Itsensä työllistäjien työttömyysturvaan haetaan selkeyttä ja kannustavuutta
Sekava ja epävarmuutta luova, kuvailevat Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén itsensä työllistäjien työttömyysturvajärjestelmää. Heiltä odotetaan lääkkeitä siihen lähikuukausina.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) nimitti Löfgrenin ja Hellstènin etsimään keinoja, miten parantaa itsensä työllistäjien työttömyysturvaa ja työttömyysvakuutusjärjestelmää. Myös tämän selvitystyön tavoite on työllisyyden lisääminen.
Toimeksianto hakee konkreettisia vastauksia siihen, miten itsensä työllistävä voisi joustavasti liikkua palkkatyön ja yrittäjyyden välillä työttömyysturvansa kärsimättä. Toiveena esimerkiksi on, että työtön voisi aloittaa sivutoimisen yritystoiminnan nykyistä sujuvammin.
Selvityshenkilöiltä odotetaan mallia yrittäjänä ja palkansaajana tehdyn työn yhtäaikaisesta vakuuttamisesta työttömyyden varalle eli ns. yhdistelmävakuutuksesta.
– Tavoitteena on madaltaa kynnystä työllistää itsensä ja esittää sellaisia muutoksia, ettei ainakaan työttömyysturvajärjestelmä asettaisi esteitä sille, tekeekö töitä palkansaajana vai yrittäjänä, Löfgren ja Hellstén kertovat.
Ensimmäiseksi kaksikko joutuu määrittelemään, mitä ja keitä itsensä työllistäjillä tarkoitetaan. Jopa sillä, kirjoitetaanko sana erikseen vai yhteen, voi olla merkitystä.
– Koko käsite on amebamainen. Kun puhutaan yrittäjämäisesti ja itsenäisesti työskentelevistä, aika usein sillä tarkoitetaan yksinyrittäjiä, Löfgren sanoo.
Tilanteita tulkitaan eri tavoin
Löfgrenin mielestä itsensä työllistäjän työttömyysturvajärjestelmä on yksinkertaisesti sekava.
– On iso ongelma, ettei itsensä työllistäjä voi olla useinkaan varma, miten hänen työttömyysturvansa käy, jos työnteko päättyy. Tilanne on yhtä epävarma, jos palkkatyö ja itsensä työllistäminen vaihtelevat, hän sanoo.
Hellstén arvioi, että sekä vaihtelevalla statuksella työskenteleville, että heidän toimeksiantajilleen ei ole ihan selvää, mikä työtä tekevän status on lainsäädännöllisesti. Se tuntuu olevan epävarmaa jopa lakia tulkitsevalle viranomaiselle.
– Koska etukäteen ei voi tietää varmasti, miten status vaikuttaa, ei ehkä uskalleta ottaa riskiä työllistää itseään, hän uskoo.
– Olen kuullut, että tulkinnat voivat olla erilaisia eri puolella Suomea, Löfgren lisää.
Selvityshenkilöt aikovat kuulla työnsä pohjaksi 15–20:tä eri tahoa, muiden muassa työmarkkinajärjestöjä, itsensä työllistäjiä edustavia taustaorganisaatioita ja eri viranomaistahoja.
”Ehkä merkittävin tilastomuutos”
Yksinyrittäjiä arvioidaan olevan Suomessa noin 160 000. Tilastokeskuksen mukaan määrä on noussut 15 viime vuoden aikana 50 000 henkilöllä. Itsensä työllistäjiä löytyy paljon luovalta alalta, mutta toisaalta esimerkiksi rakennusalalta.
Hellstén pitää joukon kasvua 2000-luvun merkittävimpänä työmarkkinoiden tilastomuutoksena.
– Itsensä työllistäjät ovat alkaneet pitää myös enemmän ääntä itsestään, hän sanoo.
Löfgrenin mukaan itsensä työllistäjien joukossa on valtavasti niitä, joille on tärkeintä saada tehdä työtä itsenäisesti, mutta joukossa on myös siihen olosuhteiden takia ajautuneita, koska muuta työtä ei ole tarjolla.
– Määrä näyttää lisääntyvän molempaa kautta. Ehkä siksi selvitystyöhön liittyy hyvin erilaisia odotuksia ja äänenpainoja, hän arvioi.
Selvityshenkilöiltä odotetaan ehdotuksia 14. joulukuuta mennessä.
- Teksti: Eija Kallioniemi
- Kuva: Liisa Takala