Arjessa
16.10.2015

Sählääjästä zen-mestariksi

Keskittymiskykyään voi kehittää, vaikka olisi levoton poukkoilija, sanoo psykologi Ville Ojanen. Ensin pitää vain tunnistaa, mistä keskittymisongelmat johtuvat.

keskittymiskyky_HELPkuplat-2_1000x621


Palaveri alkaa tunnin päästä. En nyt jaksaisi ajatella, mutta raportti täytyy viimeistellä. Vastaan vain ensin nopeasti pomon sähköpostiin. Äh, nyt soi puhelin, pakko vastata.

Mitä minä olinkaan tekemässä?

Yritys keskittyä kariutuu helposti ajatuskatkoihin ja sähläämiseen. Perinteisesti on ajateltu, että aivot kuormittuvat tietotyössä lähinnä ajattelemisen ja jatkuvan tietotulvan takia. Nykyään ymmärretään, että syyt keskittymisen rakoiluun ovat syvemmällä.

Informaatioajan työelämä vaatii aivoilta yhä enemmän sellaista ponnistelua, jonka evoluutio on varannut läheisiin ihmissuhteisiin. Huolehdimme työksemme muiden ihmisten hyvinvoinnista ja vaikutamme toistemme tunteisiin.

Jotta aivot saisi tsempattua näihin vaativiin tehtäviin, pitää ymmärtää, kuinka oma pää toimii.

– Keskittymiskykyyn vaikuttavat ihmisen persoonallisuus, motivaatio ja sisäinen energiatila, sanoo aivotyön kehittämiseen erikoistunut psykologi Ville Ojanen.

Keskittymistä voi oppia

Persoona selittää ison osan keskittymiskyvystä. Osa ihmisistä on luontaisesti hyvin määrätietoisia ja tehokkaita. Heidän on helppo suunnata tarmonsa valitsemaansa työtehtävään niin, että valmista tulee rivakasti.

Spontaaneille ihmisille keskittyminen on vaikeampaa. He elävät hetkessä ja ovat alttiita vaihtamaan työtehtävää lennosta, jos pakertaminen jostakin syystä keskeytyy.

Ojasella on hyviä uutisia niille, joilta pitkäjänteinen keskittyminen ei tahdo luonnistua.

– Keskittymiskyky on ehdottomasti kehitettävissä oleva ominaisuus.

Kehittämisessä auttaa parhaiten motivaatio. Jos aivot pitävät tehtävää turhana, ne alkavat säästellä energiaa.

Motivaatiota voi houkutella esiin miettimällä, mitkä asiat omassa työssä ovat tärkeitä ja mihin oma tekeminen tähtää.

– Kun tavoite on samaan aikaan selvä, mielekäs ja merkityksellinen, yhdistelmä alkaa tuottaa toimintaa.

Psykologi kehottaa huolehtimaan myös omasta jaksamisesta. Jos nukkuu liian vähän ja elää muutenkin epäterveellisesti, keskittymiseen ei riitä energiaa.

Katse omaan toimintaan

Hälyisä avokonttori on tutkitusti haaste aivoille. Ojanen kuitenkin muistuttaa, että työympäristön syyttely ei ratkaise keskittymisongelmaa.

Kannattavampaa on pohtia, mihin voi itse vaikuttaa. Voisiko välillä tehdä vaikka etäpäiviä?

– Itsensä ohjaaminen on kova vaatimus, mutta se on tehtävissä, Ojanen kannustaa.

Hän painottaa, että työnantajan tulee ottaa työntekijöiden yksilölliset tarpeet työolojen suunnittelussa huomioon.

Kun keskittymistä hajottaa kiire, kannattaa tarkastella omaa ajankäyttöään. Ojanen vinkkaa, että pomodoro-ajanhallintatekniikka sopii isolle osalle ihmisistä.

Pomodorossa tehdään työtä tehokkaasti 25 minuutin jaksoissa, joiden välissä pidetään viiden minuutin tauko. Neljän työrupeaman jälkeen levätään vartista puoleen tuntiin. Ideana on, että lyhyitä rypistyksiä jaksaa paremmin kuin tuntien urakoita.

Joskus keskittymistä häiritsevät mieleen pulpahtelevat ideat tai velvollisuudet, jotka on muistettava hoitaa. Ojanen suosittelee merkitsemään mieleen puskevat asiat kalenteriin.

– Kun on varannut ajan asioiden käsittelyyn, se auttaa aivoja luopumaan niistä nyt.

Hyödyllinen joutilaisuus

On hyvä muistaa, että tehokkainkaan työntekijä ei pysty paahtamaan koko päivää tauotta. Joutilaisuus on välttämätön osa keskittymiskykyä, mutta sitä ei pidä sekoittaa tehtävien lykkäämiseen.

Lykkäämisen tunnistaa Ojasen mukaan siitä, että se kuluttaa enemmän energiaa kuin lykättävän asian tekeminen. Se on aktiivista välttelyä, joka ei johda mihinkään.

Joutilaisuudessa kyse on palautumisesta. Kun työtehtävästä malttaa päästää hetkeksi irti, aivot saavat hengähdystauon ja jäävät samalla työstämään asioita. Lopputuloksena voi syntyä uusia oivalluksia.

– Hyvä joutilaisuus on sellaista, missä kokee sisäisen patterinsa latautuvan. Välillä pitää nostaa jalat pöydälle, Ojanen kiteyttää.

  • Teksti: Minna Kurvinen
  • Kuvitus: Mari Villanen / Pisama Art

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje