Arjessa
12.5.2016

Mä oon virkamies, osa 6:
Tuomarin on pakko ratkaista

Riikka Rask on ammatiltaan käräjätuomari. Hän on virkamies, joka voi julistaa ihmisen syylliseksi tai syyttömäksi rikokseen. Rask näkee oikeussalissa elämän varjopuolet, mutta työ on harvoin yhtä dramaattista kuin tv-sarjoissa.

Riikka Rask 1
Riikka Rask vaihtoi oikeuslaitoksen palvelukseen vasta aikuisiällä. Työ on mielekästä, eikä valintaa ole tarvinnut katua.

Helsingin käräjäoikeus toimii Ruoholahdessa, vanhan viinatehtaan tiloissa. Talon käytävillä luulisi näkevänsä oikeudenkäyntiä odottavia ihmisiä asianajajineen, mutta nurkan takaa ilmestyykin hääpari.

Käräjäoikeudessa suoritetaan myös siviilivihkimisiä, jollaiseen pari lienee matkalla. Me emme ole kuitenkaan tulleet puhumaan häistä, vaan rikoksista ja rangaistuksista. Ne ovat haastateltavamme, Riikka Raskin työmaata. Hän on ammatiltaan käräjätuomari ja työskentelee käräjäoikeuden rikososastolla.

Rikosjuttujen ja vihkimisten lisäksi käräjäoikeudessa käsitellään riita- ja hakemusasioita lasten huolto- ja tapaamisoikeudesta vahingonkorvausvaatimuksiin.

Tuomarilla ei ole nuijaa


Rask avaa ison puuoven. Sen takana odottaa oikeussali, jossa on pöytiä kahdessa rivissä. Sali on nyt tyhjillään. Sen etuosassa on koroke, jossa on paikat tuomarille, käräjäsihteerille ja lautamiehille. Rask istuu keskimmäiselle paikalle. Siinä hän istuu myös oikeudenkäynneissä.

Suuren yleisön mielikuva oikeudenkäynnistä on usein peräisin amerikkalaisista tv-sarjoista, joissa peruukkiin pukeutunut mustaviittainen tuomari hakkaa nuijalla pöytään ja vaatii hiljaisuutta saliin. Kuinka realistinen kuva se on?

– No, peruukkia ei ole kenelläkään. Nuija saattaa vielä olla joillakin käytössä ja viitta vain vihkiessä. Toki Suomessakin tuomari johtaa puhetta ja ohjaa oikeudenkäynnin kulkua, Rask vastaa.

Hänen mukaansa salissa nähdään harvoin samanlaista draamaa kuin televisiossa. Joskus tunteet toki kuohuvat. Silloin tuomari voi poistaa ihmisen salista tai jopa antaa huonosti käyttäytyvälle sakkoja. Rask ei silti usko, että käräjäoikeuden arjesta saisi tehtyä viihdettä.

– Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä miten joku saisi revittyä tv-sarjan meistä.

Riikka Rask 2
Käräjätuomarin paikka on salin edessä, korokkeen keskimmäisellä paikalla.

Mielekkyysongelmia ei ole


Poistumme oikeussalista ja nousemme hissillä talon yhdeksänteen kerrokseen, jossa on Raskin työhuone. Ikkunasta aukeaa huikea maisema Lauttasaaren yli merelle saakka.

Rask aloitti työnsä Helsingin käräjäoikeudessa kuusi vuotta sitten. Sitä ennen hän työskenteli viereisessä rakennuksessa hovioikeuden esittelijänä. Ura alkoi vuonna 2005 Espoon käräjäoikeudessa, jossa hän toimi myös käräjätuomarina.

– Menin oikeustieteelliseen vasta aikuisiällä. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi 1994, mutta olin monta vuotta kotona lasten kanssa. Ajattelin, että haluan vielä joskus opiskella oikeustieteitä ja vuonna 1999 pääsin sisään.

Ammatinvaihto oli hyvä päätös, sillä motivaatio-ongelmia ei ole yli kymmenen vuoden aikana tullut.

– Pidän riippumatonta oikeuslaitosta todella tärkeänä demokratian ja oikeusvaltion kannalta. Ei ole mielekkyysongelmia, enkä koskaan mieti miksi teen tätä työtä. Minulle tärkeää on myös konkreettisuus ja ratkaisukeskeisyys. Juttuja tulee sisään, ne ratkaistaan ja sen jälkeen tapaus on pois käsistä.

Tapausten kirjo on suuri


Työhuoneen kirjahyllyssä on paksuja lakikirjoja ja kaikkein ylimmällä hyllyllä pitkä rivi mappeja. Niissä on taannoin julkisuudessa olleen asfalttikartellijutun papereita. Rask oli yksi sen tuomareista.

Nyt työn alla on toinen paljon julkisuutta saanut tapaus: oikeudenkäynti Helsingin huumepoliisiin entistä päällikköä Jari Aarniota vastaan. 150 päivän mittaiseksi venynyt juttu oli poikkeuksellisen laaja ja siihen osallistui kolme tuomaria.

– Kirjoitamme parhaillaan sen ratkaisua, mihin menee ainakin koko kesä. Kaksi viikkoa olemme sentään sopineet pitävämme lomaa. Ei lomailu oikein sopisikaan tähän väliin. Luulen, että en voisi ottaa kovin rennosti.

Usein rikosjutut ovat kestoltaan lyhyempiä ja kaikin puolin yksinkertaisempia kuin tapaus Aarnio. Simppeli juttu saattaa hoitua puolen tunnin istunnolla. Sen jälkeen harkitaan ratkaisua ja julistetaan tuomio. Yleensä yhden istuntopäivän aikana ehditäänkin käsitellä useita rikosasioita.

Käräjätuomarin työ jakaantuu kahdenlaisiin työpäiviin. On käsittelypäiviä, jolloin istutaan salissa. Muina aikoina taas joko valmistaudutaan käsittelyyn tai kirjoitetaan tuomioita ja tehdään muita jälkitöitä. Myös lainsäädännön muutosten seuraamiseen ja itsensä kouluttamiseen menee aikaa.

Rikososastolla tapausten kirjo on suuri.


– Rikoslaissa on 51 lukua, joista neljäkymmentä käsittelee erilaisia rikoksia. Niistä jokaisessa on lueteltu rangaistavia tekoja, ja kaikkia tulee laidasta laitaan.

Rask luettelee esimerkkejä: pahoinpitelyt, omaisuusrikokset, rattijuopumukset, talousrikokset, seksuaalirikokset… Viime aikoina ovat yleistyneet myös aiemmin harvinaiset teot, kuten laiton maahantuonnin järjestäminen ja terrorismiepäilyt.

Käräjätuomareilla ei yleensä ole omia erikoisosaamisalueita, joten pöydälle voi lähtökohtaisesti tulla millaisia tapauksia tahansa.

– On helppoja ja vaikeita juttuja, mutta harvoin pläkkiselviä tapauksia. Jokaisessa jutussa on omat erityispiirteensä, eikä puhtaita rutiinitapauksia ole. Todisteiden määrä ja laatu sekä oikeudelliset ongelmat vaihtelevat. Lisäksi on tärkeää muistaa, että oikeudenkäynti on siihen joutuneille ihmisille ainutkertainen asia.  

Vaikka tapaus olisi kuinka kimurantti, luovuttaa ei voi. Tuomarilla on niin sanottu ratkaisupakko. Sen Rask on huomannut, että kaikkia ei voi miellyttää.

– Hyvin harvoin kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ratkaisuun.

Tuomari ei lue nettifoorumeita


Lehtien kommenttipalstoilta ja keskustelufoorumeilta voi lukea tulikivenkatkuisia puheenvuoroja, joissa oikeuden tuomioita pidetään milloin liian ankarina tai löysinä. Rask ei itse koskaan kritisoi päätöksiä pelkkien lehtijuttujen pohjalta.

– Niistä ei näe kokonaisuutta. En halua arvioida, ennen kuin tiedän mitä päätöksen taustalla on. On vaikea hahmottaa asiaa, jos ei ole ollut itse paikalla oikeudenkäynnissä. Tuomari on sidottu siihen, mitä salissa esitetään.

Rask ei itse myöskään lue omia juttujaan käsitteleviä keskusteluja netistä.

– Tiedän kyllä, että jotkut tuomiot herättävät tosi kiivastakin keskustelua. Se on yksittäisen tuomarin kannalta ikävä ja jopa pelottava tilanne. Kielenkäyttö on monesti väkivaltaista. Toisaalta keskustelu kuuluu demokratiaan, eikä tuomioistuin toimi erillään muusta yhteiskunnasta.

Käräjätuomari ei silti pelkää työssään. Tuomioon tyytymättömät voivat valittaa päätöksestä hovioikeuteen, mikä toimii eräänlaisena varoventtiilinä.

Valikoiva muisti auttaa


Vaikka käräjäoikeuden käytävällä tuli äsken vastaan iloinen hääpari, Rask työskentelee lähinnä ikävien asioiden parissa. On ryöstöjä, pahoinpitelyitä ja muita rikoksia. Jotta sen jaksaa henkisesti, tarvitaan valikoiva muisti.

– Niin kauan kun jutun ratkaisua harkitsee, tapaus pyörii jatkuvasti mielessä. Mutta kun juttu on ohi, unohdan kaiken. Nimet ja henkilöt eivät jää mieleen. Ja niin sen pitää olla. Muutenhan sitä kuormittuisi. On toki yksittäistapauksia, joista on jäänyt yksityiskohtaisempi muisto. Usein ne ovat niitä ikävämpiä juttuja.

Tällöin tuomarin pitää pystyä nollaamaan muilla tavoilla. Rask sanoo liikkuvansa paljon. Hänelle esimerkiksi juokseminen on hyvä tapa laittaa aivot narikkaan.

Kaikki Helsingin käräjäoikeuden tuomarit ovat virkasuhteessa, eli virkamiehiä. Ovatko he siis pölyntuoksuisia puurtajia, kuten virkamiesten ajatellaan olevan?

– No, me olemme kaikkien näkyvillä ja saliin voi tulla itse katsomaan miten pölyttynyttä siellä on, Rask kutsuu.

Tuomarit ovat siitä erikoinen virkamiesten ryhmä, että heidän työtään voi kuka tahansa seurata sivusta. Suomessa oikeuden istunnot ovat lähtökohtaisesti julkisia ja ovet suljetaan vain poikkeustapauksissa.


  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Liisa Takala



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje