Arjessa
16.4.2014

Kiire pilaa työpaikkalounaan


Henkilöstöravintolassa ruokailu tukee työntekijöiden terveyttä edistäviä ruokatottumuksia. Valitettavan usein työaikaista ruokailua leimaa kuitenkin kiire.


Lounas Lehtikuva
Henkilöstöravintoloissa ruokailevat syövät enemmän tuoreita kasviksia, kasvis- ja kalaruokia sekä rasvattomia maitovalmisteita kuin työntekijät, joiden lounas rakentuu eväiden varaan.

Työpaikkaruokailulla on Suomessa pitkät perinteet. Jo 1890-luvulla joissakin tehtaissa yritettiin tarjota työntekijöille mahdollisuus ruokailla työpaikkaruokalassa. Kovin suosittuja työpaikkaruokalat eivät vielä tuolloin olleet, sillä suurin osa työntekijöistä kävi kotona syömässä tai hyödynsi omia eväitä.


Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 työpaikkaruokalat alkoivat yleistyä. 1940-luvulta lähtien julkisia ruokapalveluita on kehitetty osana terveys- ja sosiaalipolitiikkaa. Ateriaehto sisällytettiin työehtosopimukseen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla 1970-luvulla. Ensimmäiset työpaikka-aterioita koskevat suositukset antoi Työterveyslaitos vuonna 1971.


Nykyään työpaikkojen henkilöstöravintoloissa tarjotaan vuosittain noin 72 miljoonaa ateriaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan joka kolmas suomalainen syö lounaansa työpaikka- tai opiskelijaravintolassa. 


Yhä useammalle ruokailijalle työpaikalla tai oppilaitoksessa nautittu lounas on päivän ainoa lämmin ateria. Monelle työikäiselle lounas on päivän tärkein ateria, sillä siitä saadaan keskimäärin viidennes päivittäisestä energiasta.

Lounaallakin tehdään töitä

Ruokapalveluyritys Fazer Food Servicesin toteuttaman kyselyn mukaan lounastauko merkitsee suomalaisille ennen kaikkea hyvää ruokaa ja taukoa töistä tai opiskelusta. Valitettavan usein todellisuus on kuitenkin toisenlainen.


Kysely paljastaa, että lähes 40 prosenttia työssäkäyvistä syö lounaan ainakin kerran viikossa omalla työpisteellään. Yli 20 prosentille se on päivittäinen rutiini. Noin joka kolmas työntekijä tekee lounaan yhteydessä töitä vähintään viikoittain. Erityisesti 36–55 –vuotiaat laiminlyövät usein lounaansa.


Ylivertaisesti yleisin lounaan pilaaja on kiire. Sen mainitsi kyselyssä lähes 40 prosenttia vastaajista. Naisia kiire häiritsee enemmän kuin miehiä. FT, ETM, erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä ei ilahdu kyselyn tuloksista.


– On huolestuttavaa, että näin suuri joukko kärsii kiireestä ja syö työpisteellään tai työskentelee lounaalla. Tällainen lounas ei ole todellinen virkistymishetki pitkän työpäivän keskellä. Myös aivot tarvitsevat taukoa töistä, Raulio sanoo.

Puolen tunnin paussi

Saman huolen jakaa Agronomiliitto. Liitto suosittelee tammikuussa julkaistussa kannanotossaan työantajia tarkistamaan lounasaika- ja paikkakäytäntöjä sekä jakamaan ravitsemustietoutta lounasruokailun tärkeydestä vireystilan ylläpitämiseksi. Kiireettömän lounashetken mahdollistava töiden organisointi on erittäin suositeltavaa, liitto linjaa.


– Hyvän lounastauon minimipituus on puoli tuntia. Tätä lyhyemmässä ruokailuhetkessä on väkisinkin kiireen tuntu. Lounastauon tarkoitus on tarjota ruuan tuoman energian lisäksi työntekijälle mahdollisuus jaloitteluun, virkistymiseen ja irtiottoon työasioista, Raulio täsmentää.


Raulion mukaan työaikaiseen ruokailuun kannattaa panostaa, sillä hyvin toteutuessaan se tukee työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Hyvällä aterioinnilla on mahdollista vähentää työssä tapahtuvia virheitä ja työtapaturmia. Viimekädessä panostus näkyy parempana työtehona, joka heijastuu suoraan työn tuottavuuteen ja tulokseen. 


Raulion vuonna 2011 valmistunut väitöskirja osoitti, että henkilöstöravintolassa ruokailu tukee työntekijöiden terveyttä edistäviä ruokatottumuksia. Henkilöstöravintoloissa ruokailevat syövät enemmän muun muassa tuoreita kasviksia, kasvis- ja kalaruokia sekä rasvattomia maitovalmisteita kuin työntekijät, joiden lounas rakentuu eväiden varaan.

Puolet hyödyntää henkilöstöravintolaa

Työssä käyvistä naisista 70 prosentilla ja miehistä 60 prosentilla on mahdollisuus käyttää työpaikan henkilöstöravintolaa. Jos työpaikkalounas on mahdollista nauttia henkilöstöravintolassa, noin puolet työntekijöistä hyödyntää tätä mahdollisuutta, kertoo Raulion väitöstutkimus. Sen aineisto perustuu THL:n ja Työterveyslaitoksen laajoihin väestötutkimuksiin.


Valtaosalla työssä käyvistä on siis mahdollisuus lounastaa henkilöstöravintolassa, mutta vain puolet tarttuu mahdollisuuteen. Miksi näin?


– Suomessa henkilöstöravintolan palveluja pidetään jo niin itsestään selvinä, ettei niitä aina osata arvostaa. Monissa muissa maissa toimivaa henkilöstöruokailua käytetään jopa kilpailuvalttina työntekijöiden rekrytointivaiheessa, Raulio vertaa.

Ison työpaikan etu

Kaikilla työntekijöillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää henkilöstöravintolan palveluita, vaikka tahtoa ja kiinnostusta olisikin. Parhaat mahdollisuudet henkilöstöravintolan käyttöön on pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa sekä suuremmissa yrityksissä ja työyhteisöissä.


Eniten henkilöstöravintolan palveluita pystyvät hyödyntämän korkeasti koulutetut ja hyvässä ammattiasemassa olevat, kuten ylemmät toimihenkilöt. Heikoimmat mahdollisuudet henkilöstöravintolan käyttöön on yrittäjillä sekä pienissä, alle 20 henkilön, toimipaikoissa työskentelevillä.


  • Teksti: Krista Korpela-Kosonen



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje