Arjessa
7.3.2017

Esimiestyö opettaa ja palkitsee  

Esimiestyö on kova korkeakoulu, mutta monen esimiehen mielestä elämän paras koulu. Johtamisen professori Riitta Viitala, hallituksen puheenjohtaja Arto Hiltunen ja hallintojohtaja Hanna Saarni avaavat esimiestyön syvintä ydintä.

Työelämää_12_c

Johtamisen professori Riitta Viitala arvioi, että reilu enemmistö esimiehistä on motivoitunutta, pitää työnsä sisällöstä ja roolistaan sekä onnistuu työssään hyvin.

Viitala vetää Vaasan yliopistossa henkilöstöjohtamisen tutkimustiimiä, jossa esimiesten työ on jatkuvassa seurannassa.

Hän kertoo, että monet esimiehet kokevat kehittyvänsä esimiestyössä koko ajan niin ammatillisesti kuin ihmisenä.

– Moni on sitä mieltä, että esimiestyö on ollut elämän paras korkeakoulu.

”Esimies vaikuttaa koko ajan”


Esimies vaikuttaa aamusta iltaan, hyvässä ja pahassa. Huono juttu se on silloin, jos esimies ei pysty aina olemaan työyhteisössä muita aikuisempi: ärtyneenä voi saada paljon pahaa aikaan.

– Minusta esimiehen tärkein vaikuttamisen suunta on työyhteisön rakentaminen. Jos esimies saa joukkonsa hioutumaan porukaksi, jossa autetaan toisia, luotetaan toisiinsa ja jossa on mukavaa, sen jälkeen tavoiteasetanta saa ihan uuden buustin, Viitala korostaa.

Työnsä palkitsevuuden esimiehet löytävät eri asioista. Parhaimmillaan se tulee Viitalan mukaan siitä, että näkee työnsä tulokset. Pahimmillaan se löytyy vallanhalusta.

– Valtaosa esimiehistä nauttii siitä, että voi vaikuttaa ihmisten kautta asioihin, viedä yhdessä asioita maaliin ja auttaa alaisia pääsemään parhaimpiinsa. Heitä esimiestehtävä motivoi suuresti.

Viitala kertoo, että vaikka esimiehet saavat palautetta tavoitteiden saavuttamisesta, he eivät juurikaan saa palautetta esimiestyöstään omilta esimiehiltään.

– Ei ole sellaista mekanismia, jossa keskusteltaisiin esimiestyössä onnistumisesta, mutta luojan kiitos, tämä on pikkuhiljaa kääntymässä.

Riitta Viitala
Vaasan yliopiston johtamisen professori Riitta Viitala sanoo, että moni esimies pitää esimiestyötä elämän parhaana korkeakouluna.

Viitala hämmästelee suomalaista kulttuuria, jossa esimiehen kehumista pidetään nuoleskeluna. Kiitos auttaa myös esimiestä.

Viitalakin on toiminut urallaan monesti esimiehenä. Aivan äsken hän sai yhä kiitosta vuosien takaisista sanoistaan. Henkilö kiitti Viitalaa, koska tämä oli kertonut silloiset realiteetit selkeästi ja luvannut ”tekevänsä kaikkensa, että ihmisillä olisi töitä”.

– Olin äimän käkenä, koska enhän pystynyt kuitenkaan auttamaan. Hän sanoi, että ”tärkeintä olikin, että rauhoitit ja sanoit, että ainakin sinä tulet tekemään kaikkesi”, Viitala kertoo.


”Kyky vaikuttaa on palkitsevinta”

Hallituksen puheenjohtajan Arto Hiltusen suurimmat vaikuttamisen kokemukset ja elämykset liittyvät päivittäistavarakauppaan ja päivittäistavarakauppaverkoston rakentamiseen Etelä-Suomeen. Verkostosta tuli elinkelpoinen.

Hiltunen työskenteli kolme vuosikymmentä S-ryhmässä muiden muassa Helsingin Osuuskaupan ja HOK-Elannon toimitusjohtajana sekä SOK:n pääjohtajana.

– Siinä näki vuosikymmenten kuluessa, miten palveluvarustus muuttui ja kehittyi. Kun aloitin 1980-luvulla, S-ryhmän palveluvarustus ja -taso eivät olleet kovin kummoisia, mutta 2000-luvulla ne alkoivat olla jo hyvällä mallilla. Myös palautteiden sävy muuttui, Hiltunen summaa.

Nyt Hiltunen toimii Postin ja Vehon hallituksen puheenjohtajana. Johtamisesta hän on kirjoittanut kaksi kirjaa.

Hiltusen mielestä halussa johtaa on eniten kyse tarpeesta vaikuttaa: halusta kokea kykenevänsä vaikuttamaan asioihin, yhteiskuntaan ja ihmisiin. Se on myös palkitsevinta, Hiltunen näkee.

Hän uskoo, että monen – kuten hänenkin – halunsa toimia esimiestehtävissä on jollakin tavalla myötäsyntyistä, geeneistä lähtevää.

– Monella motivaationa on halu nostaa elintasoa, koska johtotehtävissä maksetaan parempia palkkoja, mutta minulle keskeinen motivaation lähde tulee syvempää.

Arto Hiltunen
Hallituksen puheenjohtaja Arto Hiltunen toivoo, että kehityskeskusteluissa puhuttaisiin myös siitä, miltä asiat tuntuvat.

Hiltuselle parasta palautetta on ollut nähdä aikaansaamansa muutos.

– Se on sitä, että on saanut vuorovaikutuksellaan ihmisen motivoitumaan tai kehittymään työssään tai esimiehenä, Hiltunen kertoo.

Mieleenpainuvin palaute ei ollut mukavin. Se tuli esimieheltä.

– Jouduin tekemään vaikeita ratkaisuja ja perustelin niitä alaisilleni sillä, että toteutan vain hallituksen tekemää päätöstä. Esimieheni kertoi suoraan ja ystävällisesti, että johtaja ei voi mennä muiden taakse vaikeissakaan paikoissa.

– Suomalaisessa työelämässä annetaan liian vähän palautetta, sekä positiivista että korjaavaa. Kehityskeskusteluissa ei mennä tunnetasolle ja kysytä, miltä asiat tuntuvat.  Sitä kautta aukeaisi hedelmällinen tie palautteen antamiseen, Hiltunen uskoo.

”Johtaminen pelin rakentamista”

Hanna Saarni on Someron kaupungin hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö ja kaupunginjohtajan oikea käsi.

Kaupunginhallinnon kakkosena Saarni on se henkilö, joka sovittaa asioita yhteen organisaation eri tahojen kanssa. Toimialajohtajana hänellä on omia alaisia puolen tusinaa, mutta henkilöstöpäällikkönä hän työskentelee sekä 600 työntekijän että toisten esimiesten kanssa.

– Olen tehnyt esimiestyötä lähestulkoon koko työurani. Tykkään siitä ja se tuntuu luontevalta, Saarni sanoo.

Hanna Saarni
Someron hallintojohtaja Hanna Saarni vertaa esimiestyötä pelin rakenteluun, jossa syöttöpelistä syntyy maaleja.


Saarnista tärkeintä on huomioida jokainen työntekijä. Niin hän yrittää toimiakin; kysyy paitsi kuulumisia, myös näkemyksiä ja perustelee omansa.

– Keskustelulle syntyy avoin ilmapiiri, ja sitä kautta syntyy vaikuttavuus.

Saarnille palkitsevinta esimiestyössä ovat yhdessä onnistuminen, alaisten motivoiminen ja asioiden vieminen alaisten kanssa eteenpäin.

– Monet onnistumiset liittyvät siihen, että on saatu ratkaistua vaikea tilanne työyksikössä tai ideoitu yhdessä projekti. Onnistunut prosessi oli esimerkiksi henkilöstöhallinnon käytäntöjen uudistaminen.

– Näen johtamisen pelin rakentamisena, jossa syöttelyn jälkeen syntyy maaleja, Saarni kuvaa.

Motivaationsa Saarni saa juuri ihmisistä ja yhteistyöstä, myös oma kehitys motivoi. Palautetta hän saa aika paljon.

– Olen kuullut olevani helposti lähestyttävä ja joustava. Henkilöstöpäällikkönä olen saanut hyvää palautetta vaikeuden asioiden hoitamisesta.

– Hyvin koskettavana jäi mieleen tilanne, jossa eräs työntekijä sai varoituksen. Hän halasi minua ja sanoi ”kiitos”. Se viesti siitä, että keskustelu oli kaikesta huolimatta onnistunut.


  • Teksti: Eija Kallioniemi
  • Kuvat: Ida Pimenoff, Riitta Viitala/MSV Photo, Arto Hiltunen/Posti, Hanna Saarni/Tanja Uusitalo



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje