Arjessa
16.11.2016

Mä oon luottamusmies, osa 6:
Luottamusmiestä vie älytön työn imu

Helsingin varhaiskasvatusviraston pääluottamusmies Merja Winter pitää työssään siitä, että hän voi vaikuttaa asioihin.

Merja Winter
Merja Winteriä on kysytty mukaan myös politiikkaan, mutta hän sanoo vaikuttavansa asioihin mieluummin pääluottamusmiehenä.


Merja Winter ei pitkään mieti, kun häneltä kysyy, mikä on 14 vuotta kestäneen pääluottamusmiesuran salaisuus.

– Aivan älytön työn imu! Saan olla kaikessa uudessa mukana.

Winter työskentelee Helsingin varhaiskasvatusviraston pääluottamusmiehenä, ja luottamustehtävän myötä hänelle on avautunut muun muassa se, miten kaupunki toimii ja millä tavalla poliittisia päätöksiä tehdään.

– Juuri eilen istuin lautakunnan kokouksessa, kun yks kaks joku poliitikko kysyi, mitä mieltä olen asiasta henkilöstön edustajana. Kai ihmistä kiehtoo myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Winter sanoo olevansa henkilöstön äänitorvi. Se sopii hänen luonteelleen. Winter ei ole koskaan arkaillut kertoa mielipiteitään ääneen, ja nyt työ jopa edellyttää sitä.


Pääluottamusmies tekee töitä kuin rekikoira


Istumme Winterin ja hänen työparinsa, varapääluottamusmies Ari-Jukka Luhtavaaran työhuoneessa. Winter harmittelee, että Luhtavaara ei päässyt mukaan haastatteluun.

– Kutsumme itseämme huskyvaljakoksi. Teemme näet usein töitä yhdessä. Pohdimme kahdestaan asioita ja teemme yhdessä lausuntoja, kannanottoja ja suunnitelmia.

Merja Winter 3
Pääluottamusmiehellä on kuulemma niin usein kynä kadoksissa, että työhuonekaveri Ari-Jukka Luhtavaara antoi hänelle lahjaksi sammakkokynätelineen.

Nyt jututettavana on kuitenkin vain valjakon toinen koira. Winter edustaa noin 1 400 työntekijää. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa lastentarhanopettajia, leikkipuistojen ohjaajia ja varhaiskasvatusviraston hallintoa.

Winter kertoo, että hän valmistui vuonna 1981 lastentarhanopettajaksi ja työskenteli sen jälkeen päiväkodissa sekä opettajana että johtajana. Sieltä hän siirtyi suoraan pääluottamusmieheksi vuonna 2002.

– Minulla oli kovin lyhyt ammattiyhdistysura ennen kuin tulin värvätyksi pääluottamusmieheksi. Olin jopa hämmästynyt tästä asiasta. Ilmeisesti ei ole kovin helppoa löytää ihmisiä näihin tehtäviin.

Winter arvelee, että häntä houkuteltiin pääluottamusmieheksi juuri siksi, että hän ilmaisi jo tuolloin rohkeasti mielipiteensä. Parinkymmenen vuoden työhistoria pienten lasten parissa valmisti myös omalla tavallaan nykyiseen työhön.

– Samat lainalaisuudet pätevät sekä ryhmäkasvatukseen että edunvalvontaan. Niin lapset kuin aikuiset haluavat tulla kuulluksi ja kuulua yhteisöön. Jokainen haluaa olla erinomainen siinä mitä tekee, ja tulla hyväksytyksi sekä nähdyksi omana itsenään.


Työ jatkuu vastoinkäymisistä huolimatta


Moni Winterin edunvalvottavista työskentelee pienten lasten parissa. Se tuo omat erityispiirteensä. Etenkin isot ryhmäkoot johtavat ongelmiin, jotka tipahtavat ennen pitkää myös luottamusmiesten työpöydille.

– Tämän alan ihmisillä on vahva ammattietiikka ja he tekevät työtään intohimolla. Lapsia ei kuitenkaan enää aina ehditä kohdata niin hyvin kuin pitäisi, eikä työrauhaakaan saa. Niinpä ihmiset uupuvat, kun he joutuvat tekemään asioita, jotka ovat omaa etiikkaa vastaan.

Winter kertookin, että sairauslomien ja työuupumusten määrä on kasvanut.

– Onhan se ihan järkyttävää, jos vanhemmat joutuvat viemään pienen lapsensa paikkaan, jossa on uupuneita ihmisiä. Siellähän pitäisi olla tosi hyvässä terässä.

Pääluottamusmiehellä riittää siis työsarkaa. Winter on ollut muun muassa ajamassa vastavalmistuneille lastentarhanopettajille mentorointia. Sitä tarvitaan, koska nykyajan kiireisessä työelämässä ei ole aikaa opastaa tuoreita työntekijöitä alkuun.

– Se on ollut aivan suksee. Kaikki haluavat nyt mukaan mentorointiin.

Winterin toinen onnistuminen on ollut työ niin sanottujen törkykatkojen estämiseksi. Alalla on ollut tavallista, että lastentarhanopettajat palkataan esimerkiksi syksyn ajaksi ja työsuhde katkeaa vuodenvaihteessa, kunnes seuraavan vuoden alussa tehdään taas uusi sopimus, joka jatkuu kesäloman alkuun asti.

– Tästä väännettiin neljä vuotta jatkuvan neuvottelun periaatteella. Sanoimme, että näin ei voi toimia, koska se hipoo lain rajoja ja määräaikaisuudet ovat perusteettomia. Yhdessä neuvottelussa asia sitten loksahti, ja meille tehtiin toisenlaiset periaatteet.

Winter katsoo, että lopputulos oli pitkälti hänen sitkeytensä ansiota. Sitä työssä tarvitaankin.

– Välillä tulee nenille ja saa kerätä itsensä, mutta sitten mennään rinta rottingilla kohti uusia nöyryytyksiä.


Lapsen mitta on palkan mitta


Helsingissä on parhaillaan työn alla valtava johtamisuudistus, jossa yli 30 eri virastoa lakkautetaan ja niiden tilalle tulee neljä niin sanottua toimialaa. Se on tällä hetkellä yksi Winteriä eniten työllistävistä asioista, sillä varhaiskasvatusvirasto yhdistyy vuonna 2017 osaksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.


Merja Winter 2
Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus on yksi Winteriä eniten työllistävistä asioista tällä hetkellä.

– Kun yli 30 muuttuu neljäksi, päällekkäisiä työnkuvia karsitaan. Silloin alkaa tulla edunvalvontakysymyksiä. Helsingin kaupungilla on kultainen periaate, jonka mukaan kaupunki ei irtisano ketään, mutta ihmisen pitää olla valmis siirtymään toisiin tehtäviin. Se kuulostaa hyvältä, mutta voi tarkoittaa, että ihmisen asema ja palkka muuttuvat.

Kun aletaan puhua tällaisista muutoksista, pääluottamusmies Winter istuu neuvottelupöydän äärelle. Hän kertoo olleensa samanlaisessa tilanteessa jo aiemmin, kun Helsingissä yhdistettiin useita päiväkoteja isommiksi hallinnollisiksi yksiköiksi ja lakkautettiin samalla sata päiväkodinjohtajan virkaa.

–Sata johtajaa jäi tuolloin ilman vakanssia ja sijoittui pääosiin opettajan tehtäviin. Se oli aika rankka rata. Kyseessä on kuitenkin ihan eri ammatti. Status ja palkka laskivat. Pääluottamusmiehenä olin aika yksin, sillä johto ei kuullut ihmisten hätää, ja omille alaisilleen eivät johtajat voineet surujaan surra.

Winter ei tiedä vielä, mitä tuleva uudistus tuo tullessaan, mutta uskoo että siitä voi seurata hyvääkin. Lastentarhanopettajien työn arvostus saattaa nimittäin nousta, kun varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto, työväenopisto ja ruotsinkielinen työväenopisto pistetään saman katon alle.

Varhaiskasvatus on ollut perinteisesti vähemmän arvostettua kuin muut opetusalat, mikä on näkynyt myös palkassa.

– Haluaisimme, että lapsen mitta ei ole enää jatkossa palkan mitta. Nythän se menee niin, että mitä pienempi lapsi, sitä pienempi palkka.


Nauru raikaa käytävillä


Vaikka pääluottamusmiehen työ onkin ajoittain vaativaa, ilotonta se ei ole. Winter kertoo, että työssäjaksamista auttaa ennen kaikkea hyvä huumorintaju. Toimiston käytävillä Helsingin Hakaniemessä raikaakin usein nauru.

– Raskas työ vaatii nauramista ja sammion tyhjentämistä, Winter sanoo.

Onnistumiset auttavat jaksamaan.

– On hienoa, kun saa jonkun ihmisen asiat kuntoon. Ei siitä toki suurempaa mainetta tule. Joskus viinipullo, joskus kortti, joskus kiitos, joskus ei sitäkään. Silloin täytyy vain itse tietää onnistuneensa.


  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Liisa Takala


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje