin ärsykkeisiin, vaan käsitellään oman pään sisällä olevaa tietoa. Nyt aivot pystyvät luovuuteen, kun ei tarvitse tarkkailla mitä ympärillä tapahtuu.

Minna Huotilainen kuva Otavamedia Kari Hakala
Professori Minna Huotilaisen mukaan aktiivisessa moodissa käsitellään oman pään sisällä olevaa tietoa ja aivot pystyvät luovuuteen, kun ei tarvitse tarkkailla, mitä ympärillä tapahtuu.

– Ennen maaseudulla päivät kuluivat halkoja hakaten tai lehmiä laitumelle vieden. Siinä ei vaadittu reaktiivisuutta, mieli oli jouten ja tällaisesta syntyy luovuus. Toisiinsa liittymättömät asiat pääsevät aivoissa törmäämään yhteen, Huotilainen kuvailee.

Hän toteaa, että osalle ihmisistä ideoiden virtaustila, eli flow, on ryhmäilmiö. Näin Juho Grönholmkin tekee kumppaneidensa kanssa arkkitehtitoimisto ALA:ssa.

– Muiden ryhmäläisten innostus ruokkii omaa innostusta ja ideoiden jakaminen saa aikaan lisää ideoita. Sekä ryhmässä että yksin voimme päästä tai joutua sekä reaktiiviseen hälytystilaan että myös hyvän työskentelyn aktiiviseen ja keskittyneeseen tilaan.

Kun ihmisen ei tarvitse reagoida ulkomaailmaan, aivot toimivat Huotilaisen mukaan joutokäyntiverkostolla. Tämä liittyy älykkyyteen ja luovuuteen, ja siihen liittyy myös muistojen aktivoituminen.

– Joutokäynti on myös kehollista. Kehon toiminnan muutos, esimerkiksi käveleminen, voi edesauttaa luovuutta. Aivoja ei nähdä enää erillisenä elimenä vaan koko kehon toimintaa ajatellaan kokonaisuutena.

Huotilainen sanoo, että luovan työn tekijän ammattitaitoon kuuluu se, että tuntee itsensä hyvin ja tietää kuinka pääsee oikeaan tilaan, jossa työ sujuu.

– Se sisältää usein fyysistä tekemistä, aamulenkin tai koiran ulkoiluttamista.

Ajoittainen tylsistyminen edistää luovuutta

Miten olisi käynyt Sinuhen, jos Waltarilla olisi ollut älypuhelin?

Juha T Hakala kuva Petteri Paalasmaa
Professori Juha T. Hakala pitää ajoittaista tylsistymistä hyödyllisenä luovuudelle. LIsäksi pitää osata levätä.

Kasvatustieteen professori Juha T. Hakala on sitä mieltä, että ihminen tarvitsee luovan työn tekemiseen ajoittain tylsistymistä. Hakala on hiljattain kirjoittanut kirjan tylsyyden kokemisen merkityksestä.

– Erityisesti kirjailijat kertovat, että ilman tylsyyden kokemusta ideat jäävät syntymättä. Mika Waltari kirjoitti Sinuhe egyptiläisen sodan jälkeen kesällä 1945 Hartolan kotinsa vintillä kolmessa kuukaudessa. Kuinkahan olisi käynyt, jos puhelin olisi jatkuvasti piipannut viestejä, Hakala kysyy.

Hän toteaa, että tylsyys on tunne siinä missä muutkin tunteet. Se on pahimmillaan vastenmielinen, mutta silti tylsyyden kokeminen on ollut meissä ihmisissä aina mukana.

– Meihin ei ole laitettu turhia tunteita, Hakala sanoo.

Nykyaikana ihmiset harvoin tylsistyvät. Ennen kuin joutenolo muuttuu sietämättömäksi, niin esiin on jo otettu älypuhelin ja lähdetty selaamaan somea tai uutisotsikoita.

Hakala sanoo, että käytämme nykyään digimediaa mielialalääkkeiden tavoin. Lääkkeet katkaisevat tunnehuippuja, ja saman tekee myös digimedia. Hakalan mukaan teemme karhunpalveluksen itsellemme, kun emme anna itsemme silloin tällöin tylsistyä oikein kunnolla.

Ihmiset tarvitsevat Hakalan mukaan työn ja levon vaihtelua. Aivot ovat kovilla, kun niiden läpi kulkee raaka-ainetta, informaatiota.

– Pitää osata levätä. Tuleen tuijottelu oli ennen tällaista lepoa.

Hakalan omalla opetusalalla taito kestää tylsistymistä on hyvinkin tärkeää.

– Matematiikan ja muiden aineiden opiskelu vaatii sinnikkyyttä. Pitää kohdata myös tylsyyttä, että jaksaa perehtyä asioihin, hän toteaa.


  • Teksti: Anssi Koskinen
  • Kuvat:  Ida Pimenoff (kuvituskuva), Tuomas Uusheimo (Juho Grönholm), Kari Hakala (Minna Huotilainen), Petteri Paalasmaa (Juha T. Hakala)

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje