Arjessa
29.5.2013 9.00

Haamu seuraa johtajaa

Johtaja on muutakin kuin ihminen työyhteisössä. Hän on olemassa myös tarinoissa, joita hänestä yhteisössä kerrotaan. Lisäksi johtaja määritellään suhteessa edellisiin johtajiin sekä johtajien tuttuihin arkkityyppeihin.

 

Tutkija Tommi Auvinen on hiljattain Jyväskylässä tarkastetussa väitöskirjassaan tarkastellut sitä, miten johtajuus elää tarinoissa.

 

Johtajuus on vuorovaikutusprosessi, ja johtajuuteen liittyvät merkitykset, arvot ja uskomukset rakentuvat kielenkäytössä.

 

– Ihminen on pohjimmiltaan tarinoita kertova eläin, Auvinen toteaa.

Haamuesimies

 

Auvinen lanseeraa tutkimuksessaan haamujohtajan käsitteen. Hän huomasi ilmiön tutkiessaan suurta suomalaista teknologiayritystä, jonne oli tulossa uusi johtaja noin sadan hengen yksikköön.

 

– Yleensä oletetaan, että uusi johtaja aloittaa tyhjältä pöydältä. Huomasin, että johtaja oli olemassa merkityksellisenä toimijana jo ennen kuin hän oli edes astunut ovesta sisään, Auvinen kertoo.

 

Hän haastatteli uuden johtajan alaisia ja kollegoita ennen johtajan saapumista. Osa tunsi uuden johtajan, osa ei, mutta silti kaikki kertoivat hänestä tarinoita. Auvinen toteaa, että jos uusi johtaja on tunnettu henkilö, tarinoita riittää. Jos johtaja on tuntematon, sitten niitä sepitetään. 

Haamujen ote on tiukassa

Auvinen haastatteli tutkimansa teknologiayrityksen uuden johtajan neljää alaista myös tämän ensimmäisen strategiapalaverin jälkeen.

 

– Heillä oli johtajan puheesta neljä erilaista tulkintaa, kaksi heistä ymmärsi uuden johtajan esittämät luvutkin aivan väärin. Kaikki riippui siitä, mitä he olivat ennen kuulleet ja millaisen käsityksen he olivat omaksuneet johtajasta.

 

Auvinen palasi yritykseen, kun johtaja oli ollut talossa jo vuoden. Haamut vaikuttivat johtajan työhön edelleen. Johtaja oli vuoden aikana muuttanut täysin kantaansa siitä, mitä yksikössä tulisi tehdä. Silti alaiset suhtautuivat häneen sen mukaan, millainen hän oli ollut aikaisemmin. Johtaja ei siis ollut paikalla pelkästään reaaliajassa.

 

– Menneisyyden haamu kulkee mukana kertomuksissa, Auvinen toteaa.

 

Auvisen tutkima johtaja kohtasi työssään muitakin haamuja. Kun Auvinen kysyi johtajalta muutaman vuoden työssäolon jälkeen tämän menestyksestä, johtaja kertoi, että uudistukset eivät olleet menneet läpi työyhteisössä. Syynä oli vanhojen työntekijöiden vastarinta.

 

Samasta vanhojen vastustuksesta kertoivat muutkin työntekijät. Asiaa ihmeteltyään Auvinen lopulta tiukkasi johtajalta, keitä nämä uudistuksia vastustavat oikein olivat.

 

– Kävi ilmi, ettei heitä enää oikeastaan ollut työpaikalla. Ainoa vastustava vanha työntekijä oli eläkkeelle siirtyvä, alkoholisoitunut ja mielenterveysongelmainen henkilö.


Vanha työntekijä oli johtajalle helppo syntipukki, jonka syyksi takkuavat uudistukset voi laittaa. Samaten muutkin työyhteisön jäsenet saattoivat sälyttää oman kytevän vastarintansa kuvitellun hahmon harteille.

 

Kolmannen kerran Auvinen kävi yrityksessä haastattelukierroksella, kun johtaja oli jo poistunut talosta. Hän huomasi kahden haastattelemansa johtajan entisen alaisen edelleen puhuvan projekteistaan poistuneen johtajan kautta, luetellen tämän asettamia tavoitteita.

Tarinan vangiksi ei pidä jäädä

– Isossa organisaatiossa on monenlaista tarinankertojaa. Tarinat muotoutuvat sen mukaan, kuka kertoo ja mistä kohtaa organisaatiota tarinaa kertova ryhmä tulee, kertoo Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksikön johtaja Juha Suoranta.

 

Suorannan omien kokemuksien mukaan uudesta johtajasta kerrottaviin tarinoihin vaikuttaa merkittävästi se, mistä johtaja tulee ja mitä hän on aiemmin tehnyt.

 

– Voi olla, että nämä tarinat eivät koskaan muutu.

 

Johtajasta kerrotut tarinat voivat olla taakka tai voimavara. Suoranta sanoo, että hänen kohdallaan on todennäköisesti ollut molempia. Hän on toiminut yksikönjohtajana kaksi vuotta. Tampereen yliopistossa johtajat ovat siinä mielessä ammattijohtajia, ettei heillä ole opetus- tai tutkimusvelvoitetta ja heidät valitsee yliopiston hallitus.

 

Yliopistomaailmassa johtajaa määrittää usein se, mitä tutkimusta hän on aiemmin tehnyt ja minkälaista tutkimusta muut työyhteisön jäsenet tekevät.

 

– Sitä voi olla sankari tai punainen vaate, jos ei osata nähdä johtajaa tutkimustyöstä erillään, Suoranta sanoo.

 

Teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalveluja toimittavan Maintpartnerin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä tunnistaa tapaukset, joissa uudet johtajat ovat itse luoneet haamuja itselleen.

 

– Rekrytointivaiheessa, haastatteluissa ja vielä psykologisissa testeissäkin hakija on pärjännyt hyvin ja antanut ymmärtää, että hänellä on määrättyjä valmiuksia. Työssä sitten näkyykin nopeasti, että ei näin olekaan. Tällaisissa tilanteissa korttitalo kaatuu nopeasti, Syrjälä huomauttaa.

 

Lisäksi Syrjälä tunnistaa tilanteet, joissa poistuvan johtajan vaikutus jää yritykseen. Hän ei kutsu tätä vanhan johtajan haamuksi, vaan johtamiskulttuuriksi, joka jää, vaikka johtaja on poistunut.

 

– Johtamistapa jää elämään, mutta ei yksilöiden kautta, vaan kulttuurin kautta, Syrjälä sanoo.

 

Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen

Kuvitus: Juha Saari

 

Juttu on julkaistu Akavalainen-lehden numerossa 1/2013.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje