Arjessa
31.8.2016

Mitä luottamusmiehet oikein tekevät?

Akavalaisen uudessa Mä oon luottamusmies -juttusarjassa haastatellaan luottamusmiehiä. Ensin kuitenkin selvitämme mitä kaikkea luottamusmiesten työnkuvaan kuuluu.

Teemu Hankamäki Jarmo Niskanen
YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki (vas.) ja JUKO:n järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen kannustavat ryhtymään luottamusmieheksi, sillä se avartaa kuvaa omasta työpaikasta.

Luottamusmiehet ovat olleet viime vuosina runsaasti esillä niin lehdissä kuin tv-uutisissakin. Syynä tähän ovat taloudellisesti ankeat ajat ja yt-neuvottelujen suma.

Kun ihmisiä irtisanotaan, työntekijäpuolen kommentit joutuu yleensä lausumaan luottamusmies. Tästä on voinut jopa saada sellaisen kuvan, että heidän pääasiallinen työnsä on edustaa työntekijöitä tuotannollis-taloudellisissa yt-neuvotteluissa. Näin ei kuitenkaan ole.

– Se on vain pieni osa luottamusmiehen tehtävistä. Heidän on tarkoitus olla linkki työnantajan ja työntekijän välillä. Tavoitteena on hyvä yhteistyö ja konfliktien välttäminen. Lähtökohta on siis hyvin positiivinen, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön, eli JUKO:n järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen.

Samaa mieltä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki.

– Työn pitäisi olla kaikkea muuta kuin tuotannollis-taloudellisia yt-neuvotteluita. Harmi kyllä viime vuodet se on ollut varsinkin yksityisellä puolella hyvin pitkälle juuri sitä. Ne vievät energiaa ja kaikki muu hyvä yhteistoiminta jää helposti, hän sanoo.

Olemme kutsuneet Niskasen ja Hankamäen saman pöydän ääreen kertomaan mitä kaikkea muuta luottamusmiehet tekevät. Niskanen tuo pöytään julkisen puolen näkökulman, Hankamäki yksityisen.

Luottamusmies on tukihenkilö


Tähän väliin lienee syytä todeta, että yhtä ainoaa luottamusmiehen työnkuvaa on mahdoton määritellä. Se vaihtelee suuresti työpaikasta riippuen ja muutamia erilaisia titteleitäkin löytyy.

Isoilla työpaikoilla esimerkiksi valitaan luottamusmiesten keskuudesta pääluottamusmies, joka kantaa kokonaisvastuun ja edustaa koko henkilöstöä. Heihin törmää pääasiassa julkisella puolella.

Jos alalla ei ole työehtosopimusta, voidaan valita niin sanottu luottamusvaltuutettu, jolla on hieman pienemmät valtuudet ja oikeudet kuin luottamusmiehellä. Heitä tapaa varsinkin yksityisellä puolella.

Molemmat asiantuntijat korostavat, että luottamusmiesten tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimusten ja työelämää koskevien lakien noudattamista työpaikalla. Tästä sai aikoinaan alkunsa itse työnkuvakin.

Jarmo Niskanen
Opettajataustaisella Jarmo Niskasella on vuosikausien kokemus luottamusmiehen töistä. Hän on toiminut pääluottamusmiehenäkin.

– Koko järjestelmä lähti liikkeelle sopimusyhteiskunnan vakiintumisen myötä. Luottamusmiehiä tarvittiin, jotta työpaikoilla saatiin aikaiseksi työntekijöiden ja työnantajan yhteinen näkemys tehdyistä työsopimuksista. He myös valvoivat, että näitä sopimuksia noudatettiin, Niskanen kertoo.

Nykyään luottamusmies on myös tukihenkilö.

– Hän on työntekijöiden olkapää, johon nojataan monissa asioissa. Jo pelkkä titteli kertoo paljon. Kyseiseen tehtävään valitaan henkilö, johon luotetaan. Luottamusmies tukee esimerkiksi silloin, jos työpaikalla tulee hankaluuksia, Niskanen sanoo.

Luottamusmiehillä onkin yleensä paljon tietoa esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimuksista sekä työlainsäädännöstä, ja he neuvovat näihin liittyvissä asioissa. Usein he hoitavat ammattiliittonsa jäsenhankintaakin ja tiedottavat sen toiminnasta.

Olennainen osa luottamusmiehen työtä on edustaa työntekijöitä, kun työpaikalla tehdään erilaisia paikallisia sopimuksia. Vähemmän valistuneet työnantajat saattavat ajatella, että luottamusmies on lähinnä riesa, mutta asiantuntijoiden mukaan totuus on aivan päinvastainen.

Teemu Hankamäki
Teemu Hankamäki on paitsi YTN:n pääsihteeri, myös Tekniikan akateemisten neuvottelujohtaja. Menneisiin luottamustehtäviin lukeutuu pesti työpaikan työsuojeluvaltuutettuna.

– Työnantajallahan on siinä yksi henkilö, jonka kanssa voi hoitaa kymmenien tai jopa satojen ihmisten asioita. Yhteistyökumppanuutta tässä on tarkoitus hakea, ei vastakkainasettelua., Hankamäki sanoo.

Harva on päätoiminen


YTN:n rekisterissä on noin 1700 luottamusmiestä ja näiden varahenkilöä. JUKO:n tilastoissa taas on 3829 pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varamiestä. Määrät kuulostavat suurilta, mutta harva tekee työtä päätoimisesti.

– Varsinkin yksityisellä puolella se on hyvin harvinaista. Uskoisin, että 99 prosenttia tekee luottamusmiehen töitä jollakin intensiteetillä oman työn ohessa. Yleensä halutaan myös pitää kiinni omasta ammatillisesta tekemisestä ja oman osaamisen säilymisestä, Hankamäki kertoo.

Niskanen sanoo, että julkisella puolella päätoimisia luottamusmiehiä on enemmän, muttei sielläkään riittävästi kasvaneisiin vaatimuksiin nähden. Tällä hetkellä monet tarvitsisivat luottamusmiestehtäväänsä enemmän aikaa.

– Esimerkiksi sote- ja aluehallintouudistus tekee tuloaan ja viime aikoina on tullut paljon viestiä, että sitä valmistaviin tehtäviin pitäisi saada aikaa varsinaisilta töiltä, Niskanen kertoo.

Olkapäälläkin on olkapäänsä


Molemmat asiantuntijat toteavat, että tänä päivänä on ajoittain vaikea löytää uusia luottamusmiehiä. Syy lienee pitkälti alussa mainituissa yt-uutisissa. Harva haluaa vapaaehtoisesti niihin neuvottelupöytiin.

Moni saattaa ajatella, että luottamusmies on työntekijöiden ja työnantajan välisenä linkkinä ikävästi puun ja kuoren välissä.

– Kai sen joissakin tilanteissa voi niinkin kokea, mutta kyllä asioihin täytyy osata suhtautua ammattimaisesti. Luottamusmies on työntekijöiden edustaja, joka hoitaa heidän asioitaan, ei sen enempää tai vähempää, Hankamäki toteaa.

– Juuri noin. Asiat pitäisi pystyä näkemään asioina, Niskanen komppaa.

Tukea on myös aina saatavilla. Tiukoissa tilanteissa luottamusmiestä auttavat JUKO:n, YTN:n ja oman liiton lakimiehet sekä muut asiantuntijat. Työpaikan olkapäälläkin on siis omat olkapäänsä, joihin nojata.

Uusien luottamusmiesten kouluttamiseen on varattu runsaasti resursseja ja lisäoppia tarjoavat vuosittain järjestettävät luottamusmiespäivät ja muut koulutustilaisuudet.

– Aluksi tärkeintä on, että tahtotila on oikea ja ihminen haluaa lähteä mukaan toimintaan, Niskanen sanoo.

Miksi alkaisin luottamusmieheksi?


Sekä yksityisellä että julkisella puolella luottamusmiehet valitaan työpaikan sisäisillä vaaleilla, ja yleinen toimikauden pituus on kaksi vuotta. Mutta mikä luottamusmiehen tehtävässä houkuttelee? Miksi siihen kannattaa ryhtyä?

– Sitä kautta avautuu ikkuna uusiin ja mielenkiintoisiin asioihin. Samalla muodostuu uusi ihmissuhdeverkosto. Pääosin työ on motivoivaa ja tuo lisäarvoa varsinaiseen työntekoon, Niskanen perustelee.

– Moni tekee työkseen vain tiettyä pientä siivua. Luottamusmiehet kehuvat usein, että tehtävä on antanut heille aivan uudenlaisen näkymän koko työpaikan ja yrityksen toiminnasta. Se on ollut heille kannattavaa, Hankamäki summaa.

  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Liisa Takala

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje