Arjessa
9.11.2016

Y-sukupolvi täällä moi

”Generation next” lauloi minun sukupolveni menestysbändi Spice Girls Pepsin mainoksessa. Minäkin tätä hoilasin ja odotin tv-mainosta kuin joulupaketin avaamista. Nyt tämä sukupolvi kuuntelee mielimusiikkiaan omista laitteistaan milloin ja missä vaan. Joku puhuu milleniaaleista, toinen y-sukupolvesta ja kolmas yhdistää sukupolven ja digitalisaation puhumalla diginatiiveista.

Henna Keränen_rajattu
Aidolle ja avoimelle keskusteluyhteydelle esimiehen kanssa tulisi löytyä molemminpuolista aikaa ja halua, kirjoittaa Henna Keränen.

Kun aiheena on Y-sukupolvi, esille nousee usein kysymys, miten näitä diginatiiveja johdetaan? Ennakkokäsityksissä vilisevät sitouttamattomuus, vapaa-ajan yltiöpäinen arvostus ja digiriippuvuus. Todellisuudessa kirjain sukupolven edessä ei muuta sitä, mitä työelämässä arvostetaan: palkkaa, turvallisuutta ja etenemismahdollisuuksia. IBM:n maailmanlaajuisesta sukupolvien työelämäkäsityksiä vertailevasta tutkimuksen mukaan sukupolvien väliset erot työelämässä ovat varsin pieniä. Lisäksi on muistettava, että ryhmä koostuu erilaisista yksilöistä erilaisine tarpeineen, odotuksineen ja toiveineen.

Väitteet sitoutumattomista työntekijöistä tuntuvat hassuilta. Tuskin nuoret lähtökohtaisesti sen sitoutumattomampia ovat kuin muutkaan, mutta ehkä entistä pirstaloituneempi työelämä on ohjannut heidät ”between jobs” -ajatteluun. Ja hyvä näin, sillä vain harva työskentelee samalla työnantajalla kymmeniä vuosia. Alanvaihdot koskettavat entistä useampaa: Foundation for Young Austalians -säätiön johtaja Jan Owen on kehottanut nuoria valmistautumaan työelämään, joka voi sisältää viisi alanvaihtoa ja keskimäärin jopa 17 eri työtä. Muutokset ovat nopeita ja varasuunnitelmia tarvitaan.

Vapaa-aikaa arvostetaan

Vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt kaikilla sukupolvilla, ei vain nuorilla. Tämä on luonnollista, sillä yleisen vaurastumisen myötä ihmisillä on varaa viettää enemmän vapaa-aikaa. Mutta ehkä nuoremmille sukupolville työ- ja vapaa-aika merkitsevät eri asioita. Y-sukupolven edustajat ovat tottuneet uudenlaiseen kulutusyhteiskuntaan, jossa tavaroita ja palveluita saa kellon ympäri, olipa arki tai pyhä. Tämä heijastuu ajatuksiin työelämästä: kellokortti mielletään ennemmin Museoviraston vitriiniin kuin toimiston sisääntuloon.

Käsite diginatiivius ymmärretään usein liian suppeasti. Sen ajatellaan tarkoittavan ainoastaan laitteita ja digitaalisia palveluita. Vaikka sukupolvemme edustajat ovat tottuneita älylaitteiden käyttäjiä, se ei tarkoita, että haluaisimme ulkoistaa kaiken digimaailmaan. Päinvastoin, diginatiivius on pikemminkin sitä, että kykenemme työssämme hyödyntämään esimerkiksi mobiililaitteita ja työskentelemään vaikkapa laiturin nokasta tai raitiovaunusta, sekä toisaalta sitä, että verkottuminen ja verkostoissa toimiminen on meille luonnollista. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että haluamme aina työskennellä kotoa tai Balin hiekkarannoilta. Kun on kyse tärkeistä asioista, haluamme pikemminkin keskustella kasvotusten. Tälle toivotaan aikaa ja tilaa työpaikalla.

Työelämä on muuttunut

Onko kaikki niin kuin ennen? Vaikka valtaosa nuorista odottaa työelämältä lähes samoja asioita kuin vanhemmat, työelämä on kuitenkin muuttunut digitalisaation myötä ja nuoret ovat muutoksen edelläkävijöitä. Teollisen vallankumouksenkin täysimääräiset hyödyt heijastuivat yhteiskuntaan vasta kun uusi, teknologialle alistunut sukupolvi vaihtui. Ja kuten sosiologi Ronald Inglehart on todennut, nuoret ovat usein kulttuuristen muutosten edelläkävijöitä.

Ne, jotka ovat tottuneet kuluttamaan verkkokaupan ja pidennettyjen aukiolojen yhteiskunnassa, suhtautuvat työaikaan eri tavalla. Käsitys työpaikasta yhtenä fyysisenä paikkana murenee. Siksi ehkä myös toiveet rantojen ja tiimipalavereiden yhdistämisestä yleistyvät erityisesti nuorilla, sillä he tiedostavat, että tekniikka ja sen käyttäjät mahdollistaisivat sen.

Jatkuva muutos sekä työn mukana kulkeminen laitteesta ja paikasta toiseen vaatii työntekijältä itseltään yhä enemmän. Itsensä johtamisen taidosta on tullut entistä tärkeämpi. Verkostomainen työ vaatii yrittäjämäistä asennetta ja johdon tukea sille. Kun entistä useampi työntekijä määrittelee itselleen sopivan tavan suoriutua tehtävistään, manageraaminen jää vähemmälle valmentavan johtamisen korostuessa. Työterveyslaitoksen mukaan nuoret odottavat esimieheltään ennen kaikkea tukea ja mahdollisuutta keskustella näkemyksistään.

Samalla pirstoutuva työelämä vaatii entistä enemmän tukea mutkikkailla urapoluilla – johdon tuki polkujen suunnittelussa ja kehittymisen mahdollistajana on entistä arvokkaampaa. Koska nuoret tiedostavat hyvin muutoksen jatkuvuuden, osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat nuorille tärkeitä. Nuoret arvostavat mahdollisuutta kehittyä työssään ja edistää omaa tulevaa uraansa.

Aikaa avoimelle keskustelulle

Aidolle ja avoimelle keskusteluyhteydelle esimiehen kanssa tulisi löytyä molemminpuolista aikaa ja halua. Oli kyseessä sattumanvaraiset keskustelut, uramietteet tai ideat ja kehittämisehdotukset, johtajalta toivotaan dialogia ja ajatustenvaihtoa. Nuorille työpaikan arvoilla ja vaikuttamismahdollisuuksilla on merkitystä. Deloitten kansainvälisessä milleniaaleja käsittelevästä tutkimusta ilmenee, että arvojen merkitys on nuorilla erityisen voimakasta. Esimerkiksi 56 prosenttia vastaajista oli valinnut nykyisen työpaikkansa arvojen perusteella. Samalla lähes 50 prosenttia oli kieltäytynyt työtehtävästä, koska se ei ollut vastannut heille tärkeitä arvoja.

Vaikka Suomi ei ollutkaan tutkittavien maiden joukossa, trendit heijastuvat meille. Viestintäyritys Ellun Kanojen Dialogi-tutkimuksesta käy ilmi, että korkeakoulutetuille nuorille työn merkityksellisyys on tärkein tekijä työssä. Siksi on tärkeää, että työnantaja kykenee kertomaan työpaikan vision ja mitä yritys edustaa. Myös keskustelut siitä, mihin ja miten asioihin voi vaikuttaa, ovat ensiarvoisen tärkeitä.  

Keskustelu ja avoimuus kuuluvat asiaan sekä työpaikan sisällä että sen ulkopuolella. Nuoret ovat tottuneita jakamaan tietoa itsestään ja käymään dialogia heille tärkeistä asioista, kuten työstä sosiaalisessa mediassa. Henkilöbrändäys ja työnantajalähettilyys ovat nousussa ja erityisesti nuoret toimivat tässä suunnannäyttäjinä. Johdon tehtävänä on tukea ja mahdollistaa avoin vuorovaikutus, koska loppujen lopuksi yritys tai organisaatio voi saada myönteistä näkyvyyttä. Työpaikoilla tiimityön merkitys korostuu ja asioita halutaan sparrailla yhdessä kollegoiden sekä esimiehen kanssa. IBM:n tutkimuksen mukaan Y-sukupolvet uskovat, että tiimeissä tehdään parempia päätöksiä.

Verkostot ja tiimityö ovat monille Y-sukupolven edustajille normaaliarkeen kuuluvia sanoja. Connecting people tarkoittaa heille muutakin kuin matopeliä.  


  • Teksti: Henna Keränen
  • Kuva: Sitra



Henna Keränen työskentelee asiantuntijana Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teemassa. Hän työskentelee mm. muuttuvan työelämän, perustulon ja vaikuttavuusinvestoimisen kysymysten parissa.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje