Arjessa
21.1.2016

Mä oon virkamies: Mitä virkamiehet muka tekevät?

Akavalaisen uudessa artikkelisarjassa tutustutaan suomalaisiin virkamiehiin ja heidän työhönsä. Ensin yritämme kuitenkin selvittää JUKO:n Risto Kankaan kanssa, miksi virkamiehillä on niin huono maine.

Risto Kangas
– Kuva muuttuu vinoksi, jos virkamiehiksi mielletään vain kravattikaulaiset kaverit, toteaa Risto Kangas. Myös hänet kuvattiin tällä kertaa ilman solmiota.



Kun laittaa Googlen kuvahakuun sanan ”virkamies”, ensimmäinen hakutulos esittää kravattikaulaista miestä, joka torkkuu työpisteellään, jalat pöydälle nostettuna.
 
Virkamiehillä ei mene hyvin Suomi 24 -keskustelupalstallakaan, jossa heidät mainitaan yli 26 000 keskustelussa. Niissä virkamiehet ovat tyhmiä, ammattitaidottomia ja lain yläpuolella. Ja tämä on vasta hakutulosten ensimmäisen sivun saldo.
 
Mistä näin huono maine oikein johtuu? Kysytään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n neuvottelujohtajalta Risto Kankaalta, joka valvoo työkseen virkamiesten etuja.

Onko maine ansaittu?

Kangas arvelee, että virkamiesten huono maine saattaa olla perua jo itsenäisyyttä edeltävältä ajalta.
 
– Kulttuurilliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutteet tulivat meille aikoinaan Ruotsista ja Venäjältä. Hallintokieli oli tuolloin muu kuin suomi. Näin syntyi kuva, että tuolla jossakin ovat ne, jotka ovat korkeammin koulutettuja, oppineita ja ymmärtävät asiat paremmin, Kangas sanoo.
 
Virkamiehet ovat laskeutuneet jalustalta jo hyvän aikaa sitten, mutta arrogantti maine elää silti yhä sitkeästi. Entäpä toimistossaan päiväunia nukkuva valtion elätti? Miksi virkamiehiä pidetään myös laiskureina?
 
– Se voi osin johtua siitä, että Suomessa on aina arvostettu fyysistä työtä. ’Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi ansaitseman’. Tietyt omaksutut asenteet eivät helposti muutu. Oppineisuus on menneinä aikoina mahdollistanut sen, että on vältytty tekemästä tolkuttomasti ruumiillista työtä.
 
Siistejä sisähommia ei siis ole pidetty oikeana työnä, vaan pikemminkin työnteon välttelynä. Kangas sanoo, että nykyvirkamiehet paiskovat hommia siinä missä kaikki muutkin valkokaulustyöläiset. Joutokäynti on poistunut viimeistään erilaisten saneeraus- ja tuottavuusohjelmien myötä.
 
– Henkilöstöä on vähennetty ja työtehtäviä lisätty. Pitkää päivää painetaan.
 
Ei kaikesta silti historiaa voi syyttää. Kangas toteaa, että virkamiehet ovat osittain myös ansainneet maineensa. Säännöistä ja direktiiveistä pidetään välillä liiankin tiukasti kiinni. Virkavastuuseen vedotaan ja tuntuu, että terveen järjen käyttö unohtuu. Joskus asiat jäävät pyörimään byrokratian myllyyn vuosikausiksi.
 
– Tulee vaikutelma, että kansalaista kyykytetään, vaikka tulisi toimia hänen hyväkseen.

Kaikkiaan suomalaista virkamieskuntaa pidetään luotettavana, eikä Suomessa esiinny korruptiota. 

Harvalla heistä on kravatti

Virkamies-sanaan liittyvät negatiiviset mielleyhtymät ovat seurausta myös väärinymmärryksestä. Harva näet tietää, ketkä kaikki ovat virkamiehiä. Työnkuvien kirjo on mielikuvia moninaisempi.
 
Ensinnäkin: virkoja on valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa, mutta virkamiehiä työskentelee vain valtiolla. Kunnissa puhutaan viranhaltijoista. Näin on säädetty laissa.
 
Valtion virkamiehiä on noin 69 000. Heistä arviolta 40 prosenttia työskentelee turvallisuuspuolella: puolustusvoimissa, poliisissa ja rajavartiolaitoksessa. Harva kuitenkaan ajattelee, että upseerit ja poliisit ovat virkamiehiä.
 
– Kuva muuttuu vinoksi, jos virkamiehiksi mielletään vain tällaiset kravattikaulaiset kaverit, Kangas sanoo ja hypistelee solmiotaan.
 
Elinkeinotoiminta, tutkimustoiminta ja oikeustoimi kattavat runsaat 30 prosenttia virkamiehistä. Ministeriötason toiminnassa, valtionvarainhoidossa sekä vakuutus- ja rahoituspalveluissa on 15 prosenttia henkilöstöstä. Loput työskentelevät pääosin opetus-, kulttuuri- ja hallintopalveluissa.
 
Kunnallisia viranhaltijoita on noin 115 000, mikä on 27 prosenttia kuntien työntekijöistä. Opettajat ovat suurin ammattiryhmä. Sen jälkeen tulevat muun muassa lääkärit, sosiaalityöntekijät, palomiehet ja erilaisissa esimiestehtävissä työskentelevät henkilöt. Aika vähän kravattikauloja sielläkin.

Palkka ei nouse

Viime aikoina on keskusteltu virkamiesten alati nousevista palkoista. Tilastojen valossa näyttää siltä, että keskiansio valtiolla on kohonnut vuosi toisensa jälkeen. Kankaan mukaan kyse on tilastoharhasta.
 
– Se johtuu muun muassa siitä, että valtion toimintoja on yksityistetty ja henkilöstöä vähennetty kovalla kädellä. Saneerausten kohteeksi on joutunut suorittavan työn tekijöitä.
 
Keskiansio on siis kohonnut, koska jäljelle on jäänyt suhteessa aikaisempaa enemmän korkeampipalkkaisia asiantuntijoita.
 
Suuria palkankorotuksia ei ole tehty viime vuosina missään. Valtiolla keskipalkka on noin 3 500 euroa kuukaudessa ja kuntasektorilla noin 3 100 euroa.

Katoavatko virkamiehet?

Tulevaisuudessa virkamiehiä on todennäköisesti yhä vähemmän. Erityisesti kunnissa halutaan eroon virkasuhteista. Yksi syy tähän on se, että viran täyttäminen mahdollisine valituksineen aiheuttaa usein paljon työtä ja vaivaa.

– Esimerkiksi opettajan valitseminen virkaan edellyttää virkavaalia, jonka tuloksesta voi valittaa. Vaikka tulos ei useinkaan valituksen johdosta muutu, prosessi on monivaiheinen ja työllistävä.

Kangas uskoo, että virkasuhteisia työntekijöitä tarvitaan silti jatkossakin. Se on edellytys silloin kun tehtävässä käytetään julkista valtaa. Virkasuhteiset toimivat virkavastuulla ja heidän tekemistään päätöksistä voi valittaa.
 
– Kyse on kansalaisen oikeusturvasta.

  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje