Arjessa
5.9.2014

Työelämä kovenee - onko esimiehilläkin oikeus kohtuullistaa työtään?


Antti Kasvio
Esimiestyön paineista puhutaan nykyisin paljon, mutta millaisina asiat todellisuudessa hahmottuvat, pohtii Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Antti Kasvio Esimiesverkoston artikkelissa.

Vaikeina taloudellisina aikoina esimiehet joutuvat vastaamaan siitä, että heidän yksikkönsä saavuttaa vaaditut tulokset. Samalla asiakkaiden on tultava palvelluiksi. Hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ei ole helppoa varsinkaan silloin, kun organisaatiot vähentävät henkilökuntaansa ja alaiset ovat YT-neuvottelujen kohteena.

Tällaisten ristipaineiden keskellä esimiehet kasvattavat herkästi omia työponnistelujaan. Uhkaksi nousee kohtuuden rajojen ylittäminen ja ajautuminen kuormitustilanteeseen, jossa ei enää nauti työstään eikä ehkä hallitse aina käyttäytymistäänkään riittävästi.

Esimiestyön paineista puhutaan nykyisin paljon, mutta millaisina asiat todellisuudessa hahmottuvat?

Tietoa löytyy kyselytutkimuksesta, joka on suoritettu osana Tekesin tukemaa dialogisen johtamisen tutkimusohjelmaa. Itse vastaan Työterveyslaitoksella työn kohtuullistamista käsittelevästä osatutkimuksesta.

Aineisto on koottu tutkimusohjelmaan osallistuneiden organisaatioiden keskuudessa, ja se painottuu julkisiin hyvinvointipalveluihin ja kolmanteen sektoriin. Vajaasta tuhannesta vastaajasta esimiehiä on runsas sata.

Noin neljä viidennestä esimiehistä koki työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi ja 55 prosenttia saattoi toteuttaa itseään työssään. Vain runsas neljännes arvioi työyhteisönsä virallisten arvojen toteutuvan jokapäiväisessä työssä ja 16 prosenttia arvioi työnsä tavoitteet sopivasti mitoitetuiksi annettuihin resursseihin nähden. Ainoastaan yksi esimies sanoi kokevansa työssä alikuormitusta. Alle yhdeksän prosenttia esimiehistä arvioi voivansa vaikuttaa työnsä määrään ja sen aiheuttamiin paineisiinsa ja vajaat 16 prosenttia työtahtiinsa.

Myönteisten vastausten prosenttiosuuksien pieneneminen kertoo työhönsä sitoutuneista ja sitä arvostavista esimiehistä, jotka kuitenkin joutuvat työskentelemään paineen alla ja jotka näkevät, miten vaikea on saada asiat hoitumaan käytännössä siten kuin virallisten arvojen mukaan pitäisi.

Yksilöt voivat valita, haluavatko he pysyä mukana oravanpyörässä vai kohtuullistaa työtään esimerkiksi vähentämällä työnsä määrää tai luopumalla esimiesasemasta. Viime aikoinahan on keskusteltu, ja myös väitelty paljon niin kutsutusta downshiftaamisesta. Kyselyssämme kaikista vastaajista 13 prosenttia (esimiehistä kymmenen prosenttia) ilmoitti jo kohtuullistaneensa työtään.  Kahdeksan prosenttia (esimiehistä kolme prosenttia) ilmoitti harkitsevansa downshiftaamista, 51 prosenttia (esimiehistä 59 prosenttia) kertoi asian kiinnostavan periaatteessa ja 26 prosenttia (esimiehistä 28 prosenttia) katsoi, ettei asia koske heitä.

Kiristyvistä suorituspaineista huolimatta läheskään kaikki suomalaiset eivät siis ole oikopäätä lähdössä downshiftaamaan, vaikka kyse on jonkinasteisesta muoti-ilmiöstä. Tämä on ymmärrettävää, sillä nykyajan työelämässä pudotuksia tulee monille tahtomattakin. Ja kun kaikkialla puhutaan tarpeesta lisätä tehdyn työn määrää, työnsä vähentäjä voi kokea itsensä pinnariksi.

Tutkimuksessamme perehdyttiin lähemmin työn kohtuullistamisratkaisuihin, ja niistä saatuihin kokemuksiin kahdessa suuressa organisaatiossa. Aineistojen valossa kävi selkeästi ilmi, että erilaiset työhön liittyvien yksilöllisten järjestelyjen tarpeet, joihin liittyi myös ajoittainen tai pysyvämpi työmäärän vähentäminen, ovat nykyajan työelämässä selvästi lisääntyneet. Sellaisia toteuttaneet olivat valtaosin varsin tyytyväisiä muuttuneeseen tilanteeseensa. Työyhteisötkin saivat monesti uutta virettä, vaikka järjestelyt aiheuttivat paljon lisätyötä esimiehille.

Kehittämällä toimintakulttuureja oikeaan suuntaan ja sovittamalla eri osapuolten tarpeet mielekkäällä tavalla yhteen - mihin tarvitaan dialogista johtamista - on mahdollista edetä vaihtelevampaan ja monimuotoisempaan työelämään, josta hyötyvät niin kansalaiset, organisaatiot kuin koko yhteiskuntakin. Voidaan luoda työkaluja, joiden avulla esimiehet selviävät tarvittavista järjestelyistä paljon nykyistä helpommin.


  • Antti Kasvio työskentelee Työterveyslaitoksella vanhempana tutkijana erityisalueena työelämän yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Hän on julkaissut tänä vuonna kirjan Kestävä työ ja hyvä elämä (Gaudeamus). Hän on myös kirjoittanut Susanna Lundellin kanssa työn kohtuullistamista käsittelevän kirjan, joka on tarkoitus saada ulos TTL:n julkaisuna vuoden 2014 lopulla.



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje