Arjessa
25.10.2013

Maailmanrauhaa kaikilla aikavyöhykkeillä

Globaalissa rauhantyössä ei ole yhtä yhteistä käsitystä työajasta. Kun vauhti kiihtyy liikaa, kannattaa miettiä, voiko kuormittuneena tehdä hyvää tulosta, kirjoittaa Crisis Management Initiativen toiminnanjohtaja Tuija Talvitie.

Tuija Talvitie
Esimiehen ja alaisen välinen suhde ja keskusteluyhteys vaikuttavat merkittävästi työssä jaksamiseen, muistuttaa Tuija Talvitie.

Globaalissa rauhantyössä ei ole yhtä yhteistä käsitystä työajasta. Kun esimies on Lähi-idästä tai Afrikasta, hänen kulttuurinen ymmärryksensä työpäivän pituudesta on aivan toinen kuin mihin Suomessa on totuttu. Britit ja amerikkalaiset ihmettelevät, milloin pohjoismaalaiset tekevät työnsä. Heidän mielestään täällä ollaan lähes aina lomalla.
 
On selvää, ettei tätä työtä tehdä kahdeksasta neljään. Dialogiprosessien rakentaminen vaatii pitkiä työpäiviä. Puhelinkonferenssit pidetään silloin, kun osallistujat ovat hereillä. Työn ja vapaan rajaa hämärtää sekin, että työ koetaan niin mielenkiintoiseksi, ettei sen erottelua muusta ajasta pidetä mielekkäänä.

Työteho kärsii, jos työstä ei ehdi palautua

Toisaalta globaalia rauhantyötä tekevät ihmiset oppivat nopeasti siihen, ettei työteho säily hyvänä, jos työstä ei palaudu. Työntekijöillä itsellään on suuri vastuu, että työn tekeminen on järkevissä kantimissa ja suhteessa omaan elämäntilanteeseen. Suomessa toki lainsäädäntökin pitää kaidalla tiellä. Motivaatio ja innostus omaan työhön auttavat kestämään työn epäsäännöllisyyttä ja ajoittaista kuormittumista. Lisäksi on muistettava, että konfliktialueilla työn vaarallisuus aiheuttaa stressiä enemmän kuin työajat.

Esimiehen ja alaisen välinen suhde ja keskusteluyhteys vaikuttavat merkittävästi työssä jaksamiseen. Esimiehen on pidettävä huoli siitä, ettei alaisen kuormitus ole vahingollista, vaan stressi on myönteistä ja työ mielenkiintoista. Erityisesti nuorilla tuntuu olevan usko omien energiavarantojen ehtymättömyyteen.

Esimiehen on huolehdittava omasta jaksamisesta

Itsetuntemus on yksi esimiehen tärkeimmistä ominaisuuksista. Esimiehen on rakennettava hyviä tapoja ajankäytön suhteen. Niitä voi ja täytyy opiskella. Voi päättää, että lähtee töistä viimeistään kuudelta. Päätöksissä pysyminen vaatii itsekuria, mutta kun päätöksistä tule tapa, ollaan oikealla tiellä.

Esimiestyössä on mahdollisuus vaikuttaa itse työn tuloksiin. Voi päättää, mitä tehtäviä kollegoille antaa ja millaisia aikarajoja työlle asettaa. Huono käytös ja kehno organisointi vain siirtävät ongelmia eteenpäin. En esimerkiksi itse narise siitä, että joudun tekemään pitkää päivää. Kyseessä on aina valinta, mikä ei tietenkään ole mahdollista kaikille.

Kun vauhti kiihtyy liikaa, kannattaa miettiä, voiko kuormittuneena tehdä hyvää tulosta. Joitain vuosia sitten makasin pitkien työpäivien uuvuttamana ja työhöni kyllästyneenä sängyssä lauantaiaamupäivänä. Seitsenvuotiaani tuli viereeni ihmettelemään ja kysyi, onko töissä kivaa. Muotoilin vastausta, kun hän ehätti kommentoimaan: sehän on vain työtä eikä elämää. Jos lapsikin tämän tajuaa, miksen voi ymmärtää sitä itse?

  • Teksti: Tuija Talvitie, toiminnanjohtaja, Crisis Management Initiative
  • Kuva: Tuomo Manninen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje