Arjessa
6.9.2016

Mä oon luottamusmies, osa 1:
Poliisin pääluottamusmies ei aina nuku hyvin

Työasiat laittavat Pekka Lassilan joskus pyörimään lakanoissa, mutta ihmisten auttaminen pelikentällä myös palkitsee.

Pekka Lassila
Pekka Lassila on ollut vuodesta 2009 poliisin pääluottamusmies. Hän ei ole kaivannut takaisin kenttätyöhön, sillä luottamusmiehen homma vie mukanaan ja tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita.

Haastattelua ei ole ehtinyt kulua viittätoista minuuttiakaan, kun pääluottamusmies Pekka Lassilaa pyydetään jo apuun. Työkaveri työntää päänsä sisään Lassilan työhuoneen ovenraosta ja sanoo:

– Pekka, nyt on tiedätsä vähän katastrofitilanne. Millä saa näkyviin sen webbitunnuksen, millä saa sen numeron, että saa toisen läppärin kiinni?

Lassila on hetken hiljaa ja vastaa:

– Tunnuksen? Webbitunnuksen? Ei harmainta haisua.

Työkaverin pää katoaa ovenraosta.

– Joskus käy näin ja joutuu sanomaan, että en tiedä. Tällaisissa tapauksissa niin voi sanoakin, mutta yleensä täytyy vastata, että asiaa pitää selvittää, Lassila sanoo ja hymähtää välikohtaukselle.

Pulmatilanteissa auttaminen ja ihmisten kysymyksiin vastaaminen muodostaakin suuren osan Lassilan työstä. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton pääluottamusmiehen tehtävä on ennen kaikkea asiantuntijarooli. Ihmiset kysyvät, Lassila vastaa.

– Välillä tulee sähköpostia luottamusmiehiltä ja rakentelen niihin vastauksia. Se vie ison osan työpäivistä. Välillä taas soi puhelin.

Lassilan työpäivät kuluvat kysymyksiin vastailun lisäksi erilaisissa työryhmissä, neuvotteluissa ja kokouksissa.

Luodit lentävät, pääluottamusmies konsultoi


Pääluottamusmiestä lähestytään säännöllisesti muun muassa työaikaan liittyvissä pulmatilanteissa. Lassila kertoo, että organisaatiouudistusten vuoksi poliisilaitosten koko on kasvanut ja matkustaminen laitoksen sisällä on lisääntynyt. Nyt joudutaan pohtimaan, onko reissaaminen työaikaa vai ei.

Kysymyksiä satelee myös oman auton käytöstä, päivärahoista ja ateriakorvauksesta. Joka kevät työpaikoilla alkaa vuosilomien suunnittelu ja pääluottamusmies saa neuvoa niihin liittyvissä ongelmissa.

– Viime aikoina on kysytty varsinkin osa-aikaisten vuosiloman palkasta. Palkkausasiat ovat ylipäänsä ykkösasioita. Poliisissa on monisäikeinen palkkausjärjestelmä, jossa on yli 60 eri vaativuustasoa. Siitä tulee kaikenlaisia kysymyksiä.

Lassila pitääkin nykyistä palkkausjärjestelmää aikansa eläneenä. Sen suunnittelu alkoi vuonna 1993 ja järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2003. Toistaiseksi systeemiä ei ole kuitenkaan uudistettu.

Poliisityö tuo oman lisänsä pääluottamusmiehen tehtäviin. Kentällä näet sattuu ja tapahtuu.

– Kuvitellaan tilanne, jossa partio on lähdössä tehtävälle ja virkamies tarkistaa onko ase käyttökunnossa. Hupsis, ase laukeaa ja luodit kimpoilevat huoneessa. Mitään vakavaa ei käy, mutta partiokaveri saa kuulovaurion. Tällöin selvitetään, onko asetta käsitellyt syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja vamman tuottamiseen.

Nämä tapaukset putoavat ennen pitkää pääluottamusmiehen työpöydälle. Hän muun muassa arvioi, kuuluuko tapaus oikeusturvavakuutuksen piiriin ja kirjoittaa liiton puolesta lausunnon vakuutusyhtiölle, joka loppukädessä ratkaisee korvausasian.

Määrä väheni, laatu parani


Suomen poliisissa on vähän yli 40 luottamusmiestä. Valtakunnallisen pääluottamusmiehen lisäksi vain Helsingin poliisilaitoksella on päätoiminen luottamusmies, muualla työtä hoidetaan viran ohessa.

Lassila kertoo, että ennen vuonna 2009 tehtyä organisaatiouudistusta luottamusmiehiä oli toista sataa – ja nyt siis enää hieman yli 40. Yllättävää kyllä, hän kehuu muutosta.

– Kun määrä väheni, hoidettavien tapausten määrä per luottamusmies kasvoi. Se taas lisäsi osaamista. Ammattitaito kasvaa sen mukaan mitä enemmän näitä hommia tekee. Nykyään meillä onkin entistä paremmin työnsä hallitsevia luottamusmiehiä.

Pekka Lassila 2
Perinteiset paperiset kirjat ja lähdeteokset ovat yhä ahkerassa käytössä pääluottamusmiehen toimistossa.

Nykyisestä määrästä Lassila ei silti lähtisi enää karsimaan.

– Nyt ollaan siinä rajoilla, että enää ei voi vähentää. Monet poliisilaitokset ovat entisten läänien kokoisia, ja niissä on vain kahdesta kolmeen luottamusmiestä. Ei se ole enää alueellisesti kattavaa, mutta tärkeintä on että sieltä löytyy edes muutamia henkilöitä, jolla on taitoa ja kykyjä hoitaa tätä hommaa. Ilman osaavaa luottamusmiesverkostoa pääluottamusmies hukkuisi töihinsä.

Huonotkin päätökset on hyväksyttävä

Lassila kokee olevansa työssään ajoittain puun ja kuoren välissä.

– Onhan tämä hankala asema. Henkilöstö odottaa, että toimit tietyllä tavalla ja vaalit heidän etujaan. Työnantajapuolelta taas ihmetellään että mitä sä tällaisia vaadit. Kyllähän siinä puristuksissa on, mutta sen kanssa on vain elettävä.

Lassilan mukaan asioita on kuitenkin helppo edistää, jos ne pystyy perustelemaan itselleen.

– Jos tapauksessa ei ole jutun juurta eteenpäin vietäväksi, siitä tulee lyhyt polku.

Työ vaatii kylmähermoisuutta ja kykyä hyväksyä henkilöstön kannalta huonot päätökset.

– Jos olet tehnyt parhaasi, olet hoitanut osuutesi. Mikäli juttu ei silti etene toivottuun lopputulokseen, sitä ei voi lukea omaksi syyksi. Se on vain hyväksyttävä, ei tästä muuten tulisi mitään.

Hankalimmasta päästä ovat tapaukset, jotka liittyvät henkilöiden välisiin ristiriitoihin työpaikalla. Niistä tulee usein isoja juttuja ja seuraukset ovat monesti ikäviä. Epämukavia ovat myös jutut, jotka johtavat yksittäisen työntekijän irtisanomiseen.

Aina silloin tällöin pääluottamusmieheltä menevätkin työn vuoksi yöunet.

– Joskus joutuu pyöriskelemään lakanoissa. Näin käy esimerkiksi silloin, jos jokin asia on kallistumassa henkilöstön kannalta negatiiviseen ratkaisuun. Sitä valvoo ja miettii, mitä voisi tehdä ja miten tässä käy. Toisaalta, jos ei koskaan olisi sellaista yötä, voisi miettiä tekeekö näitä hommia tosissaan.

Pekka Lassila 4
Työhuoneen seinällä roikkuva sininen liivi on muisto vuoden 2014 ”Meitä on liian vähän” -mielenosoituksesta, jolla kiinnitettiin huomiota poliisien vähäiseen määrään Suomessa.

Auttaminen palkitsee


Lassila aloitti paikallistason luottamusmiehenä 2000-luvun alussa, jolloin omat työkaverit Lahden poliisilaitoksella pyysivät häntä ehdolle. Poliisivirka odottaa yhä Lahdessa, mutta pääluottamusmiehen työn vuoksi Lassila on ollut vapautettu siitä vuodesta 2009 alkaen. Onko poliisihommia tullut koskaan ikävä?

– Olen taustaltani talousrikostutkija, ja kieltämättä oli aika haikea olo, kun luin lehdestä käräjäoikeuden päätöksen viimeisestä jutusta, jota itse tutkin. Mutta ei minulla silti ole ollut hinkua takaisin. Tykkäsin siitä työstä, mutta niin kauan kuin tätä hommaa riittää, en ole lähdössä takaisin.

Mikä luottamusmiehen työssä sitten kiehtoo?

– Pidän siitä, että saan jeesattua jotakuta ihmistä tuolla pelikentällä. Tämä on palveluammatti. On aina vaikea saavuttaa positiivinen lopputulos, sillä harvoin saa oman asiansa myytyä. Mutta kun siinä sitten joskus onnistuu, se tekee hyvää. Sieltä se tyydytys on haettava.


  • Teksti: Valtteri Väkevä
  • Kuvat: Liisa Takala

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje