Arjessa
14.11.2016

Kunto pettää ja järjestelmä pelastaa

Kun muisti pätkii ja määräaikainen työsuhde päättyy, työkokeilu avaa väylän uusille urille. Elokuvatuottajan avustaja antaa suomalaiselle kuntoutusjärjestelmälle täyden kympin.


Outi Lehtosuo
Vakava sairaus on muuttanut elämää monin tavoin, mutta työstä ei onneksi tarvitse luopua, toteaa elokuva-alalla työskentelevä Outi Lehtosuo.

Outi Lehtosuo, 36, on työurallaan kokenut kaksi isoa käännettä. Ensimmäinen oli alanvaihto taloushallinnon tehtävistä elokuvalevitysyhtiön myyntiassistentiksi. Toinen oli MS-diagnoosi vuonna 2011. Juuri kun nuori nainen oli päässyt alkuun unelmiensa työssä, hän sai tietää sairastavansa neurologista tautia, josta ei koskaan paranisi.

Jännitteitä työpaikalla


Lehtosuo nautti vauhdikkaista päivistä, eikä kertonut diagnoosista työpaikalla.

‒ Salailu oli raskasta, mutta pidin tiedon itselläni. Myös työterveyslääkäri kannusti olemaan hiljaa, kun kerran sairaus ei näy päälle päin. Hän arveli, että työkaverit voisivat suhtautua MS-tautia sairastavaan kollegaan kummallisesti.  

Pari vuotta sitten Lehtosuo päätti lopettaa hyssyttelyn. Kokemuksensa perusteella Lehtosuo toteaa, ettei tosiasioiden peittelystä ollut mitään hyötyä vaan päin vastoin: vaikeneminen aiheutti turhia jännitteitä työpaikalla ja kuormitti omaa mieltä.

‒ Totta kai lyhyet poissaoloni herättivät ihmetystä työkavereissa.

Asenteeltaan myönteinen Lehtosuo toteaa pärjäävänsä sairautensa kanssa kohtuullisen hyvin. Elämään on tullut jopa uusia ulottuvuuksia, jotka olisivat saattaneet jäädä kokematta, ellei sairastuminen olisi haastanut muuttamaan rutiineja.

Aiemmin Lehtosuo ei ollut erityisen innokas liikkuja, mutta marraskuussa 2016 nainen puhuu viikoittaisista juoksulenkeistään, kuntosalitreeneistään ja kisatavoitteistaan thainyrkkeilykehässä. Kamppailulajipiireistä löytyi myös avopuoliso.

Väsymys pakotti luopumaan


Työssä pärjäämisen kannalta hankalimpana oireena Lehtosuo mainitsee väsymyksen, joka ei tarkoita tavanomaista liian vähien yöunien aiheuttamaa haukottelua vaan alentunutta keskittymiskykyä ja muistikatkoksia. Lehtosuo itse puhuu kognitiivisen kapasiteetin häiriöstä, jonka aikana nopeita hoksottimia ja isojen asiakokonaisuuksien hallintaa vaativasta työstä ei tule mitään.

Kesällä 2015 väsymys pakotti Lehtosuon sairauslomalle, jonka piti aluksi kestää vain kaksi viikkoa, mutta joka lopulta jatkui vuoden päivät.

Lehtosuo toteaa, että vointinsa puolesta hän olisi voinut palata töihin jo paljon aikaisemmin, mutta sairauslomaa jatkettiin pätkä kerrallaan hitaasti etenevän lääketieteellisen tutkimusprosessin ja lausuntorumban vuoksi.  

‒ Ensin odotin kaksi kuukautta neuropsykologisiin tutkimuksiin pääsyä. Kun tulokset vihdoin saatiin, ne osoittivat, etten toistaiseksi pysty työskentelemään sataprosenttisesti, ja lääkärit suosittelivat määräaikaista osatyökyvyttömyyseläkettä.

Eläkevakuutusyhtiön byrokratiassa Lehtosuon hakemus pyöri puoli vuotta, ja vasta sitten alkoi tapahtua.

Lehtosuo kuvailee hämmennystä, jonka vakuutusyhtiöstä tullut paksu paperinivaska aiheutti. Hän kertoo löytäneensä pinon päältä kaksi eri päätöstä, joista kumpaakaan ei mielestään ollut hakenut. Toisessa luvattiin määräaikainen osakuntoutustuki ja toisessa määräaikainen ammatillinen kuntoutus.

Termit tuntuivat oudoilta, ja Lehtosuo yritti kysyä neuvoja eläkevakuutusyhtiön asiakaspalvelusta. Hän halusi palata työelämään mahdollisimman pian.

‒ Asiakasneuvojat olivat ystävällisiä, mutta asiaa ei osattu avata minulle niin että olisin ymmärtänyt mitä minun kannattaa tehdä ja mikä vaihtoehto olisi omalla kohdallani paras, ja miten prosessi etenee. Onneksi yksi älysi kysyä, olenko jo keskustellut kuntoutusneuvojan kanssa. En tosiaankaan ollut; enhän edes tiennyt sellaisen asiantuntijan olemassaolosta.

Työ maistuu taas


Vihdoin kesällä 2016 Lehtosuo saattoi huokaista helpotuksesta. Vakuutusyhtiön kuntoutusneuvoja suomensi Lehtosuolle jargonia, ja kertoi, että pallo siirtyy nyt työkykyvalmentajalle. Ennen sairauslomaansa Lehtosuo oli työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa, joten osittainen työhönpaluu merkitsi uuden työpaikan etsimistä.

‒ Työkykyvalmentaja oli aarre. Hän selvitti tilanteeni perusteellisesti, ja yhdessä määrittelimme, minkälainen työ ja kuinka suurina annoksina soveltuisi minulle parhaiten.

Elokuun alussa Lehtosuo palasi rakastamaansa luovaan ja energiseen ympäristöön, pienen elokuvatuotantoyhtiön tiimiin tuottajan apulaiseksi.

‒ Olen koko syksyn tehnyt viisituntista työpäivää maanantaista torstaihin ja jaksanut todella hyvin. Työkokeilu jatkuu tammikuun 2017 loppuun, ja sitten tilanteeni arvioidaan uudelleen.

Lehtosuo ei ole heittänyt toivoa paluusta kokoaikaiseen työhön. Urheiluharrastustensa ansiosta hän on hyvässä fyysisessä kunnossa, ja pystyy stressikuormaa säätämällä vaikuttamaan väsymysoireiluun. Hyvänä asiana Lehto mainitsee sen, että MS-tauti voi olla oireeton pitkiäkin aikoja, ja huomauttaa, että hoidot kehittyvät jatkuvasti.

‒ En kuitenkaan halua suunnitella tulevaisuutta liikaa. Olen sopeutunut siihen, että elämäni on aaltoilua, jonka suuntaa ei voi ennalta tietää.

Ja vaikka työn ja sairastamisen yhteen sovittelu jossain vaiheessa tuntui hankalalle ja hitaalle, kokonaisuutena Lehtosuo arvioi suomalaisen työlainsäädännön ja vakuutusjärjestelmän kympin arvoisiksi. Vakavakaan sairaus ei merkitse työelämästä syrjäytymistä.


  • Teksti ja kuva: Paula Launonen

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje