Arjessa
29.3.2016

Mä oon virkamies, osa 4:
Puolustusvoimien eläinlääkäri huolehtii sotilaiden hyvinvoinnista

Tittelistään huolimatta Ava Sovijärvi ei hoida koirien ja hevosten vaivoja. Työn tavoitteena on varmistaa sotilaiden toimintakyvyn säilyminen.

Ava Sovijärvi
Ava Sovijärvi on ylpeä suomalaisista virkamiehistä. Hän pitää heitä tunnollisina, ahkerina ja työhönsä sitoutuneina.


Ava Sovijärven työhuoneen oven vieressä on kyltti, jossa lukee hänen nimensä ja titteli: ”eläinlääkäri”. Eläimiä ei kuitenkaan näy. Eikä täällä kyllä näy sotilaita tai panssarivaunujakaan. Olemme keltaisessa kerrostalossa Helsingin Meilahdessa. Vierestä kolistavat raitiovaunut ja lähellä rakennetaan uutta lastensairaalaa.

Sovijärven huone näyttää ihan kenen tahansa virkamiehen työpaikalta: lattia on muovimattoa ja kalusteet kellertävää puuta. Hyllyissä on mappeja ja ammattikirjallisuutta. On sälekaihtimet ikkunassa ja sanomalehdestä leikattuja sarjakuvia ilmoitustaululla. Missä ne eläimet ovat?

– Kyllä tässä työssä eläinten kanssa pelataan, mutta enemmänkin pieneläinten, kuten hyttysten, punkkien ja sellaisten, Sovijärvi vastaa.

Hän kertoo, että puolustusvoimissa työskentelee yhdeksän eläinlääkäriä, joista yksi hoitaa sotakoiria. Muiden työ liittyy ihmisten tautien ehkäisemiseen. He keskittyvät muun muassa elintarvike-, vesi- ja majoitushygieniaan. Hyttyset, punkit ja kirput liittyvät työhön siksi, että ne voivat olla taudinkantajia.

Eläinlääkärit ovat kaikkialla


Sovijärvi kertoo, että noin puolet Suomen eläinlääkäreistä työskentelee jossakin muualla kuin lemmikki- tai tuotantoeläinten parissa. Eläinlääkärikoulutus valmentaa myös hygieenikon työhön ja opintojen viimeinen vuosi on käytännössä pelkkää elintarvike- ja ympäristöhygieniaa.

Eläinlääkäreihin voikin tietämättään törmätä kaikkialla yhteiskunnassa. Kaupunkien ja kuntien ympäristöterveyspäälliköt tai terveysvalvonnan johtajat ovat usein peruskoulutukseltaan eläinlääkäreitä.

Työkseen Sovijärvi laatii muun muassa erilaisia ohjeita. Haastattelupäivänä hän on kirjoittanut ohjeistusta, jossa neuvotaan miten ulkomailta Suomeen palaavat ajoneuvot ja muu kalusto pestään ja desinfioidaan.

– Joukkojen liikkumiseen liittyy aina myös eläintautien leviämisen riski. Sotilasjoukko voi operoida alueella, jossa on esimerkiksi suu- ja sorkkatautia, eikä sitä totisesti haluta tänne.

Ava Sovijärvi 3
Sovijärven työ keskittyy tautien ehkäisemiseen. Nämä pehmolelut esittävät viruksia moninkertaisina suurennoksina. Punainen on raivotauti, vaaleanpunainen sikainfluenssa ja valkoinen pernarutto.

Työ vie myös kriisialueille


Eläinlääkärin työ oli Sovijärven haave jo neljävuotiaana. Esikuva oli yksi hänen enoistaan, joka on ammatiltaan eläinlääkäri. Sovijärven molemmat vanhemmat työskentelivät puolustusvoimissa.

– Nämä kun lyö yhteen, niin eihän siitä muuta voi syntyä kuin puolustusvoimien eläinlääkäri.

Uransa alussa Sovijärvi työskenteli kuitenkin vielä kirppua suurempien eläinten parissa, muun muassa kunnaneläinlääkärin sijaisena ja tarkastuseläinlääkärinä. Sitten hän näki ilmoituksen, jossa puolustusvoimat etsi hygieenikkoa rauhanturvaoperaatioon Makedoniaan ja päätti hakea tehtävään.

Makedonian-komennus alkoi vuonna 1994 ja kesti 12 kuukautta. Siitä alkoi tähän päivään asti jatkunut ura Puolustusvoimissa. Kotimaassa työskentelyn ohella Sovijärvi on palvellut kolmessa eri kriisinhallintaoperaatiossa ja käynyt lyhyemmillä keikoilla noin 20 kertaa: Bosniassa, Afganistanissa, Kosovossa, Libanonissa, Eritreassa…

– Moni kysyy kuinka uskallan lähteä sinne. Minä vastaan, että me ollaan hirveän hyvin suojeltuja. On vartioidut tukikohdat, panssaroidut autot, liivit ja kypärät. Monessa länsimaisessa suurkaupungissa voi olla paljon turvattomampaa.

Suomi on ainutlaatuinen onnela


Luulisi, että hygieniasta motkottava eläinlääkäri on viimeinen asia, jota kriisialueella kaivataan. Sovijärven mukaan hygieniasta tinkiminen on aina riski.

– Sotilaan tärkein tehtävä on säilyttää oma toimintakykynsä. Jos se menee sairastumisen takia, hän on paitsi hyödytön, myös riski ja riesa muille.

Tämä korostuu ulkomaan komennuksilla. Esimerkiksi tiedustelu- tai partiointitehtävissä ryhmän täytyy toimia itsenäisesti ja pitää joskus matalaa profiilia useiden päivien ajan. Se on hankalaa tai jopa mahdotonta, jos yksikin porukasta on ripulin kourissa tai kuumeessa.

– Kaikkien täytyy toki syödä ja juoda, mutta etenkin sotilasjoukossa sen tulee tapahtua niin turvallisesti kuin mahdollista. Pitää olla yhteisesti sovittu linja siitä, millä edellytyksillä voidaan juoda vettä jostakin purosta tai mennä viereiseen kuppilaan syömään.

Ava Sovijärvi 1
Puolustusvoimilla on käytössä Särmä-järjestelmä. Se on versio Oiva-arvosanoista, eli ravintoloiden tuulikaapeista tutuista hymynaamoista. Jos asiat ovat retuperällä, soppatykki saa kylkeensä tällaisen sänkipartaisen ukkelin.

Sota- ja kriisialueiden näkeminen on myös muuttanut Sovijärven suhtautumista kotimaahansa. Hän sanoo arvostavansa nykyään Suomea ja länsimaista demokratiaa aivan eri tavalla.

– Suorastaan loukkaannun jos ihmiset eivät äänestä vaaleissa. Ei äänioikeus ole itsestäänselvyys, vaan oikeus ja velvollisuus. Se voidaan hyvin joskus menettää täälläkin. Ihmiset ovat tuudittautuneet siihen ajatukseen, että meidän maailmassamme on kaikki hyvin. Ei tajuta, että Suomi ja muut pohjoismaat ovat ainutlaatuinen onnela.

Virkamiehet ovat yhteiskunnan selkäranka

Kun kuuntelee Sovijärven juttuja kaukaisista konfliktipesäkkeistä, on helppo unohtaa että vastapäätä istuu valtion virkamies. Eikä hän sitä aina itsekään muista.

– Onhan se kyllä kauhea sana. Mielikuva virkamiehestä on joku B. Virtanen, joka nysvää konttorissa. Toisaalta kyllähän minäkin luen lakeja ja asetuksia ja tuotan kuivaakin kuivempaa tekstiä. Ei siitä mihinkään pääse.

Sovijärvi pitää silti yleistä mielikuvaa liian kapeana. Myös virkamiesten parjaaminen harmittaa. Elintarvikehygieenikot ovat saaneet tästä oman osansa.

– Ensin ihmiset haluavat purkaa kaikki säädökset. Sitten kun tulee joku moka, huudetaan että kenen on vastuu ja ihmetellään miksi tätä asiaa ei valvota. Meillä on totuttu siihen, että ihmisistä pidetään hyvin huolta. Itse olen sitä mieltä, että virkamieskunta ja hallinto on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka.


  • Teksit: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Liisa Takala



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje