Arjessa
16.3.2015

Asiantuntijat venyvät ja työajat paukkuvat

Vanhentunut työaikalaki ei suojaa liian pitkiltä päiviltä


Työpaikalla riittää kiirettä ja töistä tavoitellaan vapaallakin. Asiantuntijat joustavat ja tekevät palkattomia ylitöitä. Mutta kukaan ei voi venyä loputtomiin ilman ikäviä seurauksia.

Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren pitää vakavana ongelmana sitä, että nykyinen työaikalaki suojaa huonosti ylempiä toimihenkilöitä.

Korkeakoulutettujen edunvalvontajärjestö on jo pitkään ollut huolissaan asiantuntijoiden liiasta kuormittumisesta. Työaikalain on tarkoitus turvata työntekijää ja suojata hänen terveyttään, mutta ylemmät toimihenkilöt jäävät vaille suojaa, koska teollisuustyön lähtökohdista laadittu laki ei tunnista nykymaailman asiantuntijoiden toimenkuvia.

Akavan työaikaselvitys, joka perustuu Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistoihin, antaa Akavalle lisäpontta edistää työaikalain uudistamista. Löfgrenin yllätti erityisesti tieto siitä, kuinka huonosti asiantuntijoiden työaikaa seurataan.  

Lähes 40 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ilmoittaa olevansa työajan seurannan ulkopuolella ja 35 prosentilla seuranta perustuu vain omiin kirjauksiin.   

Löfgren kummastelee, miksei työsuojeluvalvonnassa ole kiinnitetty enemmän huomiota työajan seurantaan. Ylin johto ja tietyt erikseen määritellyt ryhmät voi jättää seurannan ulkopuolelle. Kaikilla muilla seurannan puute tarkoittaa toimimista vähintäänkin laillisuuden rajamailla.

– Työajan seuranta on retuperällä. Tämä on hurja löydös, Löfgren sanoo.

Työajanseuranta eri yhmilla-16032015
Joka kolmas ylempi toimihenkilö ja joka neljäs alempi toimihenkilö on työaikakirjanpidon ulkopuolella, kertoo Akavassa tutkijana toimiva Joonas Miettinen.

Palkattomat ylityöt = harmaata taloutta

Hurjaa on sekin, miten paljon ylemmät toimihenkilöt tekevät korvauksettomia ylitöitä.

Löfgren muistuttaa, että enimmäistyöajat ja ylityökorvaukset ovat vahvoja työsuojelun välineitä. Ylityö on työnantajalle kalliimpaa siksi, ettei sitä teetettäisi heppoisin perustein. Kun ylitöistä ei makseta, suojelun pohja romahtaa. Samalla työnantaja saattaa syyllistyä harmaaseen talouteen.

– Korvauksettomiin ylitöihin liittyy velvoitteiden laiminlyöntiä ja veronkiertoa. Harmaan talouden tunnusmerkit täyttyvät, Löfgren toteaa.

Toki sitäkin esiintyy, että työnsä puolesta pelkäävät eivät saa kerrottua liiasta työmäärästä. He hoitavat liiat tehtävät kotona iltaisin ja öisin.

Koska työaikaseurannan ulkopuolelle on siirtynyt lisää työntekijöitä, ylityötilastot ovat hieman kaunistuneet. Silti ne näyttävät, että 42 prosenttia korkeakoulutetuista tekee palkattomia ylitöitä ainakin joskus. Joka viikko niitä paahtaa 21 prosenttia.

Korvauksettoman-ylityon-tekeminen-eri-ryhmissa 16032015
Joka neljäs ylempi toimihenkilö tekee viikoittain ylitöitä ilman korvausta. Korvaukseton ylityö on ylemmillä toimihenkilöillä muita palkansaajia merkittävästi yleisempi ilmiö, Miettinen muistuttaa.

Kuntien asiantuntijoita rassaa pahin kiire

Muutkin työajan mittarit kuin työajan seuranta ja ylityöt osoittavat, että ylemmät toimihenkilöt ovat ”lainsuojattomimpia” palkansaajia. Työaikalakia ei ole ulotettu ylimpään johtoon ja nyt sama kohtelu näyttää valuneen alaspäin muuhun asiantuntijatyöhön – vastoin lainsäätäjän tahtoa.

Työolotutkimus osoittaa, että kiire haittaa erittäin tai melko paljon 31 prosenttia korkeasti koulutetuista. 

Löfgrenin mukaan kiire voi pahimmillaan tappaa, mutta sitä on hyvin vaikea käsitellä nykylain pykäliin nojautuen. Työnantajat korostavat, että kiireen kokeminen on subjektiivista. He tulkitsevat mielellään niin, että ihmiset alkavat valittaa kiirettä, kun eivät saa asioita aikaan.

– Kiire on yhteydessä työn järkevään organisointiin, mutta työnantajat eivät tunnu näkevän tätä yhteyttä.

Kuntien korkeasti koulutettujen työmäärästä kertovat luvut ovat kaikkein eniten punaisella.  Heistä
40 prosenttia kärsii kiireestä paljon. Kovimmilla ovat opettajat ja terveydenhuollon asiantuntijat. 

– Suunta on yllättävä ja huolestuttava. Perinteisesti on ajateltu, että julkisella sektorilla on lyhyet työajat, Löfgren murehtii.

Hänestä kuntien asiantuntijoiden tilanne vahvistaa käsitystä, että työaikasääntelyyn tarvitaan uutta ajattelua. On tullut selväksi, että isoja vaihteluita on paitsi työntekijäryhmien myös sopimusalojen kesken.

Joustaa, joustaa – mutta ei hyödy itse joustoista

Asiantuntijatyön käytännöistä on muodostunut hahmoton massa, jonka ongelmiin on vaikea päästä käsiksi. Erilaiset joustot ovat tyypillisesti tätä epämääräistä aluetta. 

Tutkimus osoittaa, että henkilöstön joustaminen työtilanteiden mukaan on vakiintunut ilmiö suomalaisilla työpaikoilla. Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä joustaa työajoissaan vähintään viikoittain, eikä joustamisen yleisyydessä ole tapahtunut oleellisia muutoksia kymmenen vuoden aikana.

Työajoissa joustaminen on edelleen selvästi yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä kuin muilla palkansaajilla. Esimerkiksi liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijoista valtaosa taipuu tämän tästä muuttuneisiin tilanteisiin.

Työelämän lisääntynyt epävarmuus syö työntekijän uskallusta torjua lisätehtäviä tai äkillisiä työvuorojen vaihtoja.

– Työnantajat tapaavat markkinoida joustoa lupaamalla pidemmän vapaan ”sitten myöhemmin”. Sopivaa tilannetta vapaan pitämiseen ei koskaan tunnu tulevan, Löfgren kuvaa.

Tauot ja lepohetket jäävät monesti pitämättä ja osa asiantuntijoista tinkii jopa vuosilomistaan. Ja useimmat toimihenkilöt vastailevat lomaltaankin työpaikan ja asiakkaiden yhteydenottoihin.

– Tämä kertoo lähinnä työkulttuurin muutoksesta. Ainaisesta tavoitettavuudesta on tullut pääsääntö. Nuoret eivät enää kyseenalaista sitä, että työnantaja tai asiakas keskeyttää heidän vapaa-aikansa. 

Ylempiä toimihenkilöitä kuormittavat myös siirtymiset paikasta toiseen sekä matkapäivät. Heistä lähes 40 prosenttia käyttää jo työajastaan vähintään neljänneksen päätyöpaikan ulkopuolella tapahtuvaan työhön. Niistä ylemmistä toimihenkilöistä, jotka liikkuvat työssään varsinaisen työpaikkansa ulkopuolella, 28 prosenttia matkustaa Euroopassa ja 15 prosenttia muissa maanosissa.

– Työmatkat eivät todellakaan ole luontoisetu, vaan täyttä työtä. Silti laki ei myönnä, että työpaikan ulkopuolella käytetty aika olisi millään lailla korvattavaa. Tässäkin suhteessa työaikalaki on auttamatta vanhentunut.

Etätyön luulisi tarjoavan joustoa työntekijän omien tarpeiden mukaan. Näin onkin, kun etätyö on työpaikalla nimenomaisesti sovittu, virallisesti käyttöön otettu järjestelmä. Kielteinen etätyökulttuuri puolestaan on sitä, että kotona tehdään niitä töitä, joita työpaikalla ei ehditä.
 

  • Teksti: Katariina Kivistö 
  • Kuviot: Joonas Miettinen



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje