Arjessa
1.6.2016

Mä oon virkamies, osa 7:
Lentävä virkamies

Monella virkamiehellä on kiire työssään. Harva kiitää silti eteenpäin jopa 1900 kilometriä tunnissa, kuten Hornet-ohjaaja Antti Hanhirova.


Antti Hanirova 1
Kun Hornet-ohjaaja istuu koneen ohjaimiin, muut asiat unohtuvat ja mielessä pyörii vain työn alla oleva tehtävä.

Virkamiehiä pidetään usein kravattikaulaisina paperinpyörittäjinä, mutta totuus on toinen. Esimerkiksi valtion noin 69 000 virkamiehestä arviolta 40 prosenttia työskentelee puolustusvoimissa, poliisissa ja rajavartiolaitoksessa.

Tähän joukkoon mahtuu monenlaisia ammatteja, joista yksi erikoisimpia lienee Hornet-ohjaaja. Puolustusvoimilla on siis virkasuhteessa useita henkilöitä, joiden pääasiallinen tehtävä on lentää hävittäjillä. Yksi heistä on Antti Hanhirova, joka vastaa puhelimeen asemapaikastaan Rovaniemeltä. Mitä tekee Hornet-ohjaaja?

– Arkiset askareeni liittyvät hyvin pitkälti lentämiseen. Toki koko ajan ei olla ilmassa. On myös lentojen valmistelua ja niiden läpikäyntiä. Opiskelu ja itsensä kehittäminen ovat myös koko ajan läsnä, Hanhirova vastaa.

Toimistohommilta ei välty lentävä virkamieskään.

– Mitä pidemmällä on urallaan, sitä enemmän niitä on. Harjoituksiin liittyy paljon paperijuttuja, joten joudun uhraamaan tietokoneen äärellä joka päivä useamman tunnin. Jos ei jostain syystä ehdi lukea sähköposteja, aika nopeasti huomautetaan, että siellä odottaa hoidettavia asioita.

Päivä alkaa aamukirkolla

Hornet-ohjaajien virka-aika alkaa yleensä puoli kahdeksalta aamulla ja loppuu neljältä iltapäivällä. Päivän aluksi pidetään niin sanottu ”aamukirkko”, joka ei nimestään huolimatta ole uskonnollinen tilaisuus.

– Siellä kerrotaan mitä tänään on luvassa. Käydään läpi päivän sää, lentoaikataulut ja kaikki palvelukseen liittyvät asiat.

Antti Hanhirova 2
Lentävä virkamies liikkuu Hornet-hävittäjällä. Se on noin 17 metriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on yli 11 metriä. Nopeimmillaan kone kulkee yli 1900 kilometriä tunnissa.

Lentäjät on jaettu kolmeen ryhmään, joista jokainen on ilmassa vuorollaan. Ensimmäisen vuoron lentovalmistelut alkavat heti ”aamukirkon” jälkeen. Kun he ovat laskeutuneet, ilmaan pääsee seuraava porukka. Ja kun kaikki ovat lentäneet, ollaan jo loppuiltapäivässä.

Yhden ryhmän lentoihin menee aikaa noin neljä tuntia. Valmistautuminen vie puolitoista tuntia, lentäminen tunnin ja lennon läpikäynti ryhmän kanssa pari tuntia. Ylijäävällä työajalla järjestellään tulevia harjoituksia, hoidetaan muita paperihommia ja käydään lounaalla.

Pelti ei kolise ilmassa

Mitä ilmassa sitten tapahtuu? Hanhirova kertoo, että nuoremmat kuskit harjoittelevat aluksi pelkkää lentämistä: koneen hallintaa ja erilaisten liikesarjojen tekemistä. Kun ne ovat hallussa, siirrytään taisteluharjoituksiin.

– Niissä harjoitellaan erilaisia tilanteita ja taktiikoita. Vihollismielinen taho yrittää esimerkiksi tunkeutua meidän alueelle ja me pyrimme sitten toimimaan tässä tilanteessa mahdollisimman tehokkaasti.

Yhteispohjoismaiset harjoitukset ovat yleistyneet viime aikoina. Niitä järjestetään yhdessä Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa.

– Me lähdemme Rovaniemeltä, ruotsalaiset Luulajasta ja norjalaiset Bodøsta. Tapaamme Ruotsin tai Suomen ilmatilassa. Näin saamme taivaalle isompia konemääriä ja pääsemme harjoittelemaan monimutkaisempia tilanteita.

Harjoitukset tapahtuvat aina simulaatiotilassa. Viholliskoneita kohti voidaan ampua ohjuksia, mutta ilmassa ei lennä oikeasti mitään. Mahdollisista osumista kommunikoidaan radion välityksellä. Taivaalla tapahtuneet asiat tarkistetaan nauhalta lentoharjoituksen purkutilaisuudessa.

– Koneessa on muistikortit ja videotallennuslaitteet, jotka tuodaan maahan ja niiden sisältö puretaan. Silloin näkee mitä kaikkea tapahtui.

Vaikka ilmassa harjoitellaan taisteluja, pelti ei kolise. Lentäjät ovat harvoin näköetäisyydellä, ja muita koneita tarkkaillaan lähinnä tutkan välityksellä.

Hornetin maksiminopeus on jopa 1915 kilometriä tunnissa, siinä missä tavallinen matkustajakone kulkee maksimissaan 1200 kilometriä tunnissa. Hanhirova sanoo, että ilmassa suuria nopeuksia ei itse huomaa. Keho tottuu, eikä silmäkään asiaa havaitse, ellei lennä lähellä maanpintaa.

Lentäjä ei ole koskaan valmis

Hornet-ohjaajat karsitaan melkoisen seulan läpi. Kun Hanhirova haki ”lentävälle varusmieskurssille” vuonna 2004, valintakokeet olivat viisivaiheiset ja pitivät sisällään kaikenlaista kuntotesteistä lääketieteellisiin kokeisiin ja erilaisiin monivalintatehtäviin.

– Oli esimerkiksi tietokoneavusteinen testi, jossa piti tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Ruutu oli jaettu neljään osaan, joista yhdessä piti tehdä laskutoimituksia ja toisessa sanatehtäviä.

Hanhirova muistelee, että samaan aikaan hänen kanssaan kurssille haki noin 800 ihmistä ja sisään pääsi arviolta 40. Heistä vain kymmenisen on päätynyt Hornet-kuljettajaksi. Osa työskentelee esimerkiksi rajavartioston helikopterilentäjinä.

Ensimmäiset viisi vuotta tulevat Hornet-ohjaajat harjoittelivat lentämistä muilla konetyypeillä, kuten potkurikone Vinkalla ja harjoitushävittäjä Hawkilla. Viiden vuoden jälkeen Hanhirova pääsi opettajan kanssa Hornetin ohjaamoon, ja kahdeksan vuotta myöhemmin hän kertoo yhä opettelevansa.

– Urheilijat sanovat, että koskaan ei ole valmis. Se pätee tähänkin. Kaiken täydellinen hallitseminen on mahdotonta. Itse lentäminen on aika helppoa, mutta jokaisessa lennossa on aina jokin asia, jonka olisi voinut tehdä paremmin.

Hornet-ohjaajalta vaaditaan omistautumista


Vaikka lentäjä istuu koneen ohjaamossa yksin, Hanhirova muistuttaa, että työ on mitä suurimmissa määrin ryhmätyötä.

– Lennot tapahtuvat neljän koneen parvissa.  Tehtävien valmistelu ja niiden purku tapahtuu yhdessä. Pyrimme oppimaan muiden virheistä, etteivät kaikki tekisi samoja mokia.

Hornet-ohjaajat ovat yhteen hitsautunut porukka, sillä suurin osa on tuntenut toisensa jo varusmiesajoilta, jolloin yhdessä ollaan 24 tuntia vuorokaudessa.

– Tänne on äärimmäisen kiva tulla töihin aamulla. Viihtyminen on korkealla ja työkavereista on tullut aika pitkälle oikeita kavereita.

Työ vaatii toisaalta sitoutumista enemmän kuin moni muu ammatti. Lentämistä on pakko miettiä vapaa-ajallakin.

– Pitää olla huolissaan esimerkiksi siitä, saako nukuttua. Jos kotona on pieniä lapsia, muulta perheeltä vaaditaan venymistä. Täytyy olla itsekäs ja mennä toiseen huoneeseen nukkumaan. Jos ei nuku, ei ole lentopalveluskelpoinen.

Hanhirova kertoo viihtyvänsä työssään erinomaisesti ja allekirjoittaa puolustusvoimien vanhan ”tee työtä jolla on tarkoitus” -sloganin.

– Kyllä minä pidän tätä mielekkäänä ja teen työni aina hymyssä suin.


  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Minna Piirainen, Lapin lennosto

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje