Arjessa
11.2.2015

Elokuva esimiehen kulttuurikunnon välineenä


Elokuvaa kutsutaan taiteen seitsemänneksi lajiksi, joka kokoaa kaikki muut ja jopa ylittää ne. Näin ollen se on mitä mainioin keino esimiehen aivotoiminnan sekä vuorovaikutusosaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.


Mikael Saarinen
Elokuvia katsoessa voimme tunteiden tunnistamisen ja kokemisen lisäksi harjoitella ymmärtämään ja säätelemään tunteitamme eli koko tunneosaamisen kirjoa, kirjoittaa Mikael Saarinen.

Olin viitisen vuotta sitten mukana Suomen kulttuurirahaston ja Ylen kansalaisten kulttuurikuntoa kohottavassa TV-sarjassa. Ohjelman kampanjan sloganina oli "Hanki hyvä elämä”. Tällä viitattiin kulttuurin elämää ja aivotoimintaa rikastuttavaan vaikutukseen. Viimeksi mainitusta oli Helsingin Sanomissa (HS 16.11.2014) artikkeli, jonka keskiössä oli musiikkiharrastuksen vaikutus aivoihin. Myönteisiä vaikutuksia oli suomalaistutkijoiden mukaan löydettävissä muun muassa tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja kielten oppimisen alueilla.  Kaikki nämä ovat tärkeitä esimiehille.

Kuten kollegani Ville Ojanen toi tällä palstalla aiemmin esiin, huippuesimiehiltä vaaditaan perinteistä älykkyyttä vaativien management-taitojen ohella ennen kaikkea sosio-emotionaalisia taitoja. Juuri tätä osaamista voi harjoitella luovasti syventymällä elokuviin.

Kun näemme valkokankaalla ihmiskasvot, peilautuvat niiden ilmeet automaattisesti myös omillemme. Vaikka tiedämme, että elokuva ei ole totta, uppoudumme mukaan tuohon 24 kuvaa per sekunnissa illuusioon kokien tunteiden koko kirjon. Tunteiden tunnistamisen ja kokemisen lisäksi voimme harjoitella ymmärtämään ja säätelemään tunteitamme eli koko tunneosaamisen kirjoa.

Kirjoitin vuonna 2001 terapiatyössäni käymieni elokuvakeskustelujen innoittamana oppaan Leffaterapiaa. Sen peruskaava on yksinkertainen: valitaan elokuva sen sisältämän teeman tai tunnehaasteen perusteella, katsotaan sitä tavallista tietoisemmin ja käydään katsomisen jälkeen keskustellen läpi sitä, mitä tietoa itsestä ja omasta tunne-elämästä elokuvan kautta nousi esiin.

Esimieskoulutuksissa käydään usein läpi kysymystä millainen persoona olen. Useimmiten tähän yritetään löytää vastaus eri itsearvioinneista, kuten esimerkiksi Myers Briggs. Terapiassa minää sen sijaan tutkitaan omien elämäntapahtumien läpikäynnin kautta.

Richard Linkalaterin uusimman elokuvan Boyhoodin (USA 2014) kautta lapsen kehitystä aikuisuuteen voi peilata paljon henkilökohtaisemmin: miten minusta tuli se persoona, joka nyt olen? Thor Heyerdahlin kuuluisasta lauttamatkasta kertova Kon-Tiki (Norja 2012) puolestaan on elokuva, jonka kautta on helppoa pohtia todellista tiimityötä ja vision puolesta tinkimättömästi työskentelyä.

Abel Ferraran Welcome to New York (USA 2014) taas on teos, joka pohtii surullisen kuuluisan maailmanpankin pääjohtajan kautta addiktioita ja vallan turmelevaa vaikutusta. Päinvastainen kohottava johtajatarina on Mandela - pitkä tie vapauteen (Englanti 2013).

Hyviä elokuvahetkiä ja niiden jälkeisiä itsetuntemuskeskusteluja.

  • Mikael Saarinen on koulutukseltaan psykologian lisensiaatti ja filosofian tohtori, joka toimii tutkimusasiantuntijana Työsuojelurahastossa. www.sensitiva.fi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje